Liima, tinaus vai hitsaus ovipeltiin

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Kori', aloittaja Substitute, 24.2.2015.

  1. 1purehell

    1purehell Double Gearhead

    Peltikoulu olis poikaa. Hitto, vois oikein maksaa siitä, että joku opettais (tai näyttäs, mitä virheitä tekee) oikein kädestä pitäen noita pellin muokkauksen ja hitsauksen perusteita.
     
  2. jakulepi

    jakulepi Double Gearhead

    Ei muuta kuin ilmoittautumaan!
    https://www.jao.fi/fi/Jamsan-ammattiopi ... oulutukset
     
  3. BigBlock-V8

    BigBlock-V8 3rd gear

    Jos kiinnostusta löytyy enempikin, niin voisin pitää pääkaupunkiseudulla kokeiluluontoisen tutkintoonjohtamattoman lyhytkoulutuksen?

    Opetan korinkorjausta tällähetkellä Haagassa Stadin Ammattiopistossa, ja kun päivätyöt tuolta helpottaa, niin voisi tämmöinen olla mahdollista esimerkiksi heinäkuussa?

    Aiheina ihan perusteet ja perinteisen mig hitsauksen (alkeiden?) opettelu, tai kysynnän mukaan haastavampaakin aihetta?

    Jesse Ruotsalainen
    Jesse's Auto Garage
     
  4. Remmiveto

    Remmiveto Gearhead

    Pari vuotta sitten tuli Jämsässä käytyä. Vklopun pikakurssilla. Englannin pyörä oli se mistä sain oppia. Sikkikone, syväkutistaja ja hitsaukstekniikat oli jo (välttävästi) halussa.

    Outoa spekuloitia mig-saumastani. Automaattimigillä materiaalin paksuuden mukaan säädöt. Eikä mitään vetoa eikö työntöä vaan heppaamalla heppi hepin viereen mutta kuten aikaisemmin oli kirjoitettu ilman jäähdyttelyä. Samalla tavalla vedin tigilläkin. Molemmilla cm/sek aikalailla sama.

    Arvon raati heittää omat kehiin sitten vaan. Ilman hiontaa. Maailmassa on kahdelaisia: on hitsaajia ja on hiojia. Itse yritän olla ensimmäisiä, aina ei onnaa ja sit ollaan toisia. Tai tehdään uudestaan.

    Ja amerikalla tarkoitan pajoja kuten Rad rides by Troy, Roadster Shop ja vaik RingBrothers. Meinaatteko että noissa pajoissa pinnat tehdään migillä.. Ei taideta.

    Minäpä kysyn, menen Chigacon AutoRamaan parin viikon päästä. Suunnitelmissa vierailla RS;llä ja Troylla jos heille käy. Matka jonka olen osaamisellani voittanut ;) Lahden näyttelystä.
     
  5. valpas

    valpas Gearhead

    Kyllä se hitsattu pelti pikkusen muuttaa tinauksessa muotoaan, sen huomaa vasta, kun ohutta, ja suoraa peltiä tinailee.
    Paksussa, ja kaarevassa sitä muodonmuutosta ei monikaan huomaa.

    Kaikki tinauksen kanssa pelaavat tietää, että pohjustettu pelti ei saa kuumeta liikaa. Sinistyneeseen ei tartukkaan enää mitään.
    noin 300 tinatankoa on sulanut minun toimesta tässä 40 vuoden aikana. :)
     
  6. BigBlock-V8

    BigBlock-V8 3rd gear

    Lähdetään juuri choppaamaan yksi -46 Cadillac, tämä ei ole pelkästään minun projekti. Jos saan luvan levittää kuvia kesken projektin niin päivitän niitä tuonne Facebookkiin Jesse's Auto Garage sivuille...

    Jesse Ruotsalainen
    Jesse's Auto Garage
     
  7. valpas

    valpas Gearhead

    Sinulla on osaamista, mutta tuo puskusauma, ja 0,8 lanka tekee äkkiä sen, että läpihitsiä MIG:llä tehdessä pitää ajaa aika kovilla arvoilla, jä lämpöä silloin tulee melkoisesti.

    TIG pelaa tuon ilmaraon kanssa erilailla, kun lisäainelanka ei ole sulattamassa sitä perusainetta.

    Olen kerran nähnyt, kun yks peltiseppä hitsas MIG:llä yhden takatolpan pintapellin jatkoksen.
    Tarkka 1mm:n ilmarako, pienellä langansyötöllä ja tosi lyhyillä hitseillä, sanoisko että pisteillä kiinni. Ei tarvinnut juurikaan hioa, ja takapuolelta ihan saman näköinen, kuin pintapuolelta. Hitsi suoraan tarvittaessa vasaroitavissa, ilman hiontaa. Hauras ja kovahan tuo hitsi vähän on, mutta kohteessa ihan toimiva, eikä vedellyt yhtään.

    Hyvää, asiapitoista keskustelua eri näkökulmista. :)
    Mahtaako tuohon otsikon aiheeseen tulla paljoa apuja?
     
  8. Nikuzai

    Nikuzai Gearhead


    Ja sit mahdollisimman harrastaja mallin laitteilla, sellaiset ammattilaitteet jossa tietokone tekee puolet työstä harvemmin biltema linjan vehkeitä on tai niitä joita harrastelijat hankkii sen ensimmäisen harrasteensa remppaamiseen parkkipaikalla :soosoo:

    Unohtamatta, et sais olla mag hitsausta eli opetellaan sillä hiilarilla eikä kalleimmalla kaasulla


    Ite opin nylkemään poron tee itse periaatteella useampaa kymmentä ellei sataa tuli teurastamolla ihmeteltyä, mut ei siitä mitään käteen jäänyt paitti pari arpea :poff: , sit kun tuttu näytti, et tossa on puukko ja tosta piirrät tonne, noi kaks mustaa on ne mistä punainen tulee ulos jne jne

    Eli sellainen pari-5 ihmistä ois varmaan sopiva koko ja vaikka koko päivä aikaa, sit erilaisia rautoja mitä liitellä ja vaikka joku oikeen tympeä ovi josta ruosteet laikataan pois, et näkis mistä ja miten se pitäisi tehdä ja sit porukka sais liitellä valmiita jo tehtyjä korjaus paloja siihen

    Tai sit mahdollisuutena tehdä vaikka joku oma juttu porukalla.


    Sit mites onko majoitus mahdollisuutta kauempaa tuleville?
     
  9. VilleTre

    VilleTre 3rd gear

    Jämsä käytynä ,ihan jees mutta ei kummallista siltikään. Ehkä tuollainen muutamana iltana tapahtuva heppailu parempaa. Siksi näin että Jämsän tarjonta edellyttäisi nyt englannin pyörän ostoa jne,jos omassa(ni)harrastekentässä on mahdollisuus hyviin repro-osiin niin on niitä ihan jees käyttää. Ei kannata uhrata kauheasti koneisiin jos valmistakin on tarjolla. Toki jos innostuu hankkimaan niin mikäs siinä. Niiden koneiden hallinta vain edellyttää hieman harjoittelua joka ehkä joillekkin muodostuu ongelmaksi. Silloin ne koneet pölyttymässä ovat aivan turhia. Mag-Tig väittelyyn vielä sen verran että kummallakin varmasti omat puolensa,jokainen valitsee omansa. Itse olen vankkumaton Mag-hitsaaja helppouden tähden. Lisäksi tietty vetänyt eniten sillä saumaa. Voipa jopa todeta että tuollainen Tig-hifistely on ehkä kuitenkin sellaista pro leikkiä johon pääsee kuitenkin muullainkin. Se kaunis hitsi kuitenkin hiotaan ja kitit sun muut emmeet peittää sen kaiken,niin hyvässä kuin pahassa.
    Monasti todennut että kesäautossa huonompikin jälki piisannee kun pelit kuitenkin vähällä käytöllä ja täysin kesäautoja. Nuo suolakelit saa ne huonot työmenetelmät lyömään käsille. Tosin yleensä kittikasakin pysyy kummasti viisikin vuotta siistinä. JA siinäkin ajassa moni auto jo vaihtaa omistajaa.
    Tuosta hyvästä hitsaustaidosta on hyötyä,mutta autotalliharrastajalla harvemmin on kiire,toisin kuin eräällä joka joutuu hieman kiirehtimään työssään kun täytyy saada se takalokasuoja vaihdettua päivässä,kahdessa. ;)
     
  10. Trippensee

    Trippensee 1st gear

    Mä olen varmaan kaikista juntein, kun olen tota kaasuhitsausta harjoitellut, :odroll:

    Ja en kyl ole pussihousu..vaik tästä kaasuhitsauksesta pidänkin..tuodaan nyt tätäkin näkökulmaa esiin..harrastuspohjalta tosin..

    Kaasuhitsauksesta ei kauheasti ole täällä puhuttu, joten ajattelin tuoda tähän oman näkemykseni. Eli suurin osa, luultavasti luulee ,että kun hitsataan kaasulla, niin syötetään lisäainetta koko ajan , ettei menis läpi, ( lisäaine jäähdyttää sulaa, ja näin mullekin aikoinaan amiksessa opetettiin) .Jos näin tehdään, tuo haz alue, lämpöjakauma, ei pysy tasaisena kaistana, koska kukaan ei pysty syöttää sitä lisäainetta koko ajan samalla nopeudella ja samalla määrällä, joten se on hidasta, ja lämpöä tulee koko ajan enemmän, eli levy vetää X määrän tästä kohtaa, ja taas eri verran toisesta kohdasta, jossa lämpöjakauma on taas eri levyinen.. Ja lisäainella saadan liikaa tunkeumaa, minkä vasarrus ei enää onnistu,kun oikoo liian korkeaan tunkeumaan, tunkeuma puskee pintaan, ja taas vääntyy,tuskin kukaan rupee hiomaan myös sauman alapuolta.

    Kun taas jos hitsataan ilman lisäaineen ,kovaa syöttöä, niin annetaan alkuun tietysti lisainetta, ja sitten vaan pusketaan sulaa eteenpäin, ihan kuin migillä työntäis eteenpäin, välillä on pakko antaa lisäainetta, muuten menee läpi, se pillin kulmahan määrää tunkeumaa, mutta pointti on se, että mahdollisimman vähän lisäainetta, ja mahdollisimman tasainen lämpövyöhyke, niin vetää tasaisesti koko matkalta , mikä on hyvin oiottavissaa, sauman pehmeyden vuoksi..tunkeuman pitäis olla sama kummallakin puolella..

    Eli vanha perinteinen tekniikka, joka on jo silloin ollu käytössä , kun korintekijät oli autoissa erikseen, menee näin.. esimerkissä hitsataan kaksi suikaletta puskuun.Britit ja Aussit taitaa eniten kaasulla hitsata, ja eihän tällä uudempiin tehdä mitään..

    Puristimia ei käytetä,levyt manipuloidaan käsin, samaan tasoon..Eli levyjen päät laitetaan rinnan, ja levyt laitetaan vähän V asentoon, eli jää vähän auki, milleistä puhutaan, alkuun ei jää ilmarakoa, siihen eka hefti, odotetaan, kun hefti jäähtyy, se vetää raon kiinni heftin edestä, seuraava hefti, laitetaan, siihen kohtaan , johon ekan heftin,lämpöjakauman, ympyrä loppuu. Sitten taas väännellään levyä niin, että reunat on tasan, ei porrasta, ja hefti, ja odotetaan että vetää raon kiinni.Näin jatketaan koko sauman matkalta. Jos ja kun hefti vetää, liikaa, niin levyjä ei enää pysty manipuloimaan käsin, koska ne on puristunut liikaa yhteen.Odotetaan että, hefti on jäähtynyt, ja vasarretaan heftiä, se tyssääntyy ja leviää, ja levyt vapautuu, tai lämmitetään viimeistä heftiä, ja lämpö avaa levyjä, ja sit taas hefti.Hitsatun sauman pintahan jää alle levyn tason, jonka lähelle se nousee kun levy vasarretaan..

    Mul on tallil yksi keskenjäänyt MP lokari aihio, jonka voisin koittaa hitsata ja heftata tällä menetelmällä, ja sit näyttää, mut jotenkin tuntuu et ei taida kannattaa..

    Rehellisyyden nimissä, täytyy sanoa, et kyl itelle tulee reikiä joskus, mut sit vaan lopuks paikkaa ne vähän paksummalla lisäaineella.

    Ja en väitä et kaikkien täytyy kaasuhitsata,mut näin se maailmalla tehdään ja en tekis auton lattioita kaasulla, ja en vetäis keskelle ovea yms.Jos kaasu saumaa ei pääse vasartaa, ni ei kannata koittaa..

    Kyllä täytyis ovessa, tehdä niin iso pala, että sauman saa johonkin pokkaukseen,tai kohtaan jossa enemmän muotoa, ja silti joutuu tinaamaan..

    Onhan tuo osien, pöydällä hitsaaminen paljon helpompaa, kun touhuta pillin kanssa jossain ahtaassa paikassa..

    Ite hommasin kaasuvehkeet tos 4-5 vuotta sitten, kun pystyy tekemään muutakin kuin hitsata, nyt myöhemmin tuli hommattua tuollainen "köyhän Tigi eli Dillon tai Cobra torch" .Tykkään siitä enemmän, kuin tuosta AGA X11 mallista..Kyllä mäkin Tigin haluan, ja viel joskus hommaankin, mut nyt turataan tällä..

    Finnbikerssin sivulla, on jotain mun pellin muokkaus juttuja, rypytyksestä, ja pölkkyyn vasartamisesta, mutta täällä ei viitti niistä kirjotella, kun arvaan jo mihin se johtaa.Täällä kun tuntuu aina olevan vaan toistaan taitavampaa tekijää, mitkä riitelee keskenään..Kyllä näistä peltijutuista kiva jutella on, sillon kun ei kenelläkään ole tarvetta päteä, tuo tig ketju oli kyl hyvä esimerkki..Muuten uusi riidan aihe olis miks osa hitsaa alumiini pellit kaasulla, mm. Jenkeissä ja Briteissä..Ja sanovat että tig hitsi murtuu helposti, vasartaessa, ja kaasulla menee aina varmasti läpi asti ?

    Tässä on nyt esimerkki, kaasu saumasta, joo, tiedetään, paska sauma, mut minkäs teet..ja tuo viimenen on Facebook tuttavuuden tekemä, Delagen lokasuoja, joka on hitsattu kaasulla, siinä se täysin tasainen lämpövyöhyke..Itel riittää viel harjoteltavaa..Niinkuin sanottu, kaikissa menetelmissä on haittapuolensa..ja yks sopii toiseen ja toinen toiseen kohteeseen.Tuo kolmas kuva on , on levy taitettuna kahtia kumpaankin suuntaan, niin muovattava on kaasusauma..

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    Näköjään photobucketilla sai ne isommaksi, mul oli noi ekaks aijaa.comissa
     
  11. DX

    DX Double Gearhead

    ilman maskia räkäsin muutaman vaellussauman, nää niinku vaan esimerkiksi miten eri tavoin sauman saa vetelemään suorassa pellissä kulmalla ja ilmaraolla ja heppailujärjestyksellä kikkaillen, ylin on sama tekniikka kuin remmivedon esimerkissä ja mutkat samoin,
    toisessa on venkoilu just päinvastoin ja kolmas on sauman puolelta kupera molemmissa suunnissa.

    hiilari kaasuna niin räkii ja suttaa

    [​IMG]
     
  12. nuc-64

    nuc-64 3rd gear

    On aika kauas karannut aihe otsikosta, pitäiskö jonkun siirtää jo aihe omakseen? Tämäkin keskustelu on taas karannut aikamoiseksi väittelyksi. Sivullisena olisin sillä kannalla, että tapoja on monia, mutta sepän taitavuudesta ja tottumuksista on vaan todella paljon kiinni se lopullisen jäljen laatu. Parhaasta menetelmästä tuskin yhteisymmärrykseen täällä päästään, mutta mieluusti katselen linkattuja kuvia ja vinkkejä otan vastaan kuinka kuvien jälkeen on päästy, näin tästä keskustelusta varmaan olisi kaikille eniten hyötyä, kun tekijät esittelisivät miten hyvään lopputulokseen itse ovat päässeet.
    Jos big block päädyt järjestämään kurssia, niin voisin olla kiinnostunut osallistumaan kurssille. Hitsaustavoista sen verran, että aika harvalla taitaa olla mahdollisuus kunnon tigin käyttöön, eli magilla hitsauksen oppiminen varmaan useimmille palstalaisille on se ykkösjuttu. Itsellä on kotona aataminaikuinen esabin maggi ja tarvittaessa kaasupillit. Pilleillä vaan ei ole tullut harjoiteltua, kun kaasujen hinnat nykyään on aikas pilvissä, varsinkin asikan.
    Jotenkin tuntuu, että kaasuhitsaus on suomessa aliarvostettuna, jos selkaista joku ehdottaa, niin yleensä asia vaan kuitataan, sillä, että olihan se toimiva tapa, kun ei muutakaan ollut. Itse olen päässyt kuitenkin seuraamaan pari kertaa asiansa osaavan hitsarin kaasulla tekemää jälkeä ja komeaa oli, mutta äärimmäistä taitoa vaatii :soosoo:
     
  13. VooDoo

    VooDoo Gearhead

    Niinhän se tuntuu olevan monessa hommassa että oma tapa on aina vain ainut ja oikea.

    Itteä ei rassaa koko hommassa mikään muu, kun että se oma tapa mikä sopii itelle parhaiten, on ainut ja oikea ja esitetään absoluuttisena faktana. Vaikka todellisuudessa koko asia voi olla täysin eri. Esimerkkinä just tää tig ja pienempi lämmöntuonti (mikä ei oikeasti ole näin, tässä tapauksessa vain täysin riippuvainen tekniikasta ja asetuksista)

    SE on tietysti totta että tiggi sauma lämpiää ja jäähtyy hitaammin ja tasasemmin, sitähän ei voi kiistää. Itse hitsaan suurimman osan myös tigi:llä mutta onhan tolle lankakoneellekkin paikkansa. Ja tigin lämmöntuonti on helpommin kontrolloitavissa. Mutta jos mekanisoi molemmat ja samankaltaisella tunkeumalla huiskitaan, niin lankakone peseee mennentullen lämmöntuonnin vähyydessä, varsinkin jos käytetään pulssiominaisuuksia.


    Liekö tolla loppujenlopuks ees väliä vaikka hitsais ne pellit toisiinsa hieromalla niitä riittävän kovasti toisiinsa että tyssääntyy, kuhan saa OMAA mieltään tyydyttävän lopputuloksen aikaseks, eikös se koko harrastamisessa ole se juttu? Tietysti kannattaa yrittää kehittyä ja koittaa erilaisia tapoja ja menetelmiä, mutta se mikä toimii toisella ei välttämättä toimi toisella.
     
  14. Remmiveto

    Remmiveto Gearhead

    Pieni tarkennus on ehkä paikallaan. En yrittänytkään tehdä mahdollisimman suoraa ja venymätöntä vaan tein kuten vette73 ehdotti ni hitsata 10cm yhtäjaksoisesti. Migillä hepaten ja tigilla polkimella pumpaten.
     
  15. DX

    DX Double Gearhead

    Eikai ole, mutta samma här, ite koitin pikemminkin saada kappaleet kiskomaan mahdollisimman paljon demotakseni sitä,
    että vetelyä voi käyttää hyväkseenkin tekemään haluttua muotoa sen sijaan että aina ja kaikkialla taistelee sitä vastaan.
     
  16. valpas

    valpas Gearhead

    Et ole yksin Kaasuhitsauksen kanssa......
    Ilman muuta kaasulla saa sellasen sauman, joka on pehmeä, ja muovattavissa. Helppo tehdä pellin tasalle, ilman hiomista. Sopii hyvin varsinkin kaareviin kohtiin.
    TIG ei kauas mene kaasuhitsauksesta. valokaari on vähän nopeammin, ja pienemmältä alueelta sulattava, kuin liekki.

    Kaikille hitsausmenetelmille on omat parhaat kohteet, mutta kyllä MIG/CO2 on varmaan se nopein, ja edullisin, ja sillä saa ainakin hiomalla hyvän, tai ainakin riitävän lopputuloksen.

    Peltihommissa voi käydä kaikenlaisia kursseja, lukea kirjallisuutta, ja kaivaa netistä tietoa.
    Tahtoo vaan sitten olla niin, että kantapään kautta vasta oppii näkemään, mikä on itselle mukavin tapa tehdä.

    Itse olen tässä 45 vuoden aikana koittanu opetella pellin muokkausta, enkä vielä ole kaikkea oppinut.......
    Pakkohan tässä noita muutamia helpoimpia projekteja on esitellä, kun muutkin, mutta en enää tämän jälkeen. :rotfl:
    [​IMG]

    [​IMG]

    Nyt, kun nuo AVK:n autot ei ole oikeen kannattavia enää tehdä, niin nyt olen siirtynyt tekemään suorasta pellistä ryppystä. Samasta myötörajan ylityksestähän siinä on kyse, kuin oikomisessakin. :)

    Tekee aina sellasta, ja sillä tavalla, että edes itse tulee tyytyväiseksi. Antaa myös toisten tehdä/teettää omalla tavallaan.
    Itse tykkään eniten kuumilla oikomisesta, ja tinaamisesta. Tuo hitsaus on vähän niin kuin välttämätön paha......

    Edelleen on mielestäni hyvä, että asioista kirjoitellaan eri näkövinkkeleistä, ja kokemuspohjalta. Aina niistä jotakin hihaan jää harrastusympyröihin. Jos joku tuntuu hifistelevän, niin kyllä sitäkin tarvitaan. Kaikki me on alusta aloiteltu. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Täällä on hyvä, kun tekijöitä on monta. Erimieltäkin voi olla ihan sovussakin.

    Perskules kun menee aina vaan kauemmas tuosta ovipellin liimauksesta.
    Mutta jos hermostuu näitä lukiessaan, niin lakkaa lukemasta.
    Mulla on nyt mahatauti, eikä pääse Hallille, kun siellä ei ole vessaa....... tulee vähän sitten kirjoiteltua kaikenlaista. (jospa se nyt sallittas).
     
  17. valpas

    valpas Gearhead

    Vähän tarkennusta tuohon........ Ettei tulis mitään väärinkäsityksiä, vaikka ei otsikkoon juuri liitykkään, mutta kun tämän otsikon alla oli.

    Mahtaako tuo TIG:in lujuus perustua lämmöntuontiin?
    Lisäaineella jonkun verran vaikutetaan sauman lujuuteeen, mutta perusaine ei juurikaan muutu. Ainoastaan lämpenevillä vyöhykkeillä tulee erimoisia pikku muutoksia (Puhutaan HAZ-Lämpövyöhykkeestä).
    Suurempi lämmöntuonti vissiin vaikuttaa pikkusen siihen, että ympäristö ei kerkiä jäähdyttämään saumaa niin nopeasti, kuin MIG:llä hitsattaessa, jolloin sauma jää pehmeämmäksi, kuten Kaasuhitsauksessa.
    Hyvin usein MIG-hitsauksessa HAZ-alueella tulee liian suuri jäähtymisnopeus.....tulee kovaa, ja haurasta. Harvoin autossa hitsi tulee niin kovalle rasitukselle, että tuosta olis haittaa.

    Suurlujuuspeltien (usein Booriterästä) lujuus saadaan aikaiseksi lämpökäsittelyllä, joka menee aina pilalle, sulahitsataan sitten ihan millä tahansa.
    Vissiin jotkut autonvalmistajat ovat sallineet jonkun verran suurlujuusteräksien hitsaamista, vaikka rakenteen lujuutta menetetäänkin. Jos saumat ovat oikeissa kohdissa, niin haittaa ei juurikaan ole. Kolariturvallisuushan se pakottaa lujiin teräksiin?

    Koneenrakennuksessa hitsataan Booriteräksiä (murtoraja noin 1500N/mm2, eli melkein 10x lujempaa, kuin koripelti) jatkuvasti, ja ne ovat ihan hyvin hitsattavia. Paksuja pitää esilämmittää, ettei rajavyöhykkeelle tule liian nopeaa jäähtymistä.

    MIG-juotto on sitten ihan eri juttu, jonka autotehtaat ovat hädissään kehitelleet, ettei sinkittyjen koripeltien ruosteenestoa menetettäisi??? Minä en tuohon MIG-juottoon enää kajoa. Sauman lujuus ei ole Koripellin veroinen. He varmaan tietävät enempi, jotka ammatikseen uusien autojen koreja korjaavat.
     
  18. valpas

    valpas Gearhead

    Ihan pikkusen alkuperäiseen aiheeseenkin.......

    Jos on oven lommoista vain kyse, ettei ole ruostevikaa, niin oikomista kannattaa opetella.
    NS. Nyppykone on tosi hyvä lommojen nostelussa ylös. Varmaan moni tietääkin, niin kyse on periaatteessa toiselta puolelta hitsaavasta pistehitsistä, jossa on liukuvasara samassa.
    Ko. koneessa on yleensä ominaisuutena antaa kuumia hiilipuikolla. Kuumien antaminen kannattaa myös opetella.
    Jos pellin taakse edes jonkinlaisella Autopeltilusikalla pääsee, niin kyllä vasaralla, ja sellasella mutkaviilallakin oikominen onnistuu.
    Joskus voi olla kannattavaa laittaa ovi venytykseen korinoikaisupenkissä, tai ihan vaan samoilla leuoilla, ja sylinterillä.

    Aika pahojakin ovia on tullut oiottua. Nykyautoissa se sivutörmäyssuoja haittaa aika paljon, eikä sitä minun tietääkseni saa oikoakkaan.
    Noista suurlujuuspelleistä on se 5-10%:n murtovenymä käytetty monesti jo valmistuksessa, ja ne pamahtaa poikki usein heti, kun joutuu plastisoitumaan, eli muuttamaan pysyvästi muotoaan. Siksi niitä ei saa oikoa.
    Perinteisessä koripellissä murtovenymä on noin 50%. Hehkutuksen jälkeen se on taas sen 50%. Eli kannattaa hehkuttaa välillä, jos kovasti muokkaa. Hehkutuksessa se ei menetetä lujuutta kuten lämpökäsitellyissä suurlujuuspelleissä.
     
  19. JH-383

    JH-383 1st gear

    Hyvää keskustelua aiheesta ja aiheen vierestä!
    Niin kuin kaikki tietää mielipiteet ovat kuin persereikiä,jokaisella on yksi ja yleensä oma on paras.
    En osallistu keskusteluun kuka on paras ja mikä menetelelmä oikea.
    Tehköön kukin miten parhaaksi näkee ja mielipiteitä voi olla jos on kokemuksia.
    Meillä hitsataan tigillä,mikillä ja kaasulla.Käyttökohteen mukaan ja tig sopii hyvin myös autopelteihin ja sillä saa vahvan sauman aikaiseksi.
    Joitain ohutlevy hommia en tekisi ilman tiggiä esim.moottoripyörän tankkeja ja öljysäiliöitä jne.
     
  20. vette73

    vette73 Gearhead

    Oli kieltämättä paljon oikaistu, kun väitin että lujuus perustuu suureen lämmöntuontiin. Siinä kohdassa tarkoitin vain migin ja tigin muutosvyöhykkeen eroa.
    Noiden suurlujuusterästen hitsaamiseen Tiggiäkin koitettiin, mutta sillä ei koskaan saatu riittävää lujuutta, koska se liian suurella lämmöntuonnilla pilasi perusaineen. Tuosta tehtiin metallilabraan useampikin koe, koska se olisi helpottanut meidän työtä kovasti. Mutta tulos oli aina sama, ja materiaalit oli silloin vasta N-A-XTRA, DSE-690, yms. myötörajaltaan n. 700N.
    Mutta ainoiksi hitsausvaihtoehdoiksi jäi mig tai puikko.

    Puikolla niitä nosturin puomeja sitten korjailtiin ja uusia tehtiin.
    Ainevahvuudet noissa on 4-6 mm, joten esilämitystä niissä ei juurikaan tarvitse, suurin ongelma saada pidettyä lämmöt riittävän matalina.

    Joskus tein menetelmäkokeen myötörajaltaan min. 1000N:n levylle ja hitsauksen lujuus ylitti kirkkaasti perusaineen lujuuden, vaikka lisäaineelle taattiin vain min. 960N.
    Olihan tuo sellaista lämpötiloilla kikkailua koko homma, mutta paljon oppi siitäkin.
     

Kerro tästä muillekin!