Hyvä imusarja mikkikansien kaveriksi?

Hyvälaatuinen ketju menee ihan täysiä. Suorahampainen ratas pitää kauheaa vollotusta ja vinohampainen aiheuttaa pituussuuntaisia voimia nokalle.

Juuri tuonhan se tekee, ettei pienillä kierroksilla huoli täyttä kaasua.
Ainut hyöty noista tuplapumpuista on parempi kierrosherkkyys. Kilpa-autoja ei yleensä tarvitse alhaalta väännättää.

Kyllä se airgappi pitäis viilempänä pysyä, mutta mitä noita on oikeesti testailtu, niin hyöty ollut vissiin melkoisen pieni, vaikka toisin äkkiä luulisi. Mutta airgappi jos ei tuu talvella ajeltua.

Kaasarilla pärjää melko hyvin. Onhan ruisku aina parempi, mutta tuossa on paljon muuta paranneltavaa, millä saa suuremman hyödyn rahoille ja vaivalle. EDIT: Tuo linkkisi kaasari on varmaan ihan passeli vekotin. Tärkeä pointti vielä että tuplapumppu on pienillä kierroksilla kaasu pohjassa noin tuplasti "isompi", mitä vakuumi.

Sytytyksen. Eli kannattaa katsella mitä on perusennakkoa ja paljonko kokonaisennakkoa. Joku 34-36 kokonaisennakkoa varmaan tuohon sopiva. Vakio nokalle perusennakkoa siinä 10 asteen kantturoissa ja mitä enemmin nokassa asteita, niin enemmin sitten perusennakkoa. Eli täytyy muuttaa silloin ennakkokäyrää, ettei kokonaisennakko muutu. Sitäkin vähän kannattaa tarkastella, millä kierroksilla toi keskipakosäädin rupeaa antamaan ennakkoa lisää. Ja perusennakko sitten katsottava alipainesäädin pois kytkettynä.

Eli se nokka olisi hyvä tietää ihan jo ennakkokäyrän takia.

 

Olet kyllä aika seppä jos saat jollain puristupainemittarilla koneen puristusuhteen selville .

 

Edelleenkään ei kerro puristussuhdetta vaan kertoo puristusuhteen ja nokan sopivuudesta.

Staattinen puristussuhde ja imuventtiilin sulkeutumisajankohta vaikuttaa dynaamiseen puristussuhteeseen, mikä taas vaikuttaa puristuspaineeseen.

Tuossapa lisää:
http://members.uia.net/pkelley2/DynamicCR.html
http://www.chevyhiperformance.com/techarticles/81679_tuning_engine_compression/index.html

 

.

 

Staattinen puristussuhde sekä imuventtiilin sulkeutumisajankohta vaikuttaa puristuspaineeseen. Jos puristuspainemittari näyttää alhaista puristuspainetta ja moottori on kunnossa, niin silloin on liian vähän puristussuhdetta tai liian pitkä aukiolo imuventtiilillä.

En osaa enää selvemmin sanoa.

 

Puristuspaine ja puristussuhde on kaksi eri asiaa.
Ja niinkuin sanoit niin nokalla on suuri vaikutus puristuspaineeseen mutta sen mittauksen perusteella ei voi nokkaa ruveta valitsemaan! Lisäksi siihen vaikuttaa akun ja startin kunto jne.

 

No jos on ehjä startti ja akku, niin pitkälti näin se menee. Tämä on aivan yleinen menetelmä. Ei noilla tarvitse käydä nokkaa valkkaamaan, vaan nokka valitaan ihan toisten juttujen perusteella ja puristussuhde voidaan sitten valkata vaikka laskemalla dynaaminen puristussuhde.
Lue vaikka se linkkaamani alempi artikkeli.

Tuolla puristuspaineen mittauksella vaan saa hyvän kuvan mitä siellä koneessa tapahtuu, varsinkin jos puristussuhteesta ja nokasta ei ole mitään hajua.

 

Lähinnä siksi mainitsin ratasjakopään vaihdon, koska siellä on jo sellainen vinkuva malli ennestään. Tätä ei tule luultavasti kuitenkaan tapahtumaan, koska en ala nokan vaihtoon näillä näkymin.

Tjuuh, ennakoita säätelin koko viimekesän. Se alkaa olemaan jo erittäin tuttua touhua

 

Jos sulla on kannet pois niin kannattaa hakea uspartsista tai jostain sellainen ohut peltitiippari kansiin!! Saat puristusSUHDETTA pikkasen nostettua niillä!! Ne on muistaakseni .80mm ohuemmat kuin normipaffit.

 

tässä http://www.jegs.com/i/Fel+Pro/375/1094/10002/-1

 

Vielä kun katsoo että männästä jää kanteen matkaa yläkuolokohdassa tiivisteen kanssa ainakin 0,9 millii, ettei tuu "tako"männät. Mutta muuten sitten niin ohut tiiviste kun mahd.

 

Empä ole koskaan moista yleisenä menetelmänä pitänyt

Paljonkos sit puristuspaine sais/pitäis olla ja nyt puhuttais sit normibensasta ilman boosterointeja!

 

Tuossa yksi artikkeli aiheesta. Googlella löytää lisää:
http://www.chevyhiperformance.com/techarticles/81679_tuning_engine_compression/index.html

Kyseisessä jutun mukaan 175-190 psi:tä katubensoille ja yli 200 on jo liikaa. En nyt muista ulkoa mitä muualla suositeltu.

Lontoota taitamattomille kyseissä artikkelissa on mm. esimerkkinä pikkulohko, jossa oli 8.75:1 staattinen puristussuhde ja XE268 nokka. Kone antoi vääntöä 426lb-ft@4000 ja tehoa 390hp@6000, mutta oli pettymys drag stripillä, johtuen surkeasta alaväännöstä. Mitattaessa antoi puristuspainetta 140 psi.

Eipä sitä moottoria kiinnosta mikä se puristussuhde on vaan todellinen puristuspaine.

 

Vieläpä lisäyksenä edelliseen, että tätä puristuspaineasiaa ei kannata soveltaa kuin katumoottoriin. Korkealta kiertäviä kilpamoottoreita ei väännätetä alhaalta, joten näillä asioilla ei ole mitään virkaa. Puristupaine sielläkin on olemassa, mutta starttia pyörittelemällä ei paljon viisaammaksi niissä tulla.

 

.

Jatka vaan ittes kanssa kinaamista .

 

Öö, kerroppas sitten tarkemmin asiasta? Kuuntelen mielenkiinnolla.

EDIT: Tjaa, taidatkin taas olla niitä, kenen on joka-asiaan päästävä kommentoimaan jotain, mutta perusteluja ei ole malttia kirjoitella.

 

Kyllä tuollaisen koneen pitäis kohtuu painosta katuautoa viedä kuin kuoriämpäriä,muun tekniikan ollessa kohdallaan...

Tai riippuu nyt tietysti sitten siitä et mikä aika on kenellekin pettymys?

 

Eikös puristuspaineisiin vaikuta aikalailla se rundimäärä millä sitä mottia pyöritetään, sekä nokka? Että voi olla jonkinlainen ero jos mosaa pyöritetään startilla kaikki tulpat kiinni, tai sitten mitataan yhdestä pytystä kun auto käy ja rundia on kolme tonnii...

 

Tuo nyt oli karkea pikainen käännökseni. En muista sanantarkkaan mitä sanoivat, mutta ei mennyt sitä, mitä olivat laskeskelleet tehopainosuhteen perusteella.

Juu ja David Vizard tähtää omissa moottoreissaan (Ameerikan 93 bensalle, taitaa vastata täkäläistä 98:a) 200-210psi:n puristuspaineeseen, 190 ollessa alarajana. Eli tuon aiemman lehtiartikkelin arvot ovat melko varmalla puolella. Kyseessä on molemmissa tapauksissa chevy SBC ja Vizard hieroo paljeraon yms. muut asiat melko optimiin.

 

Puristuspainemittaus tehdään tulpat irrotettuna ehjällä startilla ja akulla.
Ja se tässä oli juuri ideana että puristussuhteen ja nokan yhteispeli selviää.