Lyijybensa ja Lambda anturi

Käsittääkseni Venäjällä oli lyijyllistä bensaa ainakin useita vuosia sen jälkeen riippuen tietysti bensan alkuperästä kun Suomesta poistui lyijyllinen. Tänä kesänä 95 oli kirkasta, ja viime kesänä väriltään punertavaa kun parisensataa litraa kumpanakin kesänä sillä ajoin. Mistähän väriero johtuu?

 

Tuhosin Volvon B20 kannen ajamalla parikymmentä tuhatta pelkällä venäjän bensalla vuosina 1995-1996, koko kone ja kansi oli rempattu juuri sitä ennen kun muutin takaisin kotikulmille. Teetin siihen uuden kannen ja laitettiin venepuolen paksumpi kannentiiviste jotta ajo 92 oktaanisella onnistui ilman nakutuksia, sitten käytin venttiilisuoja-ainetta sen jälkeen. Tuon 20 t aikana piti säätää venttiileitä kun ne alkoi kantamaan ja piti jopa nostaa keinuvipuakselia ylemmäs prikoilla shimmaamalla kerran, jotta sai lisää säätövaraa. Oisko ne volvon seetit olleet sitten ekstrapehmeitä.

 

Eikös lyijy ollut lännen hapatusta? Rautaoksidista olen kuullut ja voi vielä lillua vanhoissa tankeissa?

Niiralassa silti ainakin kaikki asemat tainneet remontit tehä parim vuoden sisään.

 

Joo voi olla että ei edes ole ollut lyijyllistä bensaa. Sen vaan muistan että pitkään siellä oli se rautaoksidi käytössä. Mitä sitä ennen oli, en pysty sanomaan.

 

Suomessahan on kalium, mitä myydään purkeissa lyijyn korvikkeena.

Mut mitä te olette käyttäneet, kenellä on vielä vanhoja sylinterinkansia käyttövehkeissä?

 

No rautaoksidillinen ainakin pitäisi sitten käydä vanhoihin Jenkkeihin koska Ladoissa ja Mosseissa yms oli rautakannet ilman erillisiä seetejä. Nimenomaan vanhat Ladan koneethan eivät kestä lyijytöntä sen enempää kuin alle -72 Jenkit.

 

Luin tuollaisen samanlaisen jutun Volvo foorumilta, oliko sun kirjoittama?
Siellä ainakin puhuttiin että vanhat Volvon koneet eivät siedä lyijytöntä kun seetit menee.

 

Millä ja minkä ikäisellä (rautakannet ilman kovametalliseetejä?) olet ajanut 5 vuotta Venäjän 92? Ja ilman lyijynkorvikettako?

 

Oisko 25-30 eri autoa. Missään ei ole ollut lyijynkäyttöpakkoa eli ei niin vanhoja. Tarkoitin että tossa ei lyijyä ole eikä oo mitään hajottanut multa kun topicin alotushan just koski lyijyn hallaa eikä lyijyn tarvetta.

 

Mihinkäs kyseinen väite perustuu?Ladassa ainakin 71 vuodesta eteenpäin on alumiini kannet, vanhempia en ole päässy tutkimaan. Muistelisin myös mossen kannenkin nähneeni alumiinisena, muista neuvostoliiton/venäjän autoistaen omaa tietoa. Olen myös ajanut aika paljon viritetyllä ladalla jossa vakio seetit ihan suomen lyijyttömillä bensoilla eikä ole mitään ongelmia ollu sen takia.

 

Ei ollut minun kirjoittama. Luulen että olen tänne jo kerran aikaisemmin tästä kirjoittanut. Niin ja ajoin 95 oktaanisella silloin, paksummalla kannentiivisteellä sitten ajelin 92 oktaanisella, ei oikein enää jaksa edes muistaa, mutta auton myin joskus vuonna 2000.

 

Venäjä luopui lyijystä 2001 eli tuskin viimeiseen 15 vuoteen on sitä tankkiinsa sieltä saanut, ainakaan virallisesti. Suomessahan se tapahtui 1991.

Rautaoksidia ei sinänsä ole käytetty vaan rautayhdistettä joka palaessaan muuttuu rautaoksidiksi (=ruoste). Hioo ja kuluttaa konetta sisältä, siksi huonoa tohon käyttöön ja vähän käytettyä. Sopis kyllä Venäjälle...

 

Romisslantin pikalvytys. Väljät ohjurit ja kuluneet seetit. Venttiilien sorvaus, seetit koneistaen, pinkeät jouset ja joku 40000 km aina isoilla kierroksilla. Oli hurjan näköinen lopputulos.

 

vasta 19v ajellu 92:lla ja tolla käyttisvanilla 160t ennekun meni kannentiiviste,varmaan se johtui siit bensasta

 

Holkititko ohjurit?

Jos on väljä ohjuri varmaan koneistetut seetit tuhoutuukin heti jos sattuu niin pahasti että seeri koneistuu väärään kohtaan ja venttiili "liimautuu" sinne reikäänsä. En keksinyt parempaa termiä mutta jotenkin se sinne ittensä kiilaa.

En sano että kävis noin mutta aika piukkaan sen venttiilin saa tollaseen kiilattua ihan irtokannessa.

 

Itte koneistin seetit vaan kanteen ja ei ainakaan ekan 1000km aikana venavälykset kadonnut. Oon käyttänyt lyijynkorviketta.

Sälinästä päätellen välykset on vaan kasvaneet.

Mut reunalla ollaan......


Jos autolla enemmän ajaa, kannattaa kyllä pistää ne lyijyttömän kestävät seetit. Harmittaa ainakin itteä ottaa korvike purkki, pieni tratti ja läträtä siinä jakajalla vaikkei se aine sitten loppujen lopuksi kallista ole.

 

Sama kansi on edelleen ajossa. Nykyisessä on pakopuolelle istukkarenkaat, ei linereitä, vaan oikeat pronssiohjurit, Fordin ohutvartiset venttiilit koneistetuksi niin isoksi kuin kohtuudella sopi ja sulkupuolella isolohkoletukan jouset. Tuli näilläkin pari, kolme haaveria ennen kuin saimme yhden yhteisen näkemyksen kannen tekijän kanssa, ettei slantissa voi pistää rosteriventtiilin ja pronssiohjurin välystä ihan niin suppuun kuin jossakin muussa moottorissa. Männissä on jokunen jälki venttiilikosketuksesta ja se vaatii slantissa venttiilin juuttumisen jokseenkin täysin auki. Mut nykyisin kestää kovaakin ajoa eikä edes kaipaa alinomaa säätöjä välyksiin.