Kertokaa tyhmälle suorituskyvystä

Paskaan tomaattitoosaan saa varmaankin hukkumaan loputtomasti?

 

Ensinnäkin on tärkeä muistaa eräs perusjuttu joka on, että autoa liikuttaa teho eikä vääntö. Kyseessä on väännön,kierrosluvun ja tehon kultainen kolmio. Se on niin kuin kolmijalkainen pöytä: kaikkia kolmea tarvitaan että pöytä pysyy pystyssä.

Teho = vääntömomentti x kierrosluku.
Sinänsa toi jonkin mainitsema vertaus sähköstä on paikkansapitävä :
P = U x I eli Teho = jännite x virta.Tai helppotajuisemmin:
Ajattele vesiputousta jossa putouksen leveys on vääntömomentti ( virta I ) ja sen leveys kierrosluku ( jännite U ).

Putouksessa virtaava vesimäärä on teho.

Sinänsä keskustelu siitä, liikuttaako autoa / moottoripyörää vääntö vai teho, voidaan lopettaa, koska vastaus on molemmat. Mutta laskelmia suorituskyvystä voidaan tehdä vain käyttämällä tehoa muuttuvana suureena, koska se sisältää myös molemmat muut elementit kuten väännön ja kierrosluvun.
Vaikka vääntömomentti olisi kuinka suuri tahansa ei se liikuta mitään eteenpäin kierrosluvulla nolla, ja sitä paremmin se liikuttaa mitä suurempi kierrosluku on.

Tärkein juttu on se, mitä täälläkin jo todettiin ; teho käytetyllä kierroslukualueella.

Mitä tulee noihin täällä mainittuihin suoritusarvoihin, on hyvä muistaa helppo nyrkkisääntö : "normi katuauto" kiihtyy 0-100 suurinpiirtein yhtä nopeasti kuin sen teho/painosuhde on. Esimerkki 150 heppaa ja 1500 kg = 10 sek. Tai 300 heppaa ja 1500 kg = 5 sek.

Laskennassa tarvitsee käyttää auton painoa kuljettajan kanssa sekä netto ( " DIN") heppoja.

Tämä kaava pitää ns.peukalosääntönä pirun hyvin paikkansa. Ennen kuin tämä palsta täyttyy vastalauseista tarvitsee muistaa että laskennassa tarvitsee käyttää "nettohevosia"...tai sanotaan vaikka niin että samoja joita nykyautoissa käytetään.

Amerikkalaisten autojen moottoreiden tehot ilmoitettiin ennen vuotta 1972 SAE bruttoheppoina, tällöin mittaus tehtiin optimaalisissa laboratorio-olosuhteissa ilman apulaitteita, vaihteistoa,ilmanputsaria ym ym.

Nykyään tehot ilmoitetaan / mitataan nettoina, eli pakoputket, ilmaputsarit ym ym.ovat kiinni.

Ero näiden käytettävissä olevien "oikeiden" heppojen ja SAE brutto välillä on suuri.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa 60-luvun puolenvälin 289 Mustang, jolle tehda ilmoitti 225 heppaa.
Kun näitä early vakio Musseja ajetaan takapyörädynossa suoraan kadulta, niistä löytyy yleensä tehoja pyöriltä noin 125 heppaa, josta vähennettynä voimansiirron häviöt manuaalilla jää moottorille ehkäpä noin 150 DIN ( "netto") heppaa.

Tällainen vakiomusse kiihtyy 0-100 noin 9 sekunnissa. Jos auto painaa kuljettajan kanssa 1400 kg ja siinä on 150 nettoheppaa saadaan laskennalliseksi 0-100 tulokseksi ( 1400 kg / 150 hv) 9,3 sekuntia.
Tekniikan Maailman koeajossa 1965 tällainen Mustang kiihtyi sataseen 9,2 sekunnissa.

Jos tämä ei tunnu antavan oikeita tuloksia kannattaa syytä etsiä ihan ensiksi hevosvoimamäärästä.Siinä kun voi olla 30 % heitto ilmoitetun ja todellisen käytettävissä olevan välillä.Ilmoitettu 300 60-luvun heppaa kutistuu helposti vain jopa alle 200:si takapyöriltä mitattaessa: automaattivaihteisto, ahdas pakoputkisto, tukkoinen ilmanputsari joka haukkoo konehuoneen kuumaa ilmaa, siinäpä ehkä tärkeimmät syyt eroon.

 

Vielä tosta AMC:n tehohäviöstä.170 tuntuu turhan suurelta.USA perinteisten automaattilaatikoiden tehohäviöt katu/vakiomoottoreiden välillä ovat alueella 15 heppaa GM Powerglide ja 60 heppaa Ford C6.
Tyypilliseen perään hukkuu ehkä 20 heppaa kadulla.

Täytyy muistaa että tehohäviö ei ole kiinteä luku eikä myöskään prosentti / lineaarinen vaan näiden yhdistelmä.

Epäilen seuraavia juttuja :

1. Aukeavatko kaasarin kurkut täysin ?
2.Onko konepelti mittauksen aikana kiinni jolloin moottori imee kuumaa happiköyhää ilmaa: menee rikkaalle /ei saa tarpeeksi happea.
3.Ovatko moottorin muut säädöt samat kuin moottoridynossa?
4.Onko pakoputkisto ahdas ?

Itse asiassa toi mitattu vääntömomentti takapyöriltä on kunnossa ( 570 Nm ) mutta teho ei.Ilmeisesti korkeilla kierroksilla ei nyt tapahdu tarpeeksi, joku mättää nyt siellä.
Riittääkö bensa ? Minkälainen on bensaputkisto, pumppu / lähtö tankilta ?

AMC 420 hepan moottorilla pitäisi saada varttimaililla loppunopeutta yli 170 kmh, jos jää tän alle on jotain pielessä.
Jos auto painaa kuskin kanssa 1500 kg ja siinä on 250 heppaa takapyöriltä sen varttimailin loppunopeus jää selvästi alle 160:n.
0-100 menee aika tarkkaan 6 sekuntiin...eipä sekään huonosti ole mutta kyllähän se kaverin mese tarvitsis saada jätettyä.

Varttimailin loppunopeus on paras ja luotettavin keino mitata auton suorituskykyä ja verrata sitä muihin. Toi 0-100 mittaus alkaa ontua pahasti tossa 400-500 hepan yläpuolella pidon puutteen takia. Vaikka sulla olis normi takavetoisessa 700 heppaa takapyöriltä enpä usko että kadulla pääsee alle 4 sekunnin.Toisaalta muistanpa kun kaverin Camarolla ajettiin vartti Alastarolla 11,7 sekkaan / 185 kmh. Autossa oli kiinni sen aikainen huippukiihtyvyysmittari Vericom, se ilmoitti tässä lähdössä 0-100 ajaksi 2,7 sek.

 

Tuolla aiheesta "tehohäviö" oli juttua.
viewtopic.php?f=11&t=264712&hilit=tehoh%C3%A4vi%C3%B6

 

Tolla teho/painosuhteella ja sitten Wallacerasinkin marttivaililaskurilla koneen tehoero on pikkasen vajaa 100kaakkia.
Loppunopeus kertoo isomman tehon kuin ET eli 60jalkasesta puuttuu jotain satkuja?
Tää mun kesähylsy on G-koppa GruusiaMotor tuote omapaino 1600kg ja pikkasen vajaa 90kiloo kuollutta massaa kyydissä.
Kone 377 268° nokalla, kaxtasoimarilla, shorty peltisatseilla ja muilla tehosyöpöillä jarrutettuna. Ploota luonnollisesti 200R4 .

 

Tuo vaikuttanee ja onkin varmaan iha tyyris paketti?


Otetaan vaikka esimerkiksi oldsin 350 jostain 1969 taitteesta, siihen nokka, peltisatsit ja muut pikkusilaukset niin luulisi että 300hv alkaa olemaan avot. Tuskin silti sillä päästään noihin aikoihin jos sen keulalle nostan (näitä itseasiassa kaksi ollut).


Sitten taas jos tehdään rahan kanssa 300hv kone niin miksei sitten samalla tehdä 400hv?


Eli kannattaako sitten laskea ja panostaa hyvät 300hv kalliilla vai tehdä samalla hinnalla enemmän hevosvoimia ja vääntöä? Pitäishän sen taas mennä mutta meneekö kuitenkaan?


Appiukon 200hv saasteajan 81 vaiko 82 vette vei kun pässiä narussa mun 350mppistä olssia suht varmalla 300hv teholla. Taisi jo tehdaskin lupailla vetelle 0-60 ajaksi 7s tms mikä on noilla hevosoimilla musta ihan hyvin kun ei toi oma g body siihen kyennyt sitten millään.


Maantielläkin hyyty viereltä.

 

No.

Onhan vanhoissa myllyissä tehokin ilmoitettu konetehona (vissinkin vielä ilman apulaitteita) eikä takapyöriltä. Esim Fordissa -71 351W 260 Bhp ja takpyöriltä 170 hp. Tuon 260 nostaa aika helposti vaparilla, peltisatseilla, putkilla, Imusarjalla ja kaasarilla 300:n pintaan mutta takapyöriltä 170 --> 300 vaati jo vähän muutakin kuin kireen nokan, jos ajettavan auton meinaa tehdä.

Oma kokemus on myös, että ennen kuin kaasari ja sytytys on säädetty kunnolla (dynossa) voi kiihdytyksessä tapahtua mitä vaan. Välillä sytkä heittää ja toisaalta väärät suuttimet vetää laihalle kun isot kurkut aukeaa tms. Sitten kun saat koneen pelaamaan ns. lätkä auki kierroksilla, on alakieroksilla seos liian rikkaalla jne. Eli vaikka tehoa on nimellisesti, niin sitä ei tule tasaisesti. Lootakin saattaa luistaa jollain kytkentäyhdistelmällä.

Sitten on vielä nää välitysasiat, vaikka piikkitehoa oliskin mutta vääntö puuttuu, niin ei tollanen esimerkkifordin 2,75:n perä oikeen stemmaa.

Monta on monessa ennenkuin voi autoa ja autoa verrata pelkän tehon perusteella käytönnön kiihdytyksessä.

 

Mua ei noi hevoset paljon kiinnosta vaan se että ne vähät saa hyötykäyttöön, halvalla.

 

Muuten Karpov: tuolle GNX Buickille ovat mitanneet myös 6,5 s 0-97 km/h aikoja (Automobile), sekä TM-lehti 6,5 s 0-100 km/h aikaa, enkä oikeasti usko, että millään normikaturenkailla normaalissa mittauksissa, missä noilla verrokkiautoilla ajeltiin, olisi mennyt tuota liki urbaanilegenda 4,9 sekuntin aikaa. Tahtoisin nähdä koko kiihtyvyyskäyrän siitä. Kuka tietää, mikä oli ahtopaine mittauksissa muuten?

Motor Trend usein on mitannut muutenkin 0,5 - 1,0 sekuntia nopeampia aikoja ihan mille tahansa laitteelle, mitä olen tutkinut. Mitä lie liimaratoja, ei lainkaan luistoa, tähän selitykseen olen itse päätynyt.

GNX kiinnosti aikanaan siksi, kun itselläkin oli esim. saman kopan Camino, 1510 kg, noin 300 hv netto ja vääntöäkin 400 Nm... mitä se mulla meni 0-100 km/h: vajaa 9sekuntia. Vaan eipä se itseä haitannut. 0-40 km/h kun vei noin 5 sekuntia, siinä oli 3 sekuntia liikaa. Auto kuitenkin toimi 50-150 km/h välillä ihan hyvin.

Minulla oli jonkin aikaa myös foximustangi, ihan tehdastekoinen auto. Kyllähän sillekin mittailtiin 0-60 ja 0-100 -arvoja, joiden erot olivat 1,5 sekunnin luokkaa. Varttimailien erot jotain 14,5...15,2 välillä ihan identtisillä autoilla eri lehtien mittauksissa.

Jos joku haluaa halpaa suoritusykykyä, ostaa 4-vedon, turbokoneen ja nostaa ahtoja. On hyviä 0-100 km/h arvoja.

 

Eikä aloitusviestissä mainittu 540bmw mene 6.0s sataseen vaan n.6.5s.Ei ainakaan automaattina.

 

Todennäköisesti Holley löi pöytään totuuden.
Tulokset rankasti vääristeltyjä vaikka olis 50 heppaa enemmän ku virallisesti ilmoitetaan.
En myöskään usko että esimerkkiautoissa olisi super pienet voimansiirron häviöt tai kaikissa muissa autoissa säädöt persiillään.


ps:yhdessä amc taitaa olla tiedossa laatikko tai turbiini jumppaa

 

Näiden asioiden tutkimiseen ihan hyvä työkalu on nykyään jo vanha MS-DOS-pohjainen ohjelma CarTest 4.5 joka on ilmainen ja jota voi emulaattorin avulla ajaa nykywindowseissakin, XP:ssähän nuo MS-DOS-ohjelmat toimivat vielä natiivistikin, mutta esim kun itsellä on 64-bittinen Windows 7 niin ei toimi ilman emulaattoria. Mutta emulaattorin (itse käytin ohjelmaa DOSBOX jossa voi ajaa vanhoja MS-DOS-ohjelmia uudemmissa windowseissakin).

Siihen ohjelmaan kun voi syöttää kaikki tarvittavat tiedot autosta, välitykset, pyöräkoot, ilmanvastukset, moottorin tehot (voi syöttää dynokäyrästä todellisetkin tehot jos on käytössä) jne. ja ohjelma sitten laskee kiihtyvyyden josta voi ottaa kaikki itseä kiinnostavat arvot sitten esille. Olen tuolla ohjelmalla "mallintanut" kaikki omat autot ja muutamia kavereiden autoja ja omista ainakin on vertailukohtana ollut niillä oikeasti ajetut varttimailin tulokset ja joistain myös mailin ajon tulokset ja täytyy todeta, että aika lähelle todellisuutta on ohjelma tulokset olleet.

Nyt ei voi kokeilla kun täällä Jenkeissä minulla on mukana vain firman läppäri ja tabletti joilla ei tuota ohjelmaa voi ajaa, se on minulla vain kotikoneella kotona Suomessa. Mutta ohjelman voi ladata ilmaiseksi kun etsii vain googlella nimellä "CarTest 4.5". Siitä on joku uudempi windows/java-versiokin olemassa joka on maksullinen enkä ole sitä kokeillut, mutta tuo wanha versio toimii kyllä edelleen ja laskee aika tarkasti oikean suuruusluokan tuloksia. Sillä on helppo myös kokeilla miten suorituskyky muuttuu jos muuttaa jotain arvoa, kuten tehoa, välityksiä, rengaskokoa ym.

Omien empiiristen tulosten perusteella omat autot ovat menneet jotain seuraavantapaista ulkomuistista kun ne kaikki laskelmat on siellä kotikoneella (kaikki omat autot on tehomitattu dynamometrissä ja ajettu varttimaililla, massat kuskin kanssa):
150 hv, 2.0 vapari, etuveto, n. 1300 kg: 0-100 n. 8s, 1/4-maili 16.0/140
265 hv, 2.0 turbo, neliveto, n. 1500 kg, 0-100 n. 5s, 1/4-maili 13.7/161
350 hv, 5.7 vapari, takaveto, n. 1800 kg, 0-100 n. 5s, 1/4-maili 14.1/160, 1/1-maili 32s/245
Viimeisen pitäisi mennä varttimailin 13.8 mutten ole onnistunut ajamaan tarpeeksi hyvin itse... Mutta huomattavaa on, että tuo nelivetoinen turboahdettu auto on nopeampi kuin lähes 100 hv tehokkaampi parisataa kiloa painavampi takavetoinen.

 

Piti viellä ihmetellä näitä esimerkkiautoja

GMC typhoon meni testissä 6.5s 0-60mil eli saattaa mennä 7 sec 0-100km/h
http://testdrivejunkie.com/1992-gmc-typhoon-test-drive/

Buick Regal 245hv versiona samaten 6.1s 0-60mil eli voi mennä jopa alle 7 sec 0-100km/h
http://blog.timesunion.com/classiccars/ ... 16597101=0

Aika tyypillisiä lukuja noille tehoille ja vanhanaikaselle tomaatille. Niin ku sanoin täytyy olla tähtimerkit kohdallaan jos noilla linkotaa alle 6.5 sec 0-100km.

 

Kyllä menee molemmat vaihtoon, turbiini oli jo stallin osalta peukaloitavana JN.Tradella.
Valitettavasti turbiinin stallia ei ollut mahdollista muuttaa paremmin toimivaksi niin lähdin kokeilemaan vakiolodjulla.

 

Mikä on vanhanaikainen tomaatti?

 

Oiskohan se sellainen toimiva ,eli amerikkalainen : ) ?

 

Mikäs Amerikkalaisesta lootasta toimivamman tekee, verraten Eurooppalaisiin?

 

Nyt mennään danger zonelle enkä sano tähän muuta kuin että mun hylsyn toosassa on Bemarin turbiini ja osa lootan sisukaluista .

 

Mudracer tarttu lievään provoon

Noissa mun peltilehmissä on th350/400 laatikoita ja niissä on omat rajoitteensa, vaihtaminen vakiona aika verkkasta.. Ei kai se 200:n oo niistä pahemmin kehittynyt vai onko.

Sitten vertaan niitä tuohon mun kauppakassin 7-vaihteiseen johon voi lennosta valita eri vaihto-ohjelmia tai vaihdella manuaalina. Sisuskalut sinällään näyttää ainakin kaukaisesti samanlaisilta kaikissa lootissa.

 

Jos nörttiohjauksella lootasta tehdään 7 vaihteinen niin ei se siitä sen nykyaikaisemmaksi muutu. Urpo kuski saattaa silti sillä päästä kovempaa kuin jos joutuis ite käskemään , lisä provo.
Ja vain syöpä kehittyy itestään.