Elektroniika autossa

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Yleistä harrastuksesta', aloittaja 1purehell, 18.2.2009.

  1. 1purehell

    1purehell Double Gearhead

    Sinänsä mielenkiintoista, miksi autoihin pitää ympätä noin pirusti kaikkea "hienoa" softaa, mutta tuo viimeinen lause on kyllä ihan kukkua.

    :rotfl:
     
  2. Damned

    Damned Gearhead

    Liekkö ollu kärkivälin säätö :eek:
     
  3. ZYN-5

    ZYN-5 Gearhead

    nykyään on turhankin paljon tuota elektroniikka näis vehkeis ja varsinkin kun ne ympätään tuollasee kuorma-autoon jolla tehdään töitä eikä säälitä.

    On todellista päänvaivaa etsiä sähkövaivaa uudehkosta kuormurista kun bokseja on joka laitteelle omansa ja diagnostiikkakin herjailee joka ainutta niistä. Siinä ei auta kuin ryhtyä johto ja väylä kerrallaan pähkäilemään ja välillä voi kokeilla ohjelmoida uudelleen.
    Saatikka että on parametrejä joita voit itsekin muutella ja niitäkin riittää runsaat toista sataa + jos on lisäksi vielä päälirakentaja ym. moduleita niin lisää tulee vaihtoehtoja.

    Ja asiakas ihmettelee selän takana että on se kumma kun ei tuu kuntoon...

    Että sellast, mukavahan se on insinöörien keksiä hienoja kapistuksia mutta tulisivat sitten korjaamaankin niitä. :eek:
     
  4. RB-440

    RB-440 1st gear

    Kyllähän toi elektroniikka autossa toimii jokseenkin yhtä hyvin kuin tietokoneessakin. Eli ensimmäiset kolme vuotta menee suhteellisen kivuttomasti.
     
  5. Trampas

    Trampas 1st gear

    Min oon iloinnu elektroniikasta ainakin sen takia, että se on korvannut paljon liikkuvia ja kuluvia osia. Semmosenkin vehkeen kun virranjakaja. -Aikasemmin aiheutti huolta vaivaa oli auton merkki tahansa ja just kohdallaan se oli hetken vaan.

    Sama juttu kaasuttimien kohalla, niitäkään ei enää tartte säätää. Huolto vaan kattoo sen päästömittausta varten.

    Nykyään ei oikeestaan ei tartte huolehtia kuin nesteistä, öljystä ja filttereistä. :D
     
  6. Lerssinen

    Lerssinen Double Gearhead

    No on siitä elektroniikasta iloa kyllä, ennen piti sammuttee nupista vetämällä mutta nyt se hoituu virtalukon kautta.. Ruiskutuspumppu vaatii 12 voltin johdon että kone pysyy käynnissä, muuten ei sähkön kanssa olekkaan mitään tekemistä enkä haluakkaan että olisi.

    Virranjakaja? Kaasutin?

    Terveisin: Diesel mekaanisella pumpulla..
     
  7. Cheyenne

    Cheyenne 1st gear

    Minustakin tuo sähköisten lisukkeitten määrä on ollut jo pitkään turhan suuri sellaisissa vehkeissä jotka on tarkoitettu käytettäviksi...
    Tokihan niillä joillakin saadaan mukavuutta ja taloudellisuutta lisättyä (silloin kun ne toimivat)...
    Mutta yleensä kun joku pieni (lähes merkityksettömältä tuntuva)osanen meneekin epäkuntoon, niin joko aiheuttaa lyhyenkin ajon jälkeen ison vaurion tai ei ollenkaan käynnisty...
    Toki noita "pikku-osasia" on muutama vanhemmassakin tekniikassa, mutta pienemmälläkin teknisellä tietämyksellä saattoi pystyä vian paikantamaan ja jopa korjaamaan...
    Ja sehän on selvä että mitä enemmän on esimerkiksi johtoja > sitä enemmän liitoksia/ liittimiä > enemmän mahdollisia kosketushäiriöitä... :cry: Siis ei välttämättä muutaman ensimmäisen vuoden aikana, mutta kun ikää alkaa olla senverran että tavallisella ihmisellä on varaa kyseinen värkki hankkia niin on myös ongelmia odotettavissa...
     
  8. raggar

    raggar 3rd gear

    Tuttua....

    Monesti korjaukseks riittää ku käyttää päävirtoja pois vähän aikaa.
    Mutta kyllähän nämä ohjausyksiköt suo lukemattomia vaihtoehtoja ja toteutuksia, pelkkä uudelleen ohjelmointi saattaa muuttaa auton toimintaa jo paljon.

    Yleensähän näitä parjataan sen takia, kun ei mitään niistä ymmärretä.
    Saishan ne tietysti paremminkin toimia, onpahan sentäs työllistävä vaikutus vaikeinakin aikoina :rotfl:
     
  9. rasse

    rasse 1st gear

    Tuo on kyllä toisaalta totta että autojakin joutuu välillä "boottaan"...
    Suurin virhe minkä "tietämätön" voi tehdä on se että menee tekemään omia virityksiä...
    Hyvä esimerkki on esim. Esson baarissa kuultu juttu että EGR:n tulpaaminen lisää tehoja... sittenpä poistetaan EGR joko kokonaan käytöstä tai estetään oikenlainen käyttö...
    Mikä siinä sitten menee metsään on se että tietsikalle (ECU/ECM) on valmiiksi annettu arvot mitä ja miten se säätää muita arvoja koneella jos EGR:n arvot muuttuu...
    Sitten ihmetelään kun ei käy kunnolla tai vie paljon polttoainetta.... :rotfl:
     
  10. rkr

    rkr Gearhead

    Tuohan on ajalta jolloin suomessa ei vielä saanut lyijytöntä ja jenkeissä oli saasteheebelit ja kaasarikoneet. Olihan siitä apua jos kaasarin sääsi uudestaan tai vaihtoi "parempaan". Sama ilmapumpun kanssa heppa tai kaksi lisää kun otti pumpun pois. Hyvä puoli oli lähinnä konetilan siistiytyminen kun oli vähemmän "turhaa" sälää. Meneehän tommonen 86 mallinenkin pirssi vielä läpi päästöistä jos vaan on kohdalleen säädetty kaasari 60 luvun tekniikan päällä.
     
  11. iji-69

    iji-69 1st gear

    Jep, sääliksi käy tälleen etukäteen vuoden 2059 museoautoharrastajia.... ;)
     
  12. transport01

    transport01 3rd gear

    Museoautojen harrasttuksen kanssa moni asia riippunee siitä kuinka alkuperäisessä kummossa autoa yritetään pitää.

    Jos moottorinohjausken saa korvata jollain yleispurkilla, niin suurimmat ongelmat lienee airbaggien ja ABS:ien ym turvavarusteiden kanssa, joita voi olla paha korvata ja vielä pahempi löytää alkuperäistä osaa. Voipi olla, että museoautoissa joudutaan luopumaan siitä, että vermeiden pitää toimia. Onhan paikallaan oleva toimimatonkin vempele näyte oman aikansa "insinööritaidosta" ja siitä tavasta kuinka se on tehty.

    Itse uskoisin, että 1995....2015 tulee olemaan museoautoharrastajille hankalimmat mallit. Elektroniikan suuntaus kääntyy yhä enemmän modulaarisempaan ja standardimpaan suuntaan ja nykyinen autoteollisuuden tila toivottavasti nopeuttaa kehitystä. OBD2 pakollisena 2000 luvun alussa oli jo hyvä alku moneen.

    Autoteollisuudella on mennyt liian hyvin ja joka paikkaan on ollut vara kehitellä kaikkea insinöörin mielestä hauskaa ja turhan monimutkaista, kun samat asiat olisi voinut tehdä yksinkertaisemminkin.

    Loppupelissä suunnittelijan taidon määrittelee se kuinka yksinkertaisella tavalla pystyy suunnittelemaan kestävän ja toimivan ratkaisun. Jos pitää mielessä sen, että paras osa (tai koodirivi) on useimmiten se poisjätetty, niin silloin syntyy oikeanlaista tulosta. Yleensä yksinkertainen on kaunista.
     
  13. RB-440

    RB-440 1st gear

    Mitenkähän musta tuntuu, että jonkun yleismallisen rodiboksin asentaminen näiden miljoonien koodirivien extrapriimagranular-härpättimien tilalle tulee vähintäänkin arveluttavaksi ellei peräti kielletyksi, jos sitä aletaan yhtään suuremmassa määrässä tekemään.

    Ajatushan sinänsä on kerrassan loistava, sillä sehän ratkaisisi käytettyjen autojen käyttäjää alati rassaavan vanhojen autojen teknisen käyttöiän pidentämisen järkevällä kustannustasolla...

    Eli ei se mitään, kyllä mäkin mielelläni asentaisin Sprintteriin muutossarjan, jolla sais kaasupolkimelta suoran vipuyhteyden syöttöpumpun kylkeen, kuten on 508:ssakin. Nappistartti ja tappistoppi ei haittaisi meikäläisen elämää ollenkaan. Mitä vähemmän hienouksia, sitä vähemmän ongelmia ja sitä halvempia kilometrejä.
     
  14. kustomkuuppa

    kustomkuuppa Gearhead

    Minulla oli 80-luvun Toyota, 200 tkm ajettuna ostin ja pidin 8 vuotta. Ainoa kerta kun kaasutin piti säätää oli se kun neljännesmiljoonan kilometrin jälkeen pikku nyrkkipajassa purkivat ja putsasivat sen kun tyhjäkäynti katosi. Muistaakseni reilun tunnin verran siitä veloittivat, ja uuden bensafiltterin. No joo, eihän siinä se puoliautomaattinen ryyppy toiminut vaan piti pumpata kaasua ennen starttia, mutta konstin kun oppi niin se lähti yleensä ekalla, oli keli mikä tahansa. Virranjakajaa ehkä säädettiin silloin kun alipainerasia ja jakajan akselin öljytiiviste vaihdettiin. Jos katsastuksen päästömittauksessa alkoi häkäarvot nousta lähelle hylkyrajaa niin seuraavaksi vuodeksi uusi tulpat ja asia korjaantui. Niin että huolettomia pelejä ne viimeiset kaasutinkoneet olivat. Vaikka niissä jo olikin melkoinen hässäkkä ties mitä alipaineletkuja.
     
  15. CantBeDone

    CantBeDone 1st gear

    Tää varmaan johtuu lähinnä siitä että lentokoneiden softien luotettavuudelle on omat vaatimuksensa. Ei voida tehdä 3 tuhatta riviä paskakoodia jonkun aivokuolleen toimesta kun on sama menee optimoiden ja varsinkin toimintavarmemmin 200 riviin. Eli kyllä samat toiminnot autossakin menis vähemmällä rivimäärällä jos vain siihen panostettais. Rivien määrä ei siis suoraan ole verrannollinen järjestelmän toimintojen monimutkaisuuteen.
     
  16. raggar

    raggar 3rd gear

    Niinpä, välillä ihmetyttää että ihminen on käynyt kuussa kohta 40 vuotta sitte, eikä vieläkään tehdä yksinkertaisia ja toimivia softia normaalikäyttöön :odroll:
     
  17. moottorinlohko

    moottorinlohko Gearhead

    eipä ollu 77 kärkijakajia kuin euro-tojo rintamalla.
     
  18. RB-440

    RB-440 1st gear

    Hohhoijaa. Kertaalleen iski semmoseen perinteiseen dieselvehkeeseen sähkövika ja kojelauta purskautti käyttösavut vauhdissa kuskin naamalle.

    Ensin tien sivuun ja pysähdyksiin, sitten päävirtakatkaisijasta virrat pois, ja kun savu hälveni, kokeillaan uudelleen virtaa päälle. Savutus alkaa uudelleen, joten virrat pois.

    Sitten laturin ja akkujen johdot irti ja vetämällä rotiskoon sen verran vauhtia että lähti käyntiin ja seuraavaksi ajamalla korjaamolle. Oikariin mennyt osa paikallistettiin ja vaihdettiin vajaassa tunnissa ja taas meno jatkui.

    Nyt ei kaikissa autoissa uskalla ees akkua mennä vaihtaa noin vain. Kehitys kehittyy.
     

Kerro tästä muillekin!