Auto jonka olisit joskus halunnut mutta nykyään et ehkä enää...

45 vuotta edellä Corvettea voimansiirron komponenttien sijoittelussa.

 

Ei kait nyt sentään niin pitkään...vaan just sev'verran että patentit ehtii wanhentua! 928 tuli myyntiin 1978 ja aika jännä että wikipedian mukaan suurin osa oli varustettu automaateilla ja alkuvaiheessa kolmivaihteisilla:

"It came with either a five-speed dog leg manual transmission, or a Mercedes-Benz-derived automatic transmission, originally with three speeds, with four-speed from 1983 in North America and 1984 in other markets. More than 80% of the cars had the automatic transmission. The exact percentage of manual gearbox cars for the entire production run is not known but it is believed to be between 15 and 20%."

Tästähän on siis kyse eli etumoottori ja taka-akselin edessä sijaitseva vaihteisto on kytketty toisiinsa ns. "torque tube":lla:



C5 Corvetessa joka tuli myyntiin elokuussa 1996 oli sama ratkaisu, kuten myös Ferrarin 550 Maranellossa, joka myös tuli myyntiin 1996.

Automaatti-Corvetessa turbiini on siis takana sijaitsevan vaihdelaatikon etuosassa. Porschesta en tiedä.

 

Heitin päästäni tuon luvun ja huomasin itsekin, että tuli vähän liian reilusti..Mutta joo, kuitenkin reilusti ennen oli tuo Porschella.

 

Onhan tuo...

Kake Randelinillakin oli tuollainen.

 

Ei pitäisi päissään heitellä, ainakaan liian reilusti!

 

Ferrari käyttää termia " transaxle ". Painojakauma etumottisissa tusinapytyissä mallista riippuen 46/54 tai 47/53, mitkä on todettu olevan optimaalisimpia.

 

Olen joskus äimistellyt Porchen 944 vaunua, siinä normaalisti vauhtipyörä kampuran päässä, Audin etuvetolaatikko taka- akselissa, Audilogoineen.

 

Transaxle se on tuossa Porschen varaosakuvassakin.

Vaan sitäpä en tiennyt, että General Motorsin Pontiac oli kokeillut samaa jo varhain 1960-luvun alussa...ja silloinkin termi oli transaxle...




https://www.macsmotorcitygarage.com/secrets-of-the-1961-pontiac-tempest-rope-drive/

Aatteleppa sitä!

 

Lancia Aurelia tuli myyntiin 1950. Siinä oli transaxle. Sieltä suunnilta on saattanut tuo idea Pontiacillekin kantautua.

 

Vastaava löytyy myös Volvo 343 manual jostain vuodesta 1976 alkaen (myöhemmin 360), ei hihnaveto CVT
Sitten Porsche:n voimansiirtoja käytetty 343:ssa kun tarvittu vahvempaa virityskäytössä...Porsche lihoiksi ja voimansiirto "Sianpäähän"

 

Näistä takavaihdelaatikkolaitteista tuli mieleen, että muistaakos joku vielä tämän:

https://www.alfapower.nu/viewthread.php?tid=27218

 

Onhan noita ollut haaveena ja omistuksessa mutta kaikki menivät jos joku tarjosi tarpeeksi...
Oli pakkokin kun rahaa ei jäänyt jemmaan "sijoittaa" autoihin. Nyt kun olis rahaa on liikaa järkeä kun autoharrastus maksaa liikaa. Lämpimät reilut tilat ei ole halpoja ostaa ja pitää.

Mutta haave ei maksa. Muutama jotka olisi kiva olla nytkin tallissa ja viikonloppu ajossa;
- '59 Caddy cpe tai avo. Willein design ja arvo vaan nousee.
- '65-66 Musse Fastback. Ajossa "halvan tuntuinen" kyyti mutta NIIN kaunis classikko.
- Isot Mersut! Kuten "Paavin auto" 600 ja Eric Waxenberger'in 300SEL-6,3 (kopion olisin osannut tehdä Jenkkikoneella ja tietysti manuaalilla!). Ne ovat aina minua viehättäneet. 30v sitten olivat jopa halpoja Jenkeissä.
Kävin katsomassa Bob Dylan'in äidin 600sta joka oli purettu osittain ja jäänyt seisomaan. Hinta $ 4500. Jäin miettimään ja joku toinen osti ja lähetti, myyjän mukaan, Venäjälle. Lie siellä ajossa jollakin ZIL'in tekniikalla
- Corvette C2 ja C3 avona. C2ssa on kaunein mittaristo. C3 avona ikuinen classikko ja hyvä investointi.
-Corvette C3/Miami vise Mc Burnie Ferrari Daytona Spyder! Niitä on hyviä ja huonoja. Hyvät tehty aidoilla Ferrarin sisustuksilla ja valoilla ym ym.
-Caddy XLR. Tyylikäs luxus sportti. Ovat nyt Jenkeissä $ 10 000-up. Syy "susi" moottori! Oli aivan tyhmää panna North Star pata kun muuten auto on Corvette! LS olisi ollut paras mutta kai Chevy osasto pani vastaan ettei tullut 'vettelle kilpailijaa? Sisäisiin kiistoihin on ryssitty aiemminkin sisarmerkin autoja...
- Lexus SC430. Ovat nyt halpoja jos ajettu yli 100t. Remmin vaihto 1500-2000egee. Se kai pelottaa. Sopiva potilas LS koneelle!

 

PS. Minulla oli tuollainen Pekan postaama "Japanin Mustang FB", 1976 Celica Fastback.
Kaunis auto mutta surkea truck kone, 22R, ja simpukka ohjaus jolla navigoitiin. Täysin tunnoton ja hidas.

 

Ykköshaave oli yllättäen -59 Cadillac coupe. No se on toteutettu. Vois jopa sanoa, että hieman lässähti koko "haaveilu" koska se ehdoton ykkösauto lopulta saatiin hankittua ja entisöityä. Sen jälkeen kaikki muut on tuntuneet lähinnä sivutuotteilta.
Caddyn rakennusaikana oli vielä paljonkin haaveita, kuten -57 Chevy ja -59 Chevy. Noista edelleen ehkä kelpuuttaisin -59:n, varsinkin 2D tolppana, mutta vain jos sille olisi oikeasti tilaa. Sitten oikeastaan into siirtyi -56 chevyyn, mutta se hiipui. Caddyistä kiinnosti oikeastaan kaikki 50-lukuiset poislukien -57 ellei se ole Eldorado. Samoin -60 kiinnosti vielä, mutta oikeastaan kiinnostus kaikkiin Cadillac vuosiin on himmentynyt. Jossain vaiheessa alkoi kiinnostaa nuo väliinputoajamallit, kuten -61 ja -62, mutta sekin kortti on nyt jo kuivunut kasaan.
Sitten tuli hirvee rodikuume, varsinkin tietysti -32, mutta myös 33, 34, 35, 36 ja myöhemmin 37 ja 38. Noita jopa ihan oikeasti hieman katseltua, mutta hinnat karkasi ja totesin, että hieman on pieni tollanen kolkytlukunen meikäläiselle. Kiva sellasta toki olis katella, mutta taas se tallipuoli täytys olla kunnossa. Näistä enää oikeastaan 32 ja 34 on sellasia mitä oikeasti voin haluta.
Sitten eurooppalaisista pitkään haaveilin "cossu" 190 mersusta, ja no se nyt sitten tuli tehtyä. Sitten kiinnosti vähän ajettu siisti diesel W124, joka myös toteutui, ja nyt molemmat mersut on itseasiassa myynnissä. Myynti johtuu jälleen siitä säilytystilan puutteesta, mikä olisi myyntihinnalla tarkoitus vihdoin hoitaa kuntoon. Voisi luulla että joku 500E W124 olis mulla jokin bucket-list laite, mutta ei se oikein ole koskaan mihinkään intohimoon ajanut. Mielummin ottaisin W124-avon, mutta sen metsästys päätyi tyhjään arpaan vuonna 2018, jonka jälkeen menetin mielenkiinnon. Nyt jos tuo oma euro kalusto menee kaupan, niin rahaa tuskin jää harrasteisiin, mutta jos jää, niin jokin muutaman tonnin avo-mb, esim. A209 CLK 4-paikkaisena on alannut kiinnostaa käyttöharrasteeksi. Viime vuosina jopa Porchen sekä uudemmat että vanhemmat 911:t kiinnosti, mutta jotenkin tämän vuoden meininki on tehnyt hommalle stopin. Entistä enemmän kiinnostaa jotkut tosi edulliset tavis autot, jotka on hyvin säilyneet ja vähän ajettuja. Toki lähinnä MB leiristä.. Saapa nyt nähdä miten noitten myynnissä olevien kanssa käy, se vaikuttaa aika paljon alkaako taas haaveilla jostain.

 

Kaikenlaista niin tyypillistä kuin epätyypillistäkin harrastetta ja muuta romua on halunnut, mutta nykyään ei kiinnosta kyllä yhtään mikään muu kuin se että on yksi mielellään uudemman puoleinen huoleton käyttöauto jolla pääsee Aasta Beehen sillon kun tarvii.

 

Silloin 35 vuotta takaperin varmasti ne autohaaveet noudattivat tyypillistä keskenkasvuisen - vaikka sitten ajokortillisenkin - maailmankuvaa. Retrospektiivisesti voi vain todeta, että tulipa sitten kaadettua valtavasti aikaa, rahaa ja energiaa kaikenlaisten haaveiden perässä juoksemiseen. Ilman että tarvitsisi ripotella tuhkaa ylleen voi todeta, että ihminen ja aika kuluvat, ja siinä sivussa mieltymykset sitten muuttuvat.

Tätä päivää kuvannee ehkä se muistelo, kun tuoreeltaan kortin saaneina ja mielestämme kovinkin nohevina autoilijoina sadattelimme "vanhoja hattupäisiä äijiä" jotka kuppasivat liikenteessä, meillä kun oli olevinaan kiire - vaikka emme tietenkään edes tienneet minne.

Tähän päivään siirryttäessä voikin todeta, että juuri ne autot joille ei osannut tuolloin antaa arvoa, ovat nyt kovassa kurssissa. Tarkoitan täysikokoisia sedaneja joiden moottorilla, tehoilla ja sen sellaisilla ei enää ole väliä - mutta sillä on, että äänenvaimennus on kuin tehtaalta juuri haetussa.

Mielenkiinto on jokseenkin täysin kadonnut hevosvoimista, renkaanpoltosta, möykästä, älämölöstä ja sellaisesta mikä hämmästyttävää kyllä oli mukamas tärkeää joskus. Tilalle on tullut kenties juuri se hattupäisen vanhan äijän maailmankuva. Hätäratkaisuna ajelen Crown Victorialla, mutta kyllähän se ideaali olisi Lincoln Town Car tai miksipä ei viimeisten kanttikoristen GM fullsize - autojen jokin Buick tahi vastaava.

Mahdollisen lottovoiton osuessa kotiutan talliin kuitenkin sen E-bodyn valkoisena, hemulilla ja 4-spd 833-toosalla.

 

"Auto jonka olisit joskus halunnut mutta nykyään et ehkä enää"

Hmmmm..
Kyl mä edelleen haluun 61 Kraisun ja 68-70 Chargerin jos yllättäen satun rikastumaan.
C3 Vettehän näytti polvenkorkuisena hienolta ja kieltämättä on sitä vieläkin, mut näin vanhempana kun sellaista on päässyt ajamaan, niin 190 senttiselle se ei ole oikein optimi, joten siitä haaveilusta olen luopunut.

 

Liian nuori vieläkin tähän ketjuun, mutta 1955-1957 Chevyt ja 1959 Cadillac Eldorado oli ihan pienenä suosikkeja. Mikseivät olisi nytkin, mutta tuota Eldoradoa ei viitsi ihan arkiautoksi.Chevy 1955 ja Cadillac 1959 olivat (ja on) leluautoina joten ne oli helppoja valintoja silloin. Kovat on hinnat jo pelkästään normaalissa DeVillessä. Jossain kohtaa nuorempana halusin kovasti myös 1954 Eldoradoa.

Nyt suosikkeihin tullut enemmän virtaviivasempia autoja joiden olemasta olosta en pienenä vielä tiennyt.

Edelleen Chevy Nomad 1957 sellaisena 50-luvun sinisenä olisi kova. Muutaman vuoden hinta kehitys Nomadeissa ja 1959 Cadillaceissä on ollut hurjaa. Pari vuotta sitten oli helposti tarjolla alle 100 000€ avo 1959 DeVille€, mutta nyt hinnat alkaa olemaan yli 100 000€. Nomaditkin pyörii 100 000€. Tuntuu aivan liialta kansanautosta. Ja vaikka ostaisikin 100 000€ niin raaskiiko kukaan sillä ajaa kuin vain näyttelyihin ja tapahtumiin? Kun olihan niitäkin 40-60k€ vielä hetki sitten enemmän. Ihmisistä on varmaan tullut ahneita?(Ihan niin kuin ihmiset ei olisi ikinä sitä ollut) Vaikka 1959 Caddy ei ole enää ykkönen niin jostain syystä sairaus on siirtynyt toisiin viisyseihin.


Olihan (ja on) minulla ollut ihan pienenä ties mitä leluautoja ja monta jenkkiäkin montaa eri korimallia ja silti edellä mainitut muodostui suosikiksi. Suomessa kun tyypillisesti fanitetaan muskeliautoja kovasti. Mustang ja 1969 Charger General Lee kyllä kelpaisi ja 1977 Trans Am ja Ritari Ässä. Uudet retromuskeliautot myös, mutta ei tuollaisille ole mitään järkiperustetta. Käytännössä vain kahden istuttavia ja ahtaita.

 

Koskaan ei ole liian nuori sanomaan "silloin pienenä".

Montako paikkaa se Reetu sit tarvis, kun ei kaksi riitä?

Enivei, yksi vielä tuli mieleen: Porsche 911 ja kaikki sen johdannaiset.
mulla oli tästäkin juliste seinällä, joku niistä kasarin turbomalleista, semmosella luukkulamppukeulalla. Ajaton klassikko, parhaassa merkityksessään. Varmasti Ferraria taloudellisempi ylläpidettävä.

Mutta kun kaikki muutkin haluaa sellaisen...

 

Kaikki sellaiset härvelit kiinnostavat mitä ei hirveesti ole kellään.En lähde näissä autoasioissakaan seuraamaan "muotia" eli Challengeria,Cudaa,-59 Caddyä yms. ei minun pihassa ikinä varmaan nähdä.Ja jos rodia tekis mieli sekään ei olis Voorti.Aikoinaan ostattelin Studebaker 3d -55 farmaria ja se olis ollu kyllä kova rauta.