Hydr venttiilien säätö jopa käydessä!

törmännyt youtubessa että kone sammuksissa säätävät ilman imukantta
olevien koneiden hydr nostimien välyksen kohdilleen käsin työntötankoja pyörittäen ja heiluttaen sitämukaa säätöä kiristäen senkummemmin nostajien+tönärien asennosta välittämättä kunhan välillä vaan konetta osakierros kerrallaan pyöräyttävät ja taas saman rivin läpikäyden alusta loppuun tönärit tsekaten kunnes muutaman kierroksen jälkeen mikään ei enää kaipaa säätöä eli pyörivät muttei välystä ja siirrytään toiseen sylinteririviin samalla metodilla ja homma oli siinä .Tätä tyyliä vanhat parrat entisaikoina kuulemma harrasti ja nopea ollen kuulemma myös yhtä oikeaoppinen kuin se hitaampi tapa.
Puhutaan siis semmoisista peruskoneista joissa ei varsinaista säätöä ole keinuvivuissa muuta kuin välyksetön perusasetus ja pieni kiristys päälle.
Näin sammutetussa moottorissa jossa tönärit näkyy mutta jos imukansi kiinni niin kone voi olla käynnissäkin ja ikävät öljyroiskeet eliminoidaan esim käyttämällä säädön aikana yläosastaan leikeltyä vanhaa venakoppaa paikoilleen pultattuna.
Onko kokemusta ja miten tämä käydessä oleva perussäätö ja loppusäätö tapahtuu eli kone käyntiin miel lämpimänä ja yksi kerrallaanko niitä säätöruuveja avataan&kiristetään mutta mistä tietää koska se on kohdillaan ja jättää siihen?
Tämä jäi vähän hämäräksi...naputuksesta varmaan jotenkin?
Voiko näin siis tehdä ihan mitään perussäätöjä vailla oleville kasatuille koneille yhtä hyvin kuin tarkistusmielessä jo ajossa olleelle koneelle ??
Tätä jälkimmäistä tarttee koittaa vaikka tuo ensimmäinenkin tuntui oivalta tavalta mutta kun imari on kiinni ja nesteet sisällä...

 

pistä linkki videoon niin ihmetellään.

 

Kyllä mä ainakin säädin kone käydessä. Ei oikein muutakaan vaihtoehtoa...Suttuista puuhaa ja vähän kai savuistakin mutta iät ajat on taiteiltu jostain pahvista tai pellistä suoja ettei öljy roisku ihan joka paikkaan. Parhaat tekee halpis venakopista säätökopat.
Eli koneen ollessa kuuma, koppa pois, kone käyntiin ja yksi kerrallaan käy nostimet läpi. Eka löysää kunnes alkaa naputtaa, naputus kiristäen pois ja siihen sitten vartti kerrallaan rau-hal-li-ses-ti vaadittu preload. Ja varttien välissä aina odotus kunnes käynti tasaantuu.

 

Kuuma kone, peltisarjat ja päälle liruvaa öljyä, kannattaa pitää se sammutin vieressä.

 

Esim tässä:

Miksei meillä enempi säädetä näin yksinkertaisesti,meinaan arempikin hemmo uskaltautuisi tähän kuin verrattuna virallisempaan tapaan jossa perustason jannulla fifty sixty onnistumisprosentti saada kymmenen pistettä ,josta syystä ne myös jätetään usein säätämättäkin jo etukäteen epäonnistumisen pelosta,kalkatuksesta viis kunhan ei vaan kanna..

Aloitan lämpimällä koneella ja oceanicin ohjeen mukaan löysään kunnes alkaa naputtaa,sitten kiristää niin ettei enää naputa ja sitten vielä pikkasen lisääkö kiristystä siihen päälle kunhan tovin käynyt (minuutti kaksiko?)ja paljonko kiristetään: puol kierrosta ,1 koko vai onko se periaatteessa jo hyvä kun naputus katoaa?

 

ja tässä 302.

 

Helppoohan sen täytyy olla, kun mutteri ei liiku eessuntaas. Slantissa kun säätää venttiilit käyvästä koneesta, niin 3/8” avaimen kanssa saa olla ”löysin rantein” liikkeellä.

 

Totta. Aivan rutiinia slantsix huollossa.
3/8 piippuavain on hyvä ase venttiilivälysten säätöön.

 

Eihän tuossa vielä hätää ole kun ollaan paikallaan ja konehuoneen vieressä, eikä se taida syttyä ilman tulpanjohdon alkukipinää.

Mutta mulle kävi kerran niin että olin rikkonut kaksi mäntää aiemmin mutta en sitä vielä älynnyt. Olin testaamassa 1.8 mailin lähtöjä, kiihdytin 160 kmh ja pukkasin vaihteen vapaalle, vilkaisin peiliin ja huomasin kuinka koko takana oleva aukko metsänreunasta toiseen reunaan oli peittynyt savuun. Oli pakko rullata vielä pari sataa metriä koska ei ollut risteystä lähellä. Kun sain auton pysähdyksiin ja konepeiton auki, öljy paloi pakosarjan ja venakopan päällä noin puolen metrin roihulla. Hädissään meinasin ensin syytää hiekkaa koneeseen, sitten muistin että mulla on pikku sammutin penkin takana. Sillähän se sammui ja ainoa korjaus loppujen lopuksi oli peltisarjan maalaaminen uudelleen. Kahdessa männässä oli hurjat ohivuodot koska ne olivat sulaneet männänrenkaiden välistä ja männänrenkaat pieninä pätkinä urassa. Omia asennusvirheitä imusarjan tiivisteiden kanssa ja öljy oli päässyt imukanavaan nostajalaaksosta, tämä aiheutti nakutuksen ja mäntien tuhon. Kun lisäksi remmiahdin työnsi täysillä painetta pyttyyn, luonnollisesti huohotuspaine kampikammiossa oli suuri ja paine purkautui mm. venakopan päällä olevan huohottimen kautta ja syyti öljyt pakosarjan päälle ja tulpanjohto sytytti liekit. Kipinän paikan näki selvästi pienenä nokipisteenä hopeassa peltisarjassa. Aika täpärällä oli että Corvettesta olisi kori muuttunut tuhkaksi. Tällaiset omat virheet asennuksissa jää mieleen ja opettaa myös.

 

Tuota...mites kun ainakaan 318 LA:ssa ei oo lipoissa mitään mistä säätää mitään oli käynnissä tai ei toisin kuin näissä Ford videoissa ....kait näissäkin joku systeemi on millä se perussäätö&preload tehdään tai tarkistetaankin myöhemmin kun kone kasattuna venakopat auki vai enkö vaan älyä ideaa?

 

Ei mistään. Kunhan on oikean mittainen työntötanko, niin se on siinä. Joku on käyttänyt säädettäviä työntötankoja mittaukseen ja tehnyt sen jälkeen oikean mittaiset tangot sen mukaan. Tai sit hankkii keinuvvivut joissa on säädöt.

t. AM

 

tuota mietinkin että onko erimittaisia vakioisia työntötankojakin sitten saatavilla tarvittaessa säätöön jos siis vakiokoneista puhutaan eikä hifistellä jälkiasennuskamalla mitä iät ajat ollutkin asennettavissa joten käytännössä siis tämmöisiä sovelluksia ei säädetä vaan ne samat työntötangot käytössä tehtaalta romikseen asti mikäli pysyvät ehjinä.Kiitos paljon!

 

Kannattaa se silti tarkistaa.
Nokka peruskehällä.
Laita puikko ja keinu paikalleen.
Kiristä keinuvipuakseli paikalleen.
Nostimen kupin painuma on preload.

 

Toihan näyttää helpolta ku letunteko. Ekassa videossa näyttäisi kiristävän vartti kierroksen, riittääkö??

 

Periaatteessahan siinä riittää vaikka 1/8 kierros, ja toinen ääripää on että kiristetään koko nostajan sisäinen liike pohjaan asti ja siitä varttikierros takasi!
Säätövaraa on perus hydraulinostimissa paljon ja useimmissa tapauksissa homma toimii millä preloadilla tahansa, ja erikoistapauksissakin oikea määrä löytyy edellä mainitulta alueelta.

Preloadia muuttamalla voi jopa hienosäätää keinuvivun geometriaa ja kosketuskohtaa venttiilin päähän, mikäli se ei tietyllä arvolla ja tangon mitalla toteudu.

Mutta siis yleensä käytetään 1/2 - 3/4 kierroksen preloadia.

 

Kyllä, jos on studikeinut.

 

Aivan, ja studeissa täytyy olla se säätömahdollisuus.

Studeissa on myös ilman säätöä olevia, ohuemmassa yläpäässä tällöin vain lyhyt kierreosa.

 

Sekö automaattisesti sitten kunnossa jos vaikkapa SB moparissa vakioinen suora ehjä työntötanko ja kone tehdasvireessä muutenkin vai pitääkö silloinkin mitata ja miksi jos kerta ei mitään säätöä millä korjata mahd välysvikaa kuin työntötankojen vaihtelu?
Vai onko kumminkin pääasia käytännössä ettei se klapise tai muuten oireile ja mitähän ne muut oireet sitten on mistä voisi epäillä/päätellä välys tai nostinvikaa kuin naputus?
Jonkinmoinen käyntihäiriö oletan?
Sitten vielä 1 kysymys jos kerta kyselemään aletaan ja tietäjiä löytyy,tämä on minulle outo alue:
Jos haluan tarkistaa työntötangon kunnon niin siitäkö vaan puretaan pois keinuvivut asetelmassa pois edestä nostaen ja tönärin kerrallaan voi nostaa silmäiltäväksi/vaihtaa ja kokoonpano onnistuu panemalla uudet/vanhat osat takaisin sen kummempia temppuja tekemättä ja mikäli haluaa nostajankin tutkia/vaihtaa samalla kertaa niin saako sen/ne ongittua siitä jotenkin imusarjaa poistamatta ja takaisinkin jos edelleen kyse SB moparista esimerkkinämoottoriversiosta jossa ei säädettäviä keinuja?

 

Preloadin voit katsoa yllä mainitulla tavalla. Post #14.
Puikon voit tarkistaa pyöräyttämällä tasoa vasten ja toteamalla pallojen kunnon.
Nostajat pystyy onkimaan imusarjaa irrottamatta. Pohjastaan kupille kulunut nostaja purkautuu vain alakautta.