Nykysytkät ja kipunavermeet

Pari sanaa tuosta avauspostauksessa olevasta ja edellisen viestin Holleyn Smart Coilista. Se on alun perin Mercury Marinen puola:

Mercury: 300-8M0077471, 339-879984A01, 339-879984T00, 339-879984T01, 339-8M0077471, 879984A1, 879984T00, 879984T01, 8M0077471

Sitä myydään monella nimellä. IGN-1A, o34 Motorsport, AEM..

MaxxECU:n sivulla on sen pinnijärjestys:


Tässä esimerkki Megaruutan ja Lässykän kytkentäkaaviosta:

 

IGN-1A kopioita liikkuu erinäisillä merkeillä ja ilman. Saattaa monessa tapauksessa ajaa asiansa, mutta ei välttämättä.
Kuvassa ylemmät on aitoja ja alhaalla MOTOTRON tekstillä oleva.
Tuossa nyt selvimpänä näkyy rautasydämen (oikeasti magneettisydämen, tuollahan on kestomagneetti) erot.


Ed. sivulla oleva Hemipanteran ratkaisu on mielestäni järkevä tuon kaltaisiin.
Käyttäisin vastaavaa uusiinkin hemeihin. Se uuden hemin kaksoispuola on ihan hämärä värkki (yksi ensiö/kaksi toisiokäämiä?).

Tämä on Bosch 0 221 504 024 (FIAT, ALFA, OPEL...myös motorsporttina P65).
Voisi saada tulpanjohdonkin kanssa käytettyä, jos on tarve "piilottaa" tai on muuten ahdasta.
Tuo kumiosa irtoaa.


Ionivirtamittaus taitaa olla ensimmäisenä (isossa määrin) ollut Saabissa vuodesta -93.

Seuraavassa kuvassa (v. 2004) lienee pisimmälle viety toteutus. Adrenaline Research 12-pyttyseen, joka sylinterin "painemittaus" ja ohjelma PC:lle.


Tässä sitten BMW M5 v10 (S85) toisen puolikkaan (siis 5 syl) puolanohjain/ionivirtamittaus boxi kaivettuna esiin.

 

Nyt tulee hyvää tietoa. Kiitos siitä.

Perustin tämän ketjun taannoin osin siksikin, että Finsquirt -foorumi on kadonnut bittitaivaaseen ja sen mukana paljon tietoa.

Siellä oli muistaakseni mittaustuloksia eri puolista, joista en paljon muista. Muistaakseni tuommoinen aito IGN-1 puola oli kaikkein tehokkain paketti.

Siitä tulikin mieleen, että et sattuisi tietämään, kuinka paljon paskempi tuommoinen kopio on?

 

Miksi ihmeessä siellä olisi kestomagneetti sydämenä?

 

Rautasydänhän voidaan magnetoida kahteen suuntaan ja kestomagneetilla se "ikäänkuin viritetään laitaan", jolloin saadaan enemmän varaa energian "lataamiseen".
Kuva, joka ehkä selventää ...
Tuossa on mitattu IGN-1 puolan ensiövirta, ulos tuleva teho (=toisiosta tulpalle tuleva virta) sekä ulos saatava energia.
Ensiö oikein / väärinpäin kytkettynä.
Ilman magneettia käppyrät olisi todennäköisesti noiden keskellä.

Siis, kyllä siellä on kestomagneetti .

 

Tulkitsenko nyt oikein, että aito IGN-1 antaa väärinpäin kytkettynä noin 85 millijoulea ja oikeinpäin kytkettynä 185 millijoulea? Ja sellanen kopio ilman kestomagneettia olisi noin 135 millijoulea?

 

Aina sitä oppii jotain uutta

 

Oma röntgenlaite on kätevä lisä korjaus ja opiskelupuuhissa. Johtosarjaviatkin on helpompia, kun löytää katkoskohdat täsmälleen. Ja tietty tuommoiset tuotevariantit ja väärennökset.

Tulli kaivoi joskus ”kuutiometrin” kokoisesta paketistamme epäillyn komponentin piirilevyltä. Kun meillä oli hyvä vastaus asiaan, pakettia ei tarvinnut avata lainkaan.

Syksyllä aikeenani on kuvata moottorin valua 3D:nä seinämävahvuuksien havainnointimielessä.

 

Mulla, kun on joku perversio noihin 2 haaraisiin hukkakipinäpuoliin, niin tuli tämmöinen vastaan:

Mercury: 300-8M0044991, 8M0029482, 8M0044991





Sellasta näyttää olevan Mercuryn 4-tahtisessa 4,6 litraisessa perämoottorissa (kaikenlaisia niitäkin on..):


Pinnimäärästä päätellen tuossa ei ole älyä?

 

Ei, tuolla kuvalla tarkoitin vain sen magneetin olenassaoloa. Siinä kopiossakin voi magneetti olla.
Käppyrät tuosta kopiosta. Latausaika 5ms ( = maksimi, pidemmälläkään virta ei kasva)
Ensiövirta = pinkki = 13,6A
Toisiovirta = sininen = 100mA
Energiaa = violetti = 47mJ

Tässä vastaava oikeasta IGN-1A:sta.
Värit ja valitettavasti asetuksetkin eri, mutta...
8,2A, 102mA, 114mJ

Varmaan on parempiakin kopioita liikkeellä ja tuokin varmaan riittää moneenkin käyttöön.

 

Tässä on mainio video muistin virkistämiseksi, kun miettii sytystysjärjestystä ja hukkakipinää:

 

2003-2005 Hemi on sellanen ettei sitä selvin päin ymmärrä... tuplatulpat, mutta johdot menee vastakkaisiin sylintereihin yms.... ARGH.. pitäs tilata lyhyet johot, tai +06 venttiilikopat, puolat ja johto adapterit.

 

Tuplatulppain idea vähän kärsii siitä, jos ne molemmat saa energiansa samasta puolasta. Siis luotettavuusmielessä koko kipinäin tuottoketju olisi syytä kahdentaa. Eikä se mittava tulpanjohtospaghetti paranna asiaa. Mutta kun ne tuplatulpat on eniten kaupallista kiinnostusta ensiostajaan lisäävä piirre, niin voivat olla noinkin (tehty).

Olisko ne tuplatulppahukkakipinäpuolat just niitä kahdella toisiokäämillä olevia?

Harleyissä jotkut käyttävät magneettojen perässä jakavia tulpan johtoja tuplatulppiin. Siellä taisi olla diodit johdoissa, elikkäs kipinästä otetaan negatiivinen ja positiivinen puolisko erilleen tms. Se on jo aika liki humpuukia.

 

Näitä tämän tyylisiä metallirunkoisia hukkakipinäpuolia oli useammallakin valmistajalla.

Rellulla on siinä mielessä mielenkiintoinen, että siinä on jenkkityyliset SAE-lähdot ja toisessa päässä Bosch päät. Ja ranskalaisessa logiikaalla sitä saa kokonaan mustana (7700854306), osittain valkoisena (7700854307) sekä osittain ruskeana (7700858320)..

Tässä se musta:

 

Hukkakipinäpuolillahan joutuu vetelemään niitä johtoja puolelta toiselle, ellei ole "oikealla" sytytysjärjestyksellä (siis kampiakselilla) oleva V8 .
Se hukkakipinä nimensä mukaisesti kytketään sylinteriin, jossa ei ole sytytystahti (siis hukataan).
Periaatteessa tietysti voi yhden puolan molemmat johdot kytkeä samaan sylinteriin, mutta siinä ei ole juurikaan muuta toimivaa, kuin ulkonäkö.
Kahteen paineenalaiseen tulppaan kytkettynä kipinän läpilyöntiin tarvittava jännite kasvaa merkittävästi ja vastaavasti kipinäenergia "puolittuu", kun normaalilla (hukkakipinä) tavalla tulppiin tulee kahdesta puolasta energiaa.

Mersun Bosch 0 221 503 035 puolassa on kaksi yksikköä samassa paketissa, jos haluaa "hukkakipinälookkia" samaan pyttyyn menevillä johdoilla .

Ei, tarkoitin niitä uudemman Hemin puolia, joissa on kaksi suoraan tulppiin menevää "hattua".

Tämmöistä en olisi edes halunnut kuvitella jonkun keksineen .

 

Laitetaas sellaisestakin muutama kuva:

 

Poropeukalolla on puolaperv… hyviä on nykypuolat otoksella yksi. Sen vagpuolan, mikä mulla on, kipinät oikeasti kuuluu vs mitä semmosen oluttölkin näköisen perinnepuolan ei ja moottoripyörän kipinöitä täytyy tarkastella hämärässä, jotta edes näkyy. 883/1200/turbo pyörässä on Ultiman 2 puolaa yksissä kuorissa koonnos ja sen tutkin Maxxecutuksen edellä, jotta vähintään 8 ms pitää laittaa varausaikaa akkujännitteellä vähän päälle 12 volttia, jotta kipinä on visuaalisesti kauniin pulska. Sehän näyttää leveämmältä (kipinä) kun tehoa on riittävästi. Vagpuolaa jopa skooppasin ensiöstä (jessus mikä nousunopeus ja lyhyt paloaika). Sit ex kollegalle näytin, niin kehui tehneensä joskus sytkän, missä kipinä pysyi päällä kokonaisen millisekunnin. Se on 6000 rpm kohdalla vielä 36 astetta, joten moottori voi laajasti valita, milloin sytyttää. Se, miten se oli tehty, oli CD ja tosi iso kondensaattori.

 

Meillä perverteillä on vähän enemmän kipinää.

Joskus tuli vastaan lopputyö CDI -sytkän suunnitellusta moottoripyörään:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/39382/Ilomaki_Markku.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Taidan olla melkoinen vertti minäkin, niin laitan pari kuvatusta (tuskin nämä ketään kiinnostaa, mutta...)

Nousunopeuksista...
Tässä on IGN-1 puolaan 1,1ms latausajalla saatu energyä juuri riittävästi, että 5mm Pallovälissä lyö läpi.
Ylempi käyrä = toisiojännite
Alempi käyrä = ensiöjännite


Muuten sama tilanne, mutta latausaika on 5ms ( Pallot ) .

Huomioita:
Ensiön nousunopeus on huomattavasti suurempi.
Ensiöjännite nousee käytännössä aina siihen arvoon, mihin se on rajoitettu (pienen latauksen kuvassa lyhyeksi aikaa).
Energian lisäys nostaa nopeutta.
Nousunopeuden suurentuessa läpilyöntijännite kasvaa.
Joku insinööri on skooppiin pistänyt kuudella numerolla lukemia

 

Laita vaan lisää kuvatuksia ja selostusta niihin.

Minäkin laitan pari kuvaa Roverin hukkakipinäpuolien sytkäpiuhoista. Nämä kuvat auttaa paremmin hahmottamaan ainakin mulla: