1963 Imperial "Kerttu"

Parin vuoden tauon jälkeen tuli hankittua taas amerikkalaista harrastettavaa.

Kohteena tällä kertaa '63 Imperial Crown Southampton 4d HT. Californiasta tuotu kauniisti patinoitunut paketti vailla "viimeistelyä". Auto on nimetty takaluukun tekstin perusteella "Gertrudeksi", mutta Kerttu sopii suomalais-ugrilaiseen perunakieleen paremmin.

Perimäteidon mukaan laitteella on ajettu noin 100 000 mailia ja kieltämättä tekniikka tuntuukin pelittävän mainiosti. Isolohko ei tupruttele ja vetää väkevästi painavaa autoa. Nappiautomaatti toimii jouhevasti, tosin kickdownin säädöt ovat hieman pielessä. Vehje tuli hienosti ajamalla kotitallille ja lämpöä piisasi kabiinissa.

Tänään aloin hieman tutkailemaan korjailua vaativia kohteita ym. Tarkoituksena on ylläpitää auton nykyistä lookkia, mutta korjailemalla jo rikki olevia kokonaisuuksia ja parannella hieman ajettavuutta.

Jo matkalla kotitallille selvisi että jarruja joutuu ropailemaan. Laite vetää jarrutettaessa hengenvaarallisesti ojan puolelle. Lisäksi ohjaustuntumaa ei kertakaikkiaan ole. Ohjauspyörä ei tunnu olevan missään kontaktissa pyörien kanssa ja kerran täydellisen alustaremontin Plymouth Furyyn tehneenä tiedän että näissä kuuluu olla suhteellisen tunnokas, mutta kevyt ohjaus.

Suurin työ auton kanssa tulee olemaan sisustan korjaaminen. Lattiamatosta on häipynyt väri jo aikaa sitten (uuden jo tilasinkin), samoin ovipahvien "villoista". Kattoverhoilu roikkuu ikävästi, mutta saattaa olla vielä korjauskelpoinen. Penkit joutuu verhoilemaan luultavasti kokonaisuudessaan mikäli vanha nahka on liian kutistunutta ja heikkoa ommeltavaksi. Sisustan kromiosat ovat myöskin pahasti hapettuneet ja ruostuneet. Nähtäväksi jää mitä näiden kanssa tehdään. Osan joutuu luultavasti hankkimaan purkaamolta. Koeajolenkillä myös nopeusmittari rupesi ujeltamaan kuolemaansa, se täytyy avata ja puhdistaa.

Jatkoa seuraa myöhemmin kun kevät rupeaa koittamaan. Sillä välin joku voisi suositella luotettavaan toimittajaa jolta voisi ostaa tähän koppaan laadukkaita kumitiivisteitä. Muunmuassa roofrail tiivisteet ja tupakki-ikkunan tiivisteet pitäisi uusia.

Joku Imperial tietäjä voisi myös valaista yhtä asiaa tästä korimallista. Jenkkikatalogeissa tämä malli luoetellaan usein '64 vuosimallin kanssa samaksi, mutta uskoisin että siinä ei ole perää vaan kori on sama '60-'63 vuoden Imperialeissa?

 

Todella kaunis! Ethän vaan maalaa.

 

Hieno patina 8)

 

Ei ole tarkoitus maalata. Hieman joutuu puunailemaan vielä pintaa, mutta ei muuten.

Selvisihän tuo pohjalevyasiakin. Ilmeisesti '63 vuonna otettiin käyttöön tämä uudempi alumiinikuorinen torqueflite vaihteisto, joten '63 Mopareissa on pienempi vaihteistomöykky lattiassa. Tämän takia '63 luetellaan samaksi pohjalevyksi '64-'66 autojen kanssa vaikka muuta yhteistä niiden korissa ei juurikaan ole.

 

Sain vihdoin ajettua Kertun kotitallille ja katselemaan hieman tarkemmin korjailtavia kohteita. Matkalla nopeusmittari hajosi aivan täydellisesti ja punainen nauha katosi näytöstä kokonaan. Näitä nauhamallisia nopeusmittareitahan pitäisi öljytä vuosittain, mutta tuskinpa monikaan sellaista on touhunnut. Uusi mittarivaijeri löytyi southwestiltä ja varaosamittaristoa metsästän ebaysta ja jenkkiromuttamoilta parhaillaan.

Sillä välin voi puunailla kaikkea pientä. Kromikopat ja niihin Imperial tarrat ovat tulossa. Us-partislta tilasin dual quad imusarjan niin saa vähän näköä tuonne konehuoneeseenkin ja pyörteen lompakkoon. 8)









Uusi matto tulikin tilattua ACC:ltä. Sopivuus luultavasti luokkaa "tee se itse".




Ovipahvien kunnostus tulee olemaan varmasti mielenkiintoista kaiken tuon ovissa kiinni olevan sälän takia.

Penkkejä suunnittelin vieväni Rustic Rebelin Katrille verhoiltavaksi. Saa nähdä malttaako irroittaa kesken kruisinkikauden.






Mätähommiakin on tiedossa. Kokonaiset kaksi paikkaa tällä hetkellä. Mitähän löytyy litimärän lattiamaton alta...?



Jo pelkästään tän takia auto kannatti hankkia. Takalasiin vielä motiivitarra "Man to the moon 1964?"

 

Ostit siis tämän juuri nyt? Viime kesänä tämän parikertaa bongasin tuolla liikenteessä sekä yhden valokuvan kaverilta jossa tää oli tien poskessa pelti auki...

 

Lahdesta ostin eräältä herralta nimimerkillä J.R. Tästä on mekaaninen bensapumppu pettänyt kun tilalle on paiskattu sähköinen. Liekö syy valokuvaan?

 

Kaikkea pientä sipistelyä on tullut tehtyä Kertulle kevättä odotellessa. Lataus tuntui heikolta ja valot himmeiltä joten korvasin laturin johdon suuremmalla ja laiton kulkemaan suoraan starttireleelle amppeerimittarin sijaan. Lisäksi tilasin orggiksen näköisen elektronisen jännitteensäätäjän ja asensi maxisulakkeen releen ja kajuutan välille. Samalla vaihtui hehkupolttimot kirkkaampiin LED-polttimoihin.



Samalla tuli viimeisteltyä ja puhdistettua konehuonetta.



Nopeusmittari onkin tässä aika veikeä tapaus. Tämähän toimii sillä periaattella että vaijeri pyörittää magneettia, joka puolestaan vetää tuota musta-oranssia rullaa mukanaan. Rullaan on maalattu kuvio joka sitten hiljalleen paljastuu nauhana mittaritauluun. Tuo rulla oli jostain syystä pyörähtänyt ympäri kun magneettin laakerit olivat kuivuttaan jämähtäneet, joten mittari pyöri väärinpäin näyttäen vain mustaa. Magneetille wd-40 ja vaseliinihoito, rullan asettelu paikalleen ja taas toimii. 8)



Tapana on ollut vaihtaa jokaiseen harrasteeseen syvempi vaihteiston öljypohja jossa on tyhjennysproppu. Tässä vanhassa torqueflitessa on kuitenkin kaksi öljypumppua joten syvä phja ja sen vaatima korotuspala ei suoraan sovi paikalleen vaan tukkii jälkimmäisen pumpun reiän. Jenkeistä Pat Blais myy kaksireikäistä korotuspalaa mutta postikuluineen se tulisi maksamaan noin 100€

Tästä johtuen päätin konsultoida ystävääni joka kätevästi koneistaa pyöräytti samanlaisen alumiinista ilmaiseksi. Ensin pohdittiin olisiko moinen pitänyt 3D tulostaa sillä sekin vaihtoehto oli käsillä, mutta tulostimen lasinen aluslevy oli särkynyt edellisenä päivänä joten tämä jäi ensi kertaan.

 

Tämäkin edistyy hyvin hyvin hitaasti. Kesän aikana on keskitytyy oikeastaan vain pieniin parannuksiin ja korjaustoimenpiteisiin.



Oikutteleva sytkä vaihdettiin Pertronixin flamethrower billet sytkään.

Kardaanin kannatinkumi kävi vulkanoinnissa Keskipinta Oy:llä. Samalla uusittiin ristinivelet.

Bensatankki pinnoitettiin sisältä, samalla uusittuun anturin koho joka vuosi.

Porvoo kruisingissa tippui orggis putki matkalle joten Kerttu on nyt putkipajalla käsittelyssä.

Konehuoneessa kävi tuplakaasarit, mutta koska konepelti ei mahtunut kiinni niile hankittujen puhdistimen kanssa ideasta luovuttiin toistaiseksi.





Myös electroluminenssi mittaristo tuli korjattua samassa yhteydessä radion, kaiuttimien ja alipainetoimisen käsijarrun kanssa.



Takaluukun kansi oli hirvittävässä kunnossa joten se hitsattiin kuntoon ja maalattiin värikameralla otetulla sävyllä. Kuvassa pinta on vielä kiilloittamaton.



Muuten on vain ajeltu menemään. Sytkän ja bensavehkeitten uusimisen jälkeen ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia kulussa.

"Imperial, hiljainen paikka jonne mennä töiden jälkeen. Hyvää musiikkia. Mukava tunnelma. Terapeuttista. Oma yksityinen saaresi.

 

oijoi kyllä on komea tuo impperiaali.
Hauskajuttu on se näissä vanhoissa autoissa, että useimman mekaanisen osan saa elvytettyä kunnon öljyämisellä ja puhdistuksella, sekä korjaus on helpohkoa.

 

Putkero oli lievästi sanottuna tukossa heh. Imperialissa on putken sisällä jokin 3-kerroksinen lämpö/äänieristyskäsittely ja nuo kerrokset olivat alkaneet irtoilemaan ja tukkineet vaimentajan. Ei muuten valoa nähnyt putkenpäästä.



Uutta rööriä tilalle. Vaimentajaksi valikoitui Dynomaxin Super Turbo. Tuplaputkia en edes harkinnut kun näin miten hienosti tuokin kiemurtelee runkoaisojen yli etupäässä autoa.

 

nättiä pikku näpertämistä ja hieno auto!

 

Siis onko putkessa erikseen joku äänieriste vai vaimentajassa?

 

Putken alkupäässä (Y-haaralta vaimentajalle) on jokin eriste. Vaimentaja oli ohan peruspönttö.

 

Vakionahan Imperialissa on ollut suht pitkät pöntöt jotka oli hiljaset ja tehollisesti hyvät myös hp käytössä.

 

Kyllä. Alunperin on yksi vaimentaja ja yksi resonaattori putken loppupäässä bensatankin ja lehtijousen välissä.

Tuli kyllä hyvä tuon Dynomaxin kanssa, hiljainen mutta silti voimaa uhkuva. Ei ollenkaan mikään räkättäjä vaan juuri tällaiseen loistovaunuun sopiva basso.

 

Hieno auto, itse ajelin aikoinaan parikesää -63 avo imperialilla.

 

Pari kuvaa mittaristosta. Vaihdoin orggis muuntajan nykyaikaiseen korvikkeeseen ja jopas on kirkasta.

 

Jumaleissön tuo on hieno!!

 

...ihan ku jukeboksia ajais...