sbc400 topikki

http://www.summitracing.com/parts/HRS-CL110235-12/
no tuosta sitten kärsä 8)
ei kyllä oo mitään kokemuksia ko. nokkavalmistajasta mutta hinta ainakin houkuttais...ja rullahan varmaan mahtuu noiden veivienkanssa ihan hyvin pyörimään... ja muutenkii alkaa tämäkin rojekti karkaamaan lapasesta

 

Howards on tunnettu ja arvostettu nokkavalmistaja.

 

täällä olis tällänen mosa tekeillä.
scat 9000 sarjan valu kampura
scat 5,7 kiertok. 2icr hiottu "hartioista"
kb hyperit 9911 hc
tasapainotettu rp:ssä
afr 195 street eliminaattorit
edelin rpm air cap imusarja
lohko on 0 "dekissä"
puristukset 10:39
nokaksi ajattelin laittaa compin xe274. vai oliskohan xe284 parempi?

 

Toi kombinaatio suorastaan huutaa hyvää hydraulirullanokkaa, jotta kansien virtausominaisuudet saadaan hyödynnettyä

 

Kyllä Tapion kanssa ollaan samoilla linjoilla,mut noista tuo kireämpi on sit jo melko kireä,kuljettanut meillä yli 1600kg:n autoa mataliin 12sek aikoihin vartilla eikä epäilystä etteikö sen puolesta mennä jo 11 alkusiin aikoihin em.keksinnössä.
Pakokaasupäästöjen kanssa on jo pientä hommaa et saa menemään läpi,jos sillä on tässä tapauksessa merkitystä...

Tuohon vois vaikka suositella compin nokkaa nro: 12-771-8

 

Mä tein joskus vuonna 93-94 Impalaani vakio 400:sta suunnilleen tällä kaavalla:
-poraus .030
-350 vakioveivit
-alkuperäiset dish männät joista sorvattiin reunoista pois että sai suunnilleen dekkiin, jolloin myös puristus nousi johonkin 9-9.5?
-halpis peltisarjat ja 2,5" tuplaputket
-vakuumiholley 750 cfm, johon vähän suutinjumppaa ym.
-performer imis
-orkkis rautakansia vähän siistittiin mutta vakiovenoilla jne. jouset muistaakseni vaihdettiin nokan mukaiseksi
-nokka oli siis joku comp cams hydr.laahuri mainosasteet kai 284

Kone oli ilmeisesti auton (-75 Impala) orkkis kone ja kulki Motoparkissa 14.3 ja 158 aivan suoraan ajosta sen enempää säätämättä ym. Orkkis pitkä perä ja vakio loota ynnä turbiini. Mielestäni ihan ok suhteessa käytettyyn rahamäärään, auton painoon (n.2100kg)ja virityksen mietouteen...

 

Moi kaikille

Haluaisin saada hieman lisätietoa moottorin luonteesta, osien

saatavuudesta, niiden hinnoista, mitkä on suurimmat erot verratuna 350cid moottoriin ?

Kyseessä on siis 400cid pikkulohko vuosimallia -71

Kone on peruspalikoilla oleva alkuperäinen moottori.

-Antti-

 

osia saa yhtä hyvin, hinnat ovat samat, jotkut perusosat ovat samat. 400 on enemän vääntömoottori kyllä siitä saa rakenettua kaikkea kivaa jos lompakko kestää

 

isku ja poraus. eli kampirauta,veivit ,männät.

400 = 4.125" x 3.75" (Gen.I, 5.565" rod)
350 = 4.000" x 3.48" (Gen.I, 5.7" rod)

 

Pyyhitäämpä pölyjä vanhan topicin päältä...

Olisi tallissa sbc400 alakerta, jossa tällä hetkellä vaatimaton puristussuhde (varsinkin ilman kansia). Männät mallia dish ja männän päältä mitattuna tilavuus dekkitasoon 32cc. Veivit 5,565 mittaiset ja männät ilmeisimmin vakiomännät (profiili kuin koiran ruokakupissa) korkealla reunalla. Männän korotettu reunus noin 0,5mm alle dekin.

Vaihtoehtoja olisi tällä hetkellä kaksi; budjettiversio ja tehoversio.

Budjetti:

Nykyiset 5,565 veivit voisi vaihtaa 350:n 5,7" vakioveiveihin ja männästä sorvava reunusta pois noin 3mm. Mäntiin jäisi tällöin noin 1,5mm syvä laakea "allas" ja männän reunus nousisi dekkitasoon. Tällä kokoonpanolla ja 1mm tiivisteellä puristus nousisi noin 10.2 - 10.5 tasolle 64cc palotilaisella kannella.

Moottorissa oleva nokka lienee Speed Pron valmistetta ja mallia CS-112R.
Asteet 224/224 (0.050) ja 300/300 (0.006)., nosto 0.436/0.436 1.5 vipalla.
Kampiakseli on takoakseli 3,75 iskulla ja moottori on 0.040 ylikoossa (408,5ci)
Myös joutilaana oleva Hollyn 650 DP voisi löytää tiensä tämän version päälle.

Tehoversio:

Tehoversioon voisi suosiolla uusia takomännät ja takokanget ja sovitella männät dekkitasoon. Lopullinen puristussuhde määräytyisi dekkipinnan + kannentiivisteen lisäksi venttiilikolojen/männänsyvennyksen mukaan. Tähän (mielikuvitus) moottoriin olen kaavaillut Summitin luettelosta Trick Flown top end comboa:

http://www.summitracing.com/int/parts/tfs-k315-445-405/overview/make/chevrolet

Puristuksiahan moottoriin saisi aina 12:1 saakka, mutta dynaaminen ruttu mietityttää. Tuossa Trick Flown paketin nokassa on asteita mukavasti, mutta onko ylipäätään syytä pohtia optimaalista arvoa dynaamiselle puristussuhteelle vasta osia arpoessa ? Mikä ylipäätään on dynaamisen rutun ideaaliarvo, 8 vai jotain muuta ?

Kori, johon moottori on (jossain vaiheessa) tulossa on 2 gen Camaro, jota on laihdutettu vähän alle 1500kg:n omamassaan ja puhtaasti katuauto. Summit ainakin mainostaa toiminta-alueeksi 1500-6500 1/min, jolloin katuautoon paketti voisi olla hyväkin valinta.

Viimeisiä heppoja ei ole haussa, vaan tavoitteena olisi riuska katumoottori, jossa on voima läsnä läpi kierrosalueen. Jopa e85 on käynyt suunnitelmissa, mutta alustavasti 98e olisi polttoaine tässä.

Kannattaako säästää (taas) väärässä paikassa vai pyrkiä kerralla kohti parempaa konetta lompakko itkien ?

IS

 

Budjettiversiossa vakiomännän sorvaaminen 3mm saattaa heikentää sitä sen verran että vaarana on laen murtuminen männänrengasalueelta.

Tehoversio kuulostaa tietenkin fiksummalle. Tuolla TrickFlown paketilla ja nokalla voi puristuksiakin laittaa vaikka 11,5 paikkeille, niin dynaamiset tulee kasin paikkeille ja toimii 98:llakin.

 

Kalliimpi on yleensä se parempi, joskin myös kestävämpi versio.
Olin kyllä itsekin jo asennoitunut hylkäämään nuo vakiomännät suosiolla.
Lohkon pinnasta en haluaisi turhaan ottaa yhtään enempää, kuin tasopinnnan oikaisu vaatii. Näinollen vaihtoehdot vähenivät kahdesta yhteen.

Ehkä on vaan parempi alkaa metsästämään mäntiä ja kankia ihan suosiolla.
Lohko pitää käyttää mitattavana, voiko nykyistä 0.040 porausta hyödyntää ja varmistaa samalla, että tarvittaessa porausvara 0.060 ylikokoon on olemassa.

Flat-top-malliset takomännät venttiilikoloilla lienevät käytännöllisin valinta ja niiden seuraksi takokanget. 5.7" tai 6" takokanget matalilla "hartioilla" täytyy laittaa etsintälistalle. Homma alkanee kuitenkin lohkon tarkastuksella. Siitä se rahanmeno sitten alkoi...

IS

 

Summitin luetteloa taas selattu ahkerasti. Vaikea päättää, kumpi vaihtoehto olisi parempi.

5,7" veivillä saisi 1,433" puristuskorkeuden ja kampisuhteeksi 1.52

6" veivillä saisi puristuskorkeudeksi 1.125" ja kampisuhteeksi 1.6

Kummallakin vaihtoehdolla löytyy mäntiä, joissa öljyrengasura jäisi vielä "ehjäksi" eli öljyrenkaan erillistä tukirengasta ei tarvittaisi. Onko tälläkään sitten oikeasti mitään väliä.

Onko 1.52 kampisuhde riittävä, kun moottoria ei olisi tarkoitus huudattaa yli 6500 1/min ?
Yli 6500 rpm menevä kierrätys tuskin muutenkaan olisi enää tehollista kierrätystä.

Kumpi vaihtoehto on sylinteriputken sivuttaiskuorman kannalta parempi vaihtoehto; 5,7" veivi ja korkeampi mäntä jyrkemmällä kampikulmalla vai matalampi mäntä 6"-veivillä, mutta loivempi kampikulma ? Jotenkin korkeampi (tako)mäntä kuullostaisi omaan korvaan paremmalta, kun männän ja sylinteriputken vaatima välys huomioidaan. Lähinnä olen pohtinut asiaa sylinteriputken kulumisen kannalta, öljyrenkaan toiminta, vähäinen ohipuhallus, hyvä lämmönsiirto pois männästä, toimiva sylinteriputken voitelu. Tai sitten mietin asioita ihan turhaan ja liikaa...

Myös mäntiä kaupitellaan toimivan hyvin 23°-aftermarketkansien kanssa (jollaiset Trick Flown paketista löytyisi). Antaako männän laen muotoilu muuta etua kuin korkean puristuksen jos paljealue ja riittävät venttiilitaskut on huomioitu ? Kannen palotilan muotoilulla on luonnollisesti suuri merkitys palotapahtumaan ja mahdolliseen nakutustaipumukseen.

Tällä hetkellä molemmat vaihtoehdot ovat samalla viivalla, tosin 6"veivillä hinta Summitilla muutaman satasen kalliimpi. Kiertokankia saa kahden mallisia, kannattanee kuitenkin valita Clearance for stroker-mallit jo valmiiksi. Hintaero näissä noin 15$ kappale.

IS

 

Jos tuon veivin pituuden kanssa haluaa hifistellä, niin paras olis varmaan mahdollisimman pitkä veivi, jonka kanssa tappi ei kuitenkaan mene männänrengasalueelle.
On se 5.7 veivikin jo parempi kuin 400:sen vakio, ja on noita vakioitakin moni käyttäny varsin pirteissäkin koneissa.

Valmis stroker-veivi on helpoin ratkaisu, mutta tosi iisi juttu ne on itsekin sipaista sopivaksi.

Mäntien laen muodossa on sen tasaisen paljealueen ja venttiilitaskujen lisäksi lähinnä huomioitava että puristussuhde tulee haluttu.
Tasapää- ja monttumännät on palotapahtuman kannalta aina paremmat kuin korkealla patilla olevat.