Autotallin rakentaminen

Naapuri roilotti keittiön/ruokasalin lattiaan putket, oisko ollut 25 m2 pinta-alaa. Vuokraamosta haki koneen missä oli kaksi timanttiterää. Parin päivän homma. Roiloilla oli syvyyttä juuri sen verran että putki sopi, tasoitteella täyttö ja laminaatti päälle. Ihan hyvä siitä tuli. Talliin en alkaisi tehdä, ei ole vaivan arvoinen.

 

Mitä tästä opimme. Akan pitäminen tyytyväisenä maksaa. Tuossahan ei ole mitään järkeä, mutta akka saanut päähänsä että pitää olla jotain lämmintä jalan alla tai sisällä......tässä tapauksessa jalan alla.

Meillä köyhillä joilla on lattialaatta lämpimänä tallissa, on viileä lattia keittiössä, rossipohja, villasukat..... ei mee hyvin näinkään.

 

Asuintiloihinhan on Uponorilla saneerausputki, jolla roilottamatta saadaan lisättyä vesikierto korotuksen jäädessä 15-30:een milliin. En sitä kuitenkaan autotalliin laittaisi, mutta eiköhän sillä vaimon saisi tyytyväiseksi. Vaikka mielummin sitäkin sisältä lämmittäisi.
https://www.uponor.fi/tuotejarjestelmat/lattialammitys_viilennys/lattiarakenteet

 

Hyviä vastauksia ja pointteja tullut. Itselläkin noussut mieleen tuon kolmen sentin uuden betonikakun tarttuminen vanhaan pintaan, ja miten ne putket saa pysymään uran pohjalla valun ajan. Ilmankos netistä ei löydy kunnollisia ohjeita roilottamalla tehtävään putkien asennukseen, kun valuvaiheessa tehtävään asennukseen löytyy laajoja ohjeita ja jos jonkinlaista kiinnike- ja asennushärpäkettä.

Sinänsä tuo vesikierron haluaminen johtuu maalämpöön siirtymisestä parin vuoden sisään. Mulla on iso omakotitalo joka lämpenee suoralla sähköllä, ja sähköä menee aivan liikaa. Haluan tallin aikanaan samaan systeemiin, ja siksi senkin vesikierrolla. Mutta ei se tietenkään talliin lattialämmitystä edellytä, patterit käy sen suhteen ihan yhtä hyvin.

Asia tuli ajankohtaiseksi nyt, kun oon rakentamassa talliin lähiviikkoina työtasoja ja sen sellaista, minkä jälkeen lattialämmityksen tekeminen menisi kohtuuttoman hankalaksi. Eli putket pitäisi asentaa lattiaan tässä vaiheessa, tai sitten unohtaa koko juttu lopullisesti.

Päätin siis unohtaa koko roilotusjutun. Vedän seuraavaksi uuden maalin tallin lattiaan, ja rupean kyhäämään noita tasorakennelmiani. Laitan sitten aikanaan vesipatterit.

 

Mä ajattelisin ilmalammitys kennoa katonrajaan puhaltimen kanssa ja jonkinlaista suodatin systeemiä ,kun siellä kumminkin hitsataan jonkinverran.

 

Mitäs jos tekisit työtasojen takareunaan ritilät ja asennat sitten ne vesikiertoset patterit työtason alle seinään? Noin ne ei ole tiellä oikeastaan koskaan ja ritilän kautta se lämmin ilma pääsee helposti työtason yläpuolelle...

 

Tämmönen toimi ainakin meijjän entisen talon keittiön tasoissa hyvin, koska rakentaja oli halunnu tasot ikkunoiden kohalle.
Tosin ei ollu ritilöitä, ihan vaan jotain 25mm reikiä semmosilla näteillä läpivientijutuilla noin 10cm välein.

 

Pikkusen asiaan liittyen.....
https://www.asta.fi/fi/uutinen/uusi-kotimainen-keksinto-kiinteistojen-kuivatukseen/
Jos on kosteuden kanssa ongelmia, niin pinnat vaan tiiveiksi, ja lämpimällä, kuivatulla ilmalla kuivatus, oikeestaan missä rakenteessa tahansa. Puhalluksen lisäksi myös imu.
Helkkarin hyvä idea, ja toteutuskin.
Edellyttää lisäksi, että sen tiiviin sisätilan ilmanvaihto pannaan kans kuntoon. Koska nyt sitten ei seinät enää hengitä...... (ei ne koskaan mitään hengitä, mutta suuri joukko ihmisiä luulee niin, että seinän sisärakenteisiin kosteutta tiivistymään päästävä seinä korvaa ilmanvaihtoa......)

 

Alkaa tämän keskustelun anti olla aika ykspuoleinen.

 

Ei tuo taida ihan hirveästi erota iäisyyksiä käytössä olleesta ilmakiertoisesta lattialämmityksestä, jota on käytetty teollisuustiloissa siksi että jos poraa lattiaan kiinnikkeitä ja sattuu osumaan lämmitysputkeen ei tapahdu mitään katastrofaalista, lämmitys pelaa niinkuin ennenkin. Uutta tuossa ehkä on se että rakenteen kosteus pyritään saamaan putkessa kulkevaan ilmaan ja siten pois rakenteesta. Ilmeisesti ilmalämmitys putki on siis vain reijitetty vähän kuin salaojaputki. Jännä että tuommoiselle saa patentin.

 

Eikhän se ny kummiski niin oo, et liikkuva ilma kuljettaa ja mitä enempi liikkuvaa ilmaa sen parempi. Ei se kosteus pullosta lähde vaikka kuinka lämpöseenä sitä pitäis.

 

Niin, jos korkki on kiinni. Jos kosteus on pisaroina pullossa, niin lämmittämälla ne pisarat häviää, ja sitoutuu vesihöyrynä siihen pullossa olevaan ilmaan. Jäähtyessään sitten taas pisaroituu takaisin.......
Jos onkin kuivaa ilmaa pullossa, niin aikalailla sitä pitää jäähdyttää, että pisaroituu.

Semmonen nyrkkisääntö on, että jos 20 asteen lämpötilassa sunteellinen kosteus on 50%, niin (saman ilman) lämpötilan laskiessa 10:een asteeseen, suhteellinen kosteus kasvaa 100%:iin (eli pisaroituu johonkin). Ei oo vaikee asia tietää.

Olettaen, että pullon lämpötila pysyy vakiona, niin tuosta pystyy päättelemään, että kosteaan pulloon kun päästää kuivaa (pulloa kylmempää) ilmaa, niin se kuivattaa, eli pisarat siirtyy siihen ilmaan vesihöyryksi (pikkusen pääsee sitä pullolämmintä kosteaa ilmaa poiskin).

Jos taas kosteeta (suhteellinen kosteus 100%), pulloa lämpösempää ilmaa päästää pulloon, niin pisaroita tulee lisää.

Tuo pullo juttu olikin semmonen, mistä kuka tahansa saa kiinni, miten kosteus kertyy.

Sen verran lisää, että "pullossa" voi olla yks kohta, joka on kylmempi, kuin muut kohdat. "Pullossa" oleva kosteus tiivistyy just siihen. Kylmä nurkka, tai esim. ilmankuivain.

Aika suuri merkitys korkittomassakin pullossa merkkaa se, onko suu ylös, vai alaspäin. Alaspäin ollessa vesi valuu, mutta kosteus ei. Kosteus kulkeutuu silloin vain lämpötilan vaihtuessa ilman tilavuuden muuttuessa. Pulloa jäähdytettäessä tulee lisää sitä valuvaa vettä.

 

Mutta jos pulloon ei puhalleta uutta ilmaa koko ajan, niin ei sitä vettäkään tule koko ajan...

 

En tiedä minkä kokoinen tallisi on, mutta lattian roilotus ammattivehkeillä ei loppuunsa ole edes iso homma mitä olen vierestä seurannut. riippuu tottakai hieman tilan muodosta ja millä tavalla putket haluaa siellä kuljetella, mutta tehtävissä on.

 

Tulee, jos puhalletaan sinne kosteeta, ja lämmintä....... Silloin se tuuletus ei kannata. Esim. keväällä kylmiin tiloihin. Tila pitäis ensin lämmittää, ja sitten vasta päästää se lämmin (kostea) ilma sisään. Kuivaa lämmintä voi päästää.
Tuossa edellä on semmonen juttu, miksi silloin, kun hallissani en ole, niin kaikki ilmanvaihdot on tulpattuna (eli "Suljettu osasto"), vain kuivain pyörii. Peruslämpö on sähköpuhaltimella. Hallissa olevan ilman jäähtyessä on hyvä olla kuivain..... Ilman kuivainta suhteellinen kosteus menee noin70%:iin. ei sekään paha oo, mutta nestekaasulla ei voi silloin lämmittää. Halliin mennessä pitää haistella, ettei oo kaasua, niinkuin aina, vaikka olis ilmanvaihtokin toiminnassa.
Eli minä en kuivata ilmaa vaihtamalla aina, vaan sitä hallissa olevaa ilmaa kuivaimella kuivattamalla. Mulla ei oo vettä lattialla. Jos olis, niin silloin ei välttämättä parin litran kuivain riittäisi.

 

Voi olla, että on ollut juttua tallin sisäseinien maaleista aiemminkin, mutta mitä ootte sisäseiniin laittanu? Sais kestää roiskevettä.

 

Pesunkestävät remontti- tai sisämaalit kestää ihan hyvin. Eli siis yleistäen vähän parempi lateksi.

 

Oisko se ollu Luja 20 mitä vetäsin lopuksi seiniin pohjamaalin jälkeen.

 

Lujaa on mullakin seinissä. Parista nurkasta pikkasen hilseilee, maanpaineseinän puolelta. Jos koko talli olisi maanpinnan yläpuolella niin tuskin olisi mitään kiinnipysymisongelmia.

 

Luja on hyvä maali tuohon. Pesunkestävä maali.