Ilmalämpöpumppu?

Viime vuoden lokakuun ja tän vuoden lokakuun sähkönkulutuksen ero 299kwh, tän vuoden hyväks. Ja keskilämpötila vaan +0,1c viimevuoteen verraten kovempi.
Prosentuaalinen sähkönkulutuksen vähennys tässä tuulenraiskaamassa purulaatikossa oli 20,5%.
Ainut ero on et viimevuonna ei lokakuussa ollu ilmalämpöpumppu käytös.
Kyllä se ihan toimiva laitos on.

 

No nyt kuulostaa siltä niin kuin pitäisikin mulla meni mitsu 8 vuodessa. Edelleen harkitsen mitä tehdä. Tuolla ilppi foorumilla tulee välillä varaosia myyntiin ja parista kompurasta myöhästynyt.

 

Kuudes vuosi menossa Ultimaten 10, joku pro invertter (alle 500 euroa). Kaks kertaa olen joutunut puhallinmoottorin (panasonic) vaihtamaan sisäyksiköstä. Tai ekakerralla vaihdoin moottoriin laakerit NSK. (noita ei ole tehty korjattaviksi, vaan uusittaviksi, sen verran työläs oli)
Halli pysyy lämmöissään näillä keleillä Ultimaten 12:lla (alle 400 euroa). Jäätä kertyy muutamaan nurkkaan, varsinkin lumisateen jäljiltä. Muutaman kerran pitää sulatella ylimääräisesti talven aikana. Hintansa ovat tienanneet jo joku aika sitten. Jos pysyvät toimintakunnossa, niin säästävätkin jotain.
Autotalliin, noin 10 vuotta sitten ostamani Ultimate 13 ei ole toiminut vuosiin. Siittä on virrat poikki.

 

Talossa n. 10v ulti ja rokkaa edelleen. Ostin aikoinaan kun ketutti kuumuus eli ei tarkoituskaan laskeskella lämmityskuluja.
Käytössä kuitenkin säästäny joitain euroja ja ennenkaikkea saa ilman liikkeelle.
Uuteen at:hen laitoin just 35 Hitachin Hintaa tuli kaikkineen n. 1100€
Siinä tuo hyvä ominaisuus että ylläpitolämpö on "portaattomasti" säädettävissä 10-16 astetta. Nyt oon pitäny 14 joka tuntuis olevan aika jees mun ruholle.
Tallissa myös lattialämpö lisänä jos tuo ei riitä.
Tuossakin suurin pointti on se että ilma liikkuu.
Tahtoo muuten noissa painovoimaisissa ilmanvaihdoissa lämpö kerrostua aika rajusti.

 

Nojoo........

Hetken se toimi täytön jälkeen..... nyt näyttää taas aika jäiseltä.

Ei kai siinä... lottokuponkia vetämään, että sais jonkun kelvollisen pumpun tohon talon seinälle.

................................................................

Miten noi ilma /vesi lämpöpumput... onko kenelläkään kokemusta?

Mulla on 2,8 kuution Haaton pytty pannuhuoneessa ja siinä ois käyttövesikierron alla samanlainen reikä, mihin vois lykätä vastuksen.

Boch kauppas jotain 10 000:- laitetta, mutta siihen ei kynnet pysty.

 

no senverran on kokemusta juurikin boschin ilmavedestä että sellainen 17kw kone asennettiin liki 500 neliöiseen ok-taloon. talo oli ennen sähkölämmitteinen (minä asensin vesikietoisen patteriverkon samassa yhteydessä pumpun kanssa) 30 kuution uima-altaalla (sähkövastuksen perseessä sekin) niin vaikka ensimmäisen vuoden toimi osittain päin persettä (usean eri syyn summa) niin tyytväinen oli isäntä kun edellisen vuoden tammikuun sähkönkulutus 9300 kw (juu, ihan oikein, kuukauden kulutus ) oli tipahtanut 3700 kw:iin ja kun lopulta boschilta saatiin oikeat ohjeet ja palikat altaan lämmityksen ohjauksen järjestämiseksi (nähtävästi ensimmäisiä mikä asennettu yleensäkään lämmittelemään uima-allasta..ainakin suomessa boschin toimesta) niin on varmasti tippunut vieläkin sähkönkulutus. sähköisiä lattialämmityksiä tuolla on edelleen pakostakin kun iso osa talosta tiililattialla mikä olis helvetin kylmä ilman. hienosti se rokkailee ainakin täällä etelä-suomen korkeudella, ehkä en ylempänä laittais pelkäksi lämmönlähteeksi, ei se nyt ihan ihmeisiin kykene jossain -30 pakkasilla, sähkövastus varmasti joutuu jeesaamaan mutta toimii se varmasti niissä lämpötiloissa kun ilppikin.

 

Oli taas Hallin ilpin metalliosiin kertynyt jäätä. Kenno oli suht sula.
Laitoin kuivatuksen päälle. Se unohtu kolmeks tunniks, mutta ei ollu ulkoyksilössäkään yhtään jäätä missään. Hallin lämpotilakaan ei juuri laskenut sinä aikana. Näyttää rälläkkä, ja kompura riittävän lämmönlähteksi näillä keleillä.

 

Löyty torista käytetty kompura 50€ ja taas painaa mitsu lämmintä torppaan. Tuli vähän lueskeltu tuolta lämpöpumppu foorumilta miten olisi suositeltavaa tuota pumppua huudattaa ja niihin verrattuna ei ole kyllä tullut käytettyä ilpin hyötyä juurikaan.

Nyt puhallus koko ajan 2 teholla kun ennen oli automaatilla. Tiputin ilmanvaihtokoneesta sisääntulevan ilman lämpötilaa ja laitoin ilppiin enemmän pyyntyä niin nyt ei esilämmityskään lähde päälle ja sisällä on lämmintä. Saa nähdä tuleeko tuosta jotain säästöä sähkössä.

 

tuo on helvetin yleistä että lämpöpumppuja käytetään väärin jos halutaan säästöjä. monesti saa lukea että esim. "maalämpö on ihan paska, ei toimi ja vie vitusti sähköä, ei tee säästöä" , ja lähes aina kyse on siitä että luullaan että kun se asennetaan niin se on siinä eikä tartte koskea. ei mee ihan niin, niissä on perus asetus, kyllä millä se toimii mutta kyllä se on niin että jos oikeasti haluaa sen toimimaan halutulla tavalla ja maksimoida säästön niin se kyllä se vaatii että käyrät ja muut säädellään kiinteistökohtaisesti ottaen huomioon ilmanvaihtokoneet sun muut. monikaan ei juuri viitsi edes perehtyä asiaan ja sitten vaan haukutaan paskaksi systeemiksi vaikka syy on ihan itsessään

 

Kyllä ainakin mulla kävi just noin. En perehtynyt asiaan ollenkaan. Pidin puhallusta automaatilla ja pyyntiä jossain +18-19 kun ajattelin että se puhaltaa vaan tarvittaessa. Lämmin kyllä oli mutta taidettiin tehdä se jollain muulla kuin ilpillä.

Tuolta pumppufoorumilta luin mitä he suosittelevat kun ovat testailleet ja mittailleet esim. cop arvoa käytössä. Paras hyöty ilmeisesti tulisi ilpistä kun pitäisi puhalluksen täysillä. No nyt ei lähde ilmanvaihtokoneen tuloilman esilämmitys patteri päälle näillä -7.5 pakkasilla kun puhallus ilpissä 2 teholla ja pyynti +22. Se patteri taitaa olla joku 5-700w. Eli säästöä joku 12kw päivässä. Ei paljon mutta kuitenkin ja on kyllä lämpimämpää kämpässäkin.

No aina sitä oppii uutta !!

 

hyvä että jossain vaiheessa oppii.. minulla on landella pistotulppaliitännällä ilppi ja laitoin mittarin väliin ja seuraillut keväästä asti pumpun viemän sähkön määrää alkuun pyynti oli liian alhaalla verrattuna haluttuun huonelämpöön, lämmittää tällähetkellä about 80 neliötä talosta yksinään ja puhallus täysillä, sähköpatterit säädetty niin alas että ovat vaan varalla jos pumppuun tuleekin joku vika ettei kämppä pääse jäätymään. tänään käytiin ja 4.12-10.12 välillä pumppu vienyt 34kw ja pyynti 20, tuolla asetuksella 150cm lattiasta 16 astetta lämpö (samaa kyllä näytti lattiallakin oleva mittari) kun enempää ei tarvii kun talo tyhjillään ja lämmitystä tarvii enemmän vain viikonloppuisin jos siellä ollaan. tohon kw määrään tosin vaikuttaa se että leivinuunin lämmitin viime viikonloppuna, se tiputtaa varmasti sähkönkulutusta mutta mielen kiintoista yrittää tiputtaa minimiin sähkölaskut ihan säätöteknisillä ratkaisuilla..

 

Mulla on kanssa toi pistorasiaan käyvä kw mittari välissä. Aika alkanut siitä kun ilppi saatiin taas kuntoon 28.11 -11.12.2016, 298.5h ja 160kw kulutus eli noin 530w/h. Meillä kämpän koko n. 130m2 ja lattia lämmöt ainoastaan märkätiloissa n. 10m2 eli lämmittää 120 neliötä. Nyt pakkasta -10, pyynti 23, puhallusteho 3 ja sisälämpö 22.8.
Pari kertaa lämmitetty takkaa.

Ilmanvaihtokoneen tulo asetus +15 ja sen lisälämpöpatteri ei lähde päälle.

Ilpissä ilmeisesti mitä tasaisemmin saat sen käymään sitä enemmän säästöä. Katkokäynti ja startit vissiin haukkaa eniten sähköä ja silloin pienin cop-arvo.

 

Lämmön talteenottolaitteella varustetussa talossa saattaa ilpin hyöty olle pienempi, kuin talossa, jossa ilma ei kovin vaihdu?
Tahtoo ilpin lämpö mennä helposti poistoventtiileistä LTO-koneelle, ja hyötysuhteen mukaan palaa takaisin. Eli kannattaa katsoa, missäpoistoventtiilit sijaitsee ilpin puhallukseennähden.
Meillä, jos vessan oven jättää auki, niin ilppi puhaltaa suoraan sinne.

 

Mä otan talon poistoilmasta kaiken talteen, kun ilmanvaihdon jäteilma menee toisen ilpon ulkokennon taakse, kun testasin systeemiä 3 vuotta sitten niin sisäyksikkön puhallusilman lämpö nousi reilulla yhdellä asteella kun jäteilman sinne johti, ulkona oli silloin nolla keli.
Talon toinen ilpo on sitten ilman virityksiä ja kennojen jäätymisessä ei mitään eroa.
Ilmanvaihtokoneena enervent pyöriväkenno joka ottaa noin 70% talteen ja ilpo sitten loput.

 

Tuo on tosi hyvä idea. LTR3 on minulla ollut vuodesta 96, eli pyörivä kenno. Olis varmaan helpompi viedä ilppu katolle, kuin muuttaa poistoputkea?
Hallissani tein vähän samaantapaan, kun ilpun ottamasta ilmasta tulee osa peltiverhoilun takaa ritilän läpi. Kun aurinko lämmittää pellin, niin se on herkästi kymmeniä asteita lämmin pakkasellakin, On todella merkittävä vaikutus ilpun hyötysuhteeseen, ja lämmitystehoon.
Ilpun ympärillä on vanerikaulus, ja katos, ettei tuuli paina kylmää poistoilmaa takasin kennolle. Rumahan se on, mutta ei mua haittaa. Saman ruskee, kuin hallini peltiseinä.
Hallissani on kans Pingviini. Jos saan kopioida idean, niin pistän eristetyn putken LTO:n poistosta Ilpin taakse. Ei vaadi, kuin 6m putkea. Siis ihan huippu idea! Luulin kaikki keksineeni, mutta on jollain vielä lisää ideoita. Hyvä niin. Ei ole turhaan tullu täällä overdrivellä oltua taaskaan.

 

Juu tottakai saa kopioida, tota kun suunnittelin niin muutama epäili ettei onnistu kun kenno jäätyis sisäkosteudesta umpeen, mutta 3 vuosi nyt menossa ja ei mitään ongelmaa.
Mulla kanssa LTR-3 ja talossa niin matala katto ettei vinttiä ole, jouduin siis putket vetämään pinta-asennuksena eli jäteilman poisto tuli seinän läpi ja siihen sitten ilpo tuli vähän myöhemmin.

 

Onhan siinä pikkusen enemmän kosteutta siinä pyörivän kennon poistoilmassa, kuin ulkoilmassa, varsinkin pakkasella. Vaikkakin pyörivä kenno palautttaa suurimman osan kosteudesta takaisin sisälle menevään tuloimaan. Pyörivä kennoinen LTO-laite eitarvi kondenssivedenpoistoa. Poistopuolen kaikki metalliosat kannattaa ainakin kennon läheltä eristää jollakin. Esim. ns. makuualustalla, tai paksulla teipillä, Toimii silloin -30 Asteen pakkasellakin, vaikka saunoiskin. Ikkunat tahtoo hetkekeks kostua alareunoistaan.
Niinkuin kokemuksesi kertookin, niin ei siittä ilpulle ongelmaa jäätymisen suhteen tule, jos ei sitä jo ennestään ole ollut.
Ristikennolla tuosta ilmankierrosta vois olla enempi hyötyä, kun niissä on huonompi hyötysuhde, ja poistoilma ei juurikaan pakkasen puolelle voi mennä, kun ne jäätyy, ja joutuu lämmittämään, että pysyy kenno auki. Pyörivällä kennolla minulla on poistoilma ollut joskus jopa -20astetta!

 

Joo -17c jäteilman lämpöjä mäkin mitannu on se pirun hyvä kone kun saunan jälkeenkään ei mitään jäätymistä kovallakaan pakkasella.
Ulkoilma ja jäteilmakanavat eristin armaflex solumuovilla.

 

Testailin tänään Ilpua, joho laitoin LTO-laitteen poistoilman tulemaan. Sisäyksikössä en saanut mitään eroa aikaan, oli systeeli päällä tai ei. Toden näköisesti se ulkoyksikkö pääsee vähemmällä, mutta siihen mulla ei ole nyt mittareita. Minulla on kiinteällä asennuksella sähköt. Jos olis pistotulpalla, niin vois helpommin laittaa kulutusmittarin. Onhan se tietenkin selvä juttu, kun sisäyksikkö on säädetty johonkin lämpötilaan, niin samoissa sisäolosuhteissa se tekee aina saman lämpötilaeron tulon, ja poiston välille. Katsotaan sitten, kun oikein pakkaset tulee, ja ulkoyksiköstä loppuu puhti sisäyksikköön nähden?
Semmosen havainnon tein, että sulatustoiminnollakin sisäyksikkä tuuppaa lammintä sisään.
Nyt vois näillä keleillä työntää sen LTO:n poistoilman pressukatoksen sisään, kun mun purettu kori ei meinaa sulaa millään. Lasiton ulkopuolelta jäässä.

 

ei sen pitäiskään sisäyksikköön vaikuttaa, tuli sinne ulko yksikköön vaikka kuinka lämmintä ilmaa tahansa, juurikin se että ulkoyksikkö kykenee helpommin tekemään sitä lämmintä, eli kovilla pakkasilla hyötysuhde paranee ja vaikuttaa sitä kautta sähkölaskuun.
tuo on kyllä hyvä systeemi että on pistotulppa niin tuo testaaminen ja säätö on helpompaa mutta eihan tuo tekemätön paikka ole tehdä pistotulppamallia noista kiinteillä sähköillä varustetuistakaan..