Oskilloskoopin käyttö autoharrastuksessa

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Työkalut, koneet ja tarvikkeet', aloittaja heh heh©, 3.8.2017.

  1. Masa71

    Masa71 Gearhead

    En oo mikään tosiproo mutta helpoin tapa kait on et laitat ykköskanavaan kampiakselin triggerin ja kakkoskanavaan puolan ensiöpiirin jännitteen. Silloin sulla näkyy samassa kuvassa kampuran asento ja todellinen sytytyshetki ja pikku laskennolla saat todellisen ennakon .


    Tosin koko kysymyshän on pelkkää leukailua kun et sinä vanhanliiton jakajaa saa ikinä just optimiksi oli sulla skooppi tai jakajapenkki. Ja tietsikkasytkälle riittää kun tarkistat nollakohdan ihan ajoituslampulla. (ja mahdollinen säätö ko. laitteen omalla ohjelmalla)
     
  2. -rs-

    -rs- 3rd gear

  3. -rs-

    -rs- 3rd gear

    Oli kyse jakopään ajoituksesta, ei sytytysajoituksesta.

    Havainnollistin lähinnä sitä että oskilloskooppi on työkalu joka monessa kohtaa nopeuttaa ja helpottaa vianetsintää, ja se on luotettava työkalu kunhan näkemäänsää dataa osaa tulkita. On autoja, joissa jaon tarkastus koppaa raottamalla on nopeampaa kuin oskilloskoopin kytkeminen antureihin. Silloin on ilman muuta selvää, että tarkastus kannattaa tehdä perinteisin keinoin. Jos taasen auto on erittäin veemäinen ja työläs tapaus tehdä em tapaa, saattaa saman homman tehdä muutamassa minuutissa muutaman mittajohdon turvin mittaamalla joko suoraan antureista, tai moottoriohjainlaitteesta, edellyttäen että käytettävissä on kytkentäkaaviot/liitinkuvat, sekä "known good" vertailukäyrä.

    Sytytyksen ajoituksen voi tarkistaa oskilloskoopilla, mutta tähän pätee sama asia. Jos se on helpompi tehdä tavallisella ajoituslampulla, kannattaa tehdä niin. Jos on suorasytkävehje, voi olla vähän hankalampaa. Tarvii ainakin laittaa "jatkojohto" irrotetun puolan ja sytytystulpan välille jotta saa pyykkipojan paikalleen. Useimmissa testereissä on mahdollista vilkaista esimerkiksi jälkikäteen maksimiarvo, jossa valittu tarkasteltava mitta-arvo on käynyt. Eli jos ottaa ruutunäkymälle sytytysennakon, voi heittää rundin autolla ja vilkaista sen jälkeen bussipysäkillä mikä on ko mittaussession suurin arvo, jossa sytytysennakko on käynyt.

    Jos nyt kumminkin haluaa skoopilla sytytysajoituksen tarkistaa, menettelisin itse seuraavasti:

    ensi alkuun mittaukseen kampiakselin asentotunnistin normaalilla mittajohdolla (jännitemittaus) sekä virtapihti akkukaapeliin (virtamittaus). (jos on enemmän mittakanavia käytössä kuin kaksi, laittaisin vielä induktiivisen anturin ykkössylinterin tulpanjohdon ympärille, jotta tietää mikä virtahuippu starttauksen aikana kuuluu ykkössylinterille)

    Sekunnin-parin stattaus.

    Nyt katsoisin mihin kohtaan kampiakselitunnistimen signaalia ykkössylinterin virtahuippu osuu.

    Uusi mittaus, tällä kertaa virtapihti on poistettu ja katsellaan pelkkää kampiakselisignaalia sekä ykkössylinterin sytytyssignaalia. Asettamalla alku- ja loppumerkit kampiakselin signaalikuvaajalle siihen kohtaan jossa puristuksen virtahuippu oli (alkumerkki), ja samaan kohtaan yhtä moottorikierrosta myöhemmin (loppumerkki) on merkkien välissä 360 astetta moottorin kiertoa. Tälle välille voi asettaa virtuaalisen viivaimen jonka asteikko on 0-360 astetta, siitä voi lukea suoraan sytytysennakon.

    En näe tuota kovin käyttökelpoisena menetelmänä, mutta mahdollista se on. Voipi olla tarpeellistakin jos on epäilys että testerit tms näyttää puuta heinää. Oskilloskooppi ei valehtele, vaan näyttää ne sähköiset suureet joita käyttäjä mittaa.

    Nämä on sellaisia juttuja että kuulostavat todella heprealta, mutta ovat suurimmaksi osaksi ovat helposti ymmärrettäviä jos on mahdollisuus seurata vierestä kun mittauksia tehdään ja mittaaja kertoo mitä tekee. Näitä on ymmärtäneet ihan tavalliset ihmiset, joilla on jonkinlainen perustietämys joko autotekniikasta tai sähkötekniikasta.
     
  4. username

    username Gearhead

  5. -rs-

    -rs- 3rd gear

    Tarkoitako, että sylinterissä olisi sytytystulppa paikallaan eli se kävisi normaalisti? Vai siten, että sylinteristä on tulppa irti, painemittari tilalla, ja moottori käy vajaalla, eli muilla sylintereillä?
     
  6. username

    username Gearhead

    Tulppa paikallaan moottorin käydessä normaalisti.
     
  7. -rs-

    -rs- 3rd gear

    Voi olla hankala löytää siihen sopivaa anturia sekä viritelmää joka mahdollistaa tulpan saamisen palotilaan. Dieselissä voisin kuvitella järjestelyn olevan helpompi toteuttaa laittamalla painemittauksen hehkutulpan tilalle.

    Varmaan jostain hydraulipuolelta löytyy paineantureita jotka sietäisivät lämpöä sekä öljyperäisiä ainesosia, mutta toinen juttu on sitten se reagoiko anturi riittävän nopeasti polttomoottorin äkillisiin paineenvaihteluihin.

    Tolla WPS 500:sella on mahdollisuus mittailla ns dynaamista puristusta, eli moottori joutokäyntikierroksilla, mitattava sylinteri pois pelistä mittauksen ajan.
     
  8. -rs-

    -rs- 3rd gear

    Pico valmistaa hydraulijärjestelmien mittauksiin paineanturia:
    https://picoauto.com/products/pressure-sensors/wps600c-hydraulic-pressure-transducer

    Näkyy olevan sama vasteaika kuin WPS 500, erona noissa on se että WPS 500 on 500 psi skaalalla, WPS 600 on 600 bar skaala. Ilmoittavat 100 mikrosekunnin vasteaikaa kun siirrytään asteikolla 0:sta-90:neen %

    Kummassakin on tarkkuus 1% useimmissa näyttötilanteissa, mutta kannattaa huomioida että tarkkuus on ilmoitettu prosenttilukuna valitusta mitta-alueesta. Toisin sanoen, jos mittaat 10 bar painetta se ei tarkoita että mittaustulos on 1% sisään 10 barista, eli 9,9-10,1 bar, vaan jos valittu alue on 60 bar niin heitto on enintään 1% 60 barista = 10 bar mittaustuloksella todellinen paine voi olla mitä tahansa 9,4-10,6 bar.
     
  9. username

    username Gearhead

    Luulisin että joku 200bar anturi vois riittää tuohon, vasteaika sais olla jossain
    10us tietämillä, toisaalta jos anturi pitää liittää sylinteriin jollain putkella
    niin informaatio etenee vain äänennopeudella, josta tullee kertaluokkaa isommat
    viiveet. Paras olis varmaan joku erikoistulppa, missä anturi on valmiiksi sisäänrakennettuna,
    esim. joku pietsotyyppinen ratkaisu voisi toimia.
     
  10. -rs-

    -rs- 3rd gear

    Itse asiassa monessa sarjatuotantovehkeessähän on palotapahtuman paineentarkkailu järjestetty jo ihan ajoneuvon oman moottorinohjauksen tarpeita varten, Googlesta löytyy antureita, ja selvittämällä skaalat yms niin esimerkiksi skoopilla saa asteikot sovitettua suoraan paineasteikoksi (skoopista riippuen, tietty)

    Koita haulla combustion pressure sensor
     

Kerro tästä muillekin!