79 Pontiac Trans Am "Ransu"

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Projektit', aloittaja pelle, 2.8.2022.

  1. pelle

    pelle Gearhead

    Kiitti!
    Kun ite tekee niin suurimmaksi osan aikaa tulee suurinpiirtein sellaista mitä haluaa ;)

    Vielä paljon siistimpäänkin jälkeen vois pyrkiä, mut riittävän hyvä riittää.
     
    Muokattu: 28.8.2022
  2. pelle

    pelle Gearhead

    Koronakevään 2020 aikana tuli fiksailtua eripuolilta autoa pieniä epäkohtia.

    Takaikkunan ympärillä oli pientä ruosteen alkua, ei puhki mistää mutta sellaista lohkeilevan maalin alla olevaa alustavaa ruostumista. Takaikkunan ympäristössä olevat ruostekohdat saivat aikaan OK kuntoisen maalin päällä alaspäin valuvia ruostejuovia.

    Takaikkunan oli joku joskus kiinnittänyt uudelleen paikoilleen jollain sanitettisilikonin tapaisella sinisellä materiaalilla. Tuolla samalla mysteerimassalla oli kiinnitetty myös tuulilasi ja kuskin puolen peili. Takaikkunan tiivisteet olivat vuotaneet melkein joka kohdasta ja tämä on varmaankin osaltaan suojannut ikkunakarmeja pahemmilta ruostevauroilta kun vesi ei ole jääny mihinkään kohtaa pidemmäksi aikaa seisomaan. Kaikki vesi oli tippunut suoraan takapenkin pohjalle joka oli tuossa jo aiemmin korjauslistalla. Onneksi oli ollut niin huonoa tavaraa liimausominaisuuksiltaan se kiinnitykseen käytetty aine ettei lasien irroittaminen vaatinut paljoa työtä. Ihmettelin, että miten erityisesti takalasi oli ylipäätään pysynyt paikallaan kaikki ne edellisen omistajan ajelut kartionkiertoralliradoilla.

    Takaikkunan ikkunapielistä tuli rapsuteltua kaikki pintaruosteet pois, harmittavasti ruoste oli paikoittaan tehnyt työtään usemman sentin alaspäin maalipinnan alla. Maalia rapsuteltiin pois niin pitkälle kuin ruostetta alta paljastui. Peltipinta puhdistettiin ensi vinkulla ja teräsharjalla ja sen jälkeen annitrolilla kostutettu talouspaperi jätettiin muhimaan puoleksi päivää jäljelle jääneiden ruostekohtien päälle. Sen jälkeen puhdistus, vähän kittiä, hiontaa, epoksipohja, hiontamaali ja päälle jotain suurinpiirtein muun värin kaltaista tarvikekilikalimaalia. Pikafiksaus joka on tarkoitus joskus sitten myöhemmin tehdä paremmin..


    [​IMG]

    Takapuskurin takana olevassa peräpellissä oli pari ruostereikää. Tämän korimallin autoissa juuri toi peräpelti on altis pahoillekin ruostevauroille. Onneksi Ransun perä oli kohtuu ruosteeton. Ruostekohdat pois, tuoreesta pellistä korjauspala, hitsattavaa sinkkimaalia, hitsuuttelut ja vähän ruostesuojamaalia päälle, kotelosuoja-ainetta vielä umpinaiseksi jääviin paikkoihin.
    [​IMG]
    Ihan kokeilun vuoksi oli tullut hankittua Mobitivelta erilaisia Eastwoodin kilikalimaaleja, ruosteenestomustaa, kotelosuojaa ja alustamaalia. Näitä kaikki tuli suihkittua kaikkiin korjauskohtiin. Hyvin peittäviä maaleja ja jotenkin laadukkaan oloista tavaraa.


    Auton mukana tuli kaikki ikkunan ympäristön listat irtonaisina. Ikkunalistat olivat jossain vaiheessa maalattu mustaksi ja olivat aika rumassa kunnossa, mutta suoria. Maalit lähtivät kohtuullisesti irti Nitromorsella, ei ole toi aine enää samaa mitä joskus oli( joskus 90- luvun lopulla). Maalinpoistajalla läträtyt listat paketoitiin muovikelmuun ja annettiin olla yön yli. aamulla pystyi kaapimaan ja vedellä pesemään suurimmat maalijämät pois.

    Pari päivää tuli kevätauringossa hinkattua listoja ensin vesihiomapapereilla ja sen jälkeen kiillotus porakoneeseen kiinnitetyllä lumppulaikalla. Oikein hyvät niistä lopulta tuli. NippeliTepolta tilattiin uuden kiinnikkeet listoille joilla saatiin takaisin autoon kiinni.

    [​IMG]


    Tuulilasi oli hankintahetkellä halki, selvästi vaihtokunnossa.
    [​IMG]VID_20190715_125202

    Kuttilan autolasilta sai nopeasti uuden.
    Kun oli puuhailussa vauhtiin päästy tuli kojelaudan etusosa ja tulipellin yläosa maalattua satiinimustalla ennen kuin tuulilasi liimattaisiin kiinni
    [​IMG]

    Ylläolevassa kuvassa on alkuun virheellisesti hankittu täysin kirkas lasi. Tuo lasi tuli tilattua muiden ennakkoon tiedettyjen korjauskohteiden kanssa jo edellisenä keväänä ennen kuin auto saapui maahan. Auton muut lasit ovat kuitenkin vihertävän sävyisiä ja tuo kirkas tuulilasi näytti jotenkin väärältä. Kirkas tuulilasi löysi uuden omistajan ja Kuttilan lasilta tilattiin uudelleen vihertävän sävyinen lasi tummennetulla yläosalla. Hieman kyllä v#tti tuo lasinhankinta, muistan vielä että ekaa kertaa ostaessa Kuttilan tyyppi sanoi, että heillä on varastossa vihreä/ruskea lasi joka on jäänyt varastoon ja myy sen edukkaasti. Silloin kieltäydyin ja halusin kirkkaan lasin joka tehtiin erikseen, olsiko ollut kirkas lasi jopa kalliimpi kuin sävytetty... nää on näitä...

    Uusi tuulilasi tuikattiin kiinni Motonetin Sika-tuulilasiliimasetillä, samaa kamaa käytin myös takalasissa. Paksu palko liimaa ympäri lasin reunoja ja paikoilleen. Vähän kyllä jännitti nostella kohtuu painavaa lasia paikoilleen vain parilla epämääräisellä imukupilla, mutta hyvin selvisi perille ehjänä ja istui vielä kohdilleenkin.
    [​IMG]
    Tuulilasista tuli hyvä ja on tiivis, ei tule vedet läpi enää.

    Taka-aksellilla oli autossa kiinni 11" levyt. Käsijarrumekanismi ei ollut kytketty ja sehän tarvittaisiin katsastusta varten. Kaikki osat käsijarrun toimilaitteelle oli olemassa, mutta ilman isoja muutoksia niitä ei vain saanut menemään kiinni, joko otti kiinni lehtijouseen tai toisella puolella iskariin. Ongelma käsijarrun ja takalevyjarrujen kanssa oli jo tiedossa ennen auton hankintaa. Myyjän kanssa juteltiin aikoinaan pitkään miten tuon käsijarrun voisi toteuttaa. USAssa katsastuskäytännöt on vähä löyhempiä kuin täällä meillä, joten edellinen omistaja oli vain jättänyt tuon asentamatta. Tiedossa oli siis jo etukäteen, että käsijarrun puute oli pohjan ruostevauroiden ja rikkinäisen tuulilasin ohella ainoat varsinaiset Suomessa katsastusta estävät viat.
    [​IMG]

    Vähän ennakoivasti oli jo edellisenä keväänä hankittu tällaisesta F-koppaisesta lähtöisin olevat rumpujarrut taakse. Nämäkin osat löytyi ihan kotisuomesta harrastajaystävälliseen hintaan. Päätin siis vaihtaa taka-akselille levyjen tilalle rummut kunnes keksin miten levyjarrujen käsijarrusysteemin toteuttaa. Melkein bolt-on homma.
    Uudet jarruputket piti vain vääntää taka-akselille ja rummut kiinni.

    [​IMG]

    Jotta sai levyjarrusatulan tilalle vaihdettua rumpujarrukilven piti vetoakset vetää pois, jotta ne sai poistettua piti lukon kestitappi vetää pois jotta pääsee C-klipsiin kiinni joka pitää akselin paikoillaan, jne...

    Perä auki.
    Samalla sit pystyikin tarkastamaan taka-akselin välyksen, se tarvitsi omasta mielestä vähän shimmausta välysten pienetämiseksi. Kaasua höllättäessä perä oli aina vähän kilahtanut ja maantienopeuksissa oli perästä kuultavissa myös pientä ujellusta. Aiemmilla testiajoilla oli tullut myös huomattua, että lukko ei luistanut juurikaan yhtään. Auto puski aika paljon mutkissa ja ulompi taka rengas jätti aina kumijäljet asfalttin pihaan käännyttäessä.

    [​IMG]


    Shimmaushomma tehtiin vähän mutu-tuntumalta. Jostain netin syövereistä löytyi arvot 10 bolt akselin pinjonin ja isomman pyörän välykselle. Poskilaakereille heiteltiin vain sopiva nippu shimmilevyjä. Enää en muista mihin arvoon välys katsottin, mutta vaikutti toimivan ja toimii vieläkin.
    Hammaskontaktin tsekkaamiseen ei ollut oikeaa tavaraa joten muovikuppiin vaseliinia johon suihkin keltaista kilikalimaalia. Siitä sekoittamalla sai sopivaa tahnaa jolla pystyi näkemään hammaskontaktikuvion. Pinjonirattaan säätöihin tässä säätörupeamassa ei ollut tarkoitus koskea, joten jos hammaskontakti olisi ollut pielessä olisi kamat mennyt kasaan jokatapauksessa sellaisenaan. Kai tuo hammaskontakti kuitenkin oli ihan OK .

    [​IMG]

    Nyt kun perä oli auki, samalla asennettiin myös Moserin vahvistettu alumiinikoppa ja laitettiin uudet levylukolle sopivat öljyt sisään. Uusilla öljyillä lukko alkoi toimimaan niinkuin pitää ja ajettavuuskin parani.


    Viimeiseksi hommaksi ennen ensimmäistä katsatusyritystä piti etujouset vaihtaa. Olin katsellut että auton etupää on omaan makuun hieman turhan alhaalla. Edessä oli hankintahetkellä global westin madallusjouset, niiden korvikkeeksi hankin UMI:n valmistamat jäykimmät löytämäni jouset 600lb/in. Jousia vaihdettaessa sai huomata että vanhat jouset oli asennettu ylösalaisin ja että uudet ja vanhat jouset oli melkein saman kokoista materiaalia ja aikalailla samankorkuset.
    Uudet jouset asennettuna auton keula asettui kuitenkin hieman liian korkealle ja muutaman päivän testiajelun jälkeen, liiallisen keulimisen poistamiseksi, uusista jousista piti napata kierros kierrettä pois. Tuo toimenpide tulisi kaduttamaan nyt pari vuotta myöhemmin


    [​IMG]

    Kaikki tässä postauksessa ei ole ihan aikajärjestyksessä, mutta näillä vaihein hommia oltiin jossain Toukokuun alussa 2020.
    Seuraava kesä olisi pelkkää harraste ajelua kunhan vaan Ransun katsatus saataisiin hoidettua.
     
    Muokattu: 8.9.2022
    JouniK, rekkamies, Isamu ja 4 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  3. pelle

    pelle Gearhead

    Aikaisemmin läpikäydyillä korjaustoimilla Ransu sai leiman Suomeen tieliikennekäyttöön kesäkuussa 2020.

    Koronakevään aikana tuli myös tarkastelua autossa kiinni ollutta pikkulohkoa tarkemmin. moottorissa esiintyi alusta asti pieniä käyntihäiriöitä. Moottori oli 060 yliporattu 350, Edelbrockin alukansilla ja imusarjalla, Holleyn 650Dp kaasari, nokka oli joku vähän raikkaampi, ratasjakopää yms.
    Käyntiääni oli ihan voimaa kielivä, mutta ajettavuus oli aikalailla kateissa.
    Alkuun tyhjäkäynti huiteli jossain 1200 kohdilla vaikka kaasarin tyhjäkäyntiruuvia sääteli miten tahansa. Kävi ilmi että kaasarin toisiopuolen läpät oli säädetty turhan auki. Tyhjäkäynti korjatui toisioläppien säädöllä jonnekin 800rpm paikkeille. Tämän jälkeen siirtymäalue tyhjäkäynniltä ylöpäin oli ihan hanurista.
    Kaasareiden kanssa ei ollut tultua jotain kymmeneen vuoteen räpellelttyä kun ruiskuvehkeet ovat vieneet niiden paikan harrastevehkeessä. Ajattelin kuitenkin tutkia kaasaria vähän tarkemmin. Vanhahko Holley tuplapumppu, mutta selkeästi jossain vaiheessa joku on sisälle tehnyt jotain, kun esim kaikki tiivisteet oli vaihdettu modernimpiin sinisiin. Hankin varmuudeksi kaasarin korjaus/tiivistesetin jos purkaessa täytyisi vaihdella osia.
    Vähän aikaa kaasarin toimintaa ihmetellessä huomasin, että ensiöpuolen kiihdytysumppu ei ruittaa kunnolla kaasua painaessa, vähän vain räkäisi kaasarin kurkkuihin. Vähän lisää purkaen selvisi että kiihdytyspumpun sisällä oleva takaiskuventtiilin kuula oli ihan totaalisen hapettunut.
    [​IMG]

    Kaasarin korjaussetistä tuollaista kuulaa ei kuitenkaan löytynyt, mutta onneksi tallin hyllystä löytyi joku kuulalaakeri jossa näytti olevan suurinpiirtein saman kokoisia kuulia sisällä. Vasaralla kuulalaakeri päreiksi ja yksi kuula siitä löysi uuden kodin Holleyn sisältä...
    Tällä simppelillä fiksauksella koneen käynti parani huomattavasti. Kaasupolkimen pystyi vihdoin runttaamaan lattiaan ilman pahaa stumppaamista ja savua alkoi muodostumaan ihan miehekkäästi takapyöränkoteloista. Ihan makeat soundit tuosta koneesta lähti ja kyllä sitä voimaa ihan riittävästi persdynon mukaan tuntui olevan..


    Kevään aikana konetta tarkemmin tutkiessa tuli tehtyä myös puristuspaine ja ohivuotomittaukset kaikille sylintereille... Alla olevasta kuvasta voisi päätellä että koneessa ei kaikki ollut ihan kunnossa. Koneen purkaminen enää tässä vaiheessa ei oikein innostanut ja kuitenkin tuon pikkulohko tarjoama ajettavuus ja voiman tunne oli ihan OK tasolla.

    [​IMG]

    Kävi kuitenkin useamman kerran mielesssä, että mitä jos vaan swappaisi nopeasti sen auton mukana tulleen LM7 koneen tuonne keulille ja ajelee sitten modernila tekniikalla sauraavan kesän. Tuo koneswappi oli joka tapauksessa tuloillaan. Suunnitelma jo alusta asti oli, että "LS" koneinen harrastepeli täytyy saada. Etukäteen oli jo tullut hankittua kaikki tarvikkeet LS swappausta varten ja uuden moottorin kinnittämiseksi autossa olevaan TH350 vaihteistoon. Itsellä ei kuitenkaan tuolloin ollut edes omaa konenosturia ja tuo pikkulohko oli kuitenkin ihan hyvää vauhtipalikkaa sisältävä ja tuntui ihan toimivalta. Pikkul0hko sai jäädä...

    Jossain vaiheessa keväällä puhelimeen pärähti ilmoitus Facebookin jossain ryhmässä myynnissä olleesta myyntiartikkelista ".. . sinua saattaisi kiinnostaa".
    On tullut huomattua että tuo sama kaava on esiintynyt monesti tän projektin tiimoilta ja on ollut hyödyksi, mutta tullut kyllä aika kalliiksi. Puhelin kuuntelee ja osaa poimia turhankin hyvin meikäläisen mielenkiinnon kohteet.
    Pienen konsultointikierroksen jälkeen lopputulema oli, että kyllä se Ransu nyt vaan tuollaisen tarvitsee..

    Täydellinen F-koppaisessa kiinni ollut melkein ajamaton T-56 magnum vaihteistopaketti... suoraan bolt-on setti joka löytyi pohjoisesta Suomesta.

    [​IMG]
    Paketissa oli kaikki tarvittava kytkinpolkimesta lähtien ja sopivan mittainen alukartaani. Kevyt vauhtipyörä ja Tiltonin ehta Nascar kytkin, kolmilevyinen OT-II, quiktimen teräksinen kytkinkoppa. Kytkimessä oli vielä jonkun kisatiimin merkinnätkin kyljessä jäljellä. Kytkin vähän epäilytti, mutta edellinen omistaja sanoi jotain ettei se niin paha olisi. Itse olisin valinnut kytkimeksi jonkun hieman katuystävällisemmän, mutta aattelin että kun tulee kaikki paketissa niin kokeillaan. Vaihtaa kytkyn toiseen sit jos ei tykkää. Kyllähän tuollainen kolmilevysintteri saattaisi katuajossa ja liikkeelle lähdössä olla hieman haastava, mutta vauhtiin päästyä aika makea.
    Vauhtipyörä-kytkin paketin kevyet pyörivät massat toisivat Ransun pikkulohkoon mukavasti kierrosherkkyyttä... Siis onhan tuo kytkin paketti todella kevyt, perinteisiin asetelmiin nähden.

    Elettiin jo kesäkuuta ja ruuvausmotivaatio jo hieman vähissä. Ransu oli täysin ajokunnossa, manuaalikoneistoisella TH350llä, parit harrastetapahtumatkin tuli kierrettyä. Kuitenkin tuo 6-speed manuaalin houkutus oli sen verran suuri, että uusi vaihteisto olisi vielä ennen Heinäkuussa alkavaa kesälomakautta saatava autoon kiinni.

    Wade's fabrications värvättiin tekemään tuo vaihteistoswappi. Alla ransu lastattuna manuaalikamoilla, lähdössä viimeiselle matkalleen automaattivaihteisena autona.
    Ihan hyvin näissä on kuljetuskapasiteettia.
    [​IMG]
    Lisää seuraavassa jaksossa...
     
    Muokattu: 13.9.2022
    JouniK, palotila, rekkamies ja 7 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  4. pelle

    pelle Gearhead

    Heinäkuussa 2020 Ransu sitten jo liikkuikin kuudella vaihteella hämmentämällä. Kevyen kytkimen ja vauhtipyörän myötä pikkulohkosta tuli todella kierrosherkkä, mutta alavääntö katosi aikalailla. Liikkeelle lähteminen 3 levyisellä sintterikytkimellä oli tuskaa, mutta vauhtiin päästyä meno oli todella hauskaa. Pikkulohkossa oli juuri sopivasti potkua, että menoa riitti, muttei liikaa ja äänimaailma oli just sopiva.
    Tuota hauskuutta kesti tasan kaksi päivää.
    Kesken leppoisan Sunnuntaiajelun läpi Espoon maaseutujen alkoi ensin nopealla tahdilla vaihteiden vaihtaminen vaikeutumaan. Yhteen risteykseen pysähdyttyä ei sitten saanutkaan enää vaihdetta silmään. siihen jäätiin.

    Siinä keskellä risteystä ,muiden Espoolaisten kanssa-autoilijoiden paheksuvien silmien edessä, muutaman minuutin ihmettelyn jälkeen selkeni, että kytkinsylkkyhän se "vain" oli puolittain revennyt irti liitoksestaan tulipeltiin, eikä kytkin siten enää irroittanut ollenkaan....
    [​IMG]

    Tietenkin tuo paikka mihin Ransu jäi jumiin oli juuri niin p#skamainen kohta ettei autoa saanut siitä tönäistyä yksinään liikeelle edessä menevän risteävän tien alamäkeen ja näköpiirissä häämöittävälle kylmä-asemalle. Useampi selkeästi turhautunut viher-autoilija pysähtyi taakse, mulkoilun ja tööttäilyn jälkeen ajoivat ohi. Onneksi hetken ihmettelyn jälkeen ystävällinen isä-poika tiimi pysähtyi auttamaan ja saatiin yhdessä työnnettyä Ransu liukuun läheisen bensiksen pihalle.

    Heti kylmäaseman pihalle päästyä se kuuluisa esteri sitten repäisi perseensä ihan kunnolla.
    [​IMG]VID_20200708_134742

    Siinä sateen piiskatessa Ransun kattoa oli hetki aika miettiä tämänkin harrastuksen järkevyyttä. Voishan sitä aikuinen mies harrastaa vaikka golffia, purjehdusta tai jotain muuta sellaista..
    Tuli kuitenkin nopeasti huomioitua että eipä vuoda ikkunat enää mistään kohtaa, mikä hieman lämmitti mieltä sillä hetkellä.
    Samalla tuli myös pohdittua, että millä h#lvettillä tuon kytkinsylkyn saa fiksattua, ilman että täytyy alentua hinausreissuun. Työkaluja ei tietenkään ollut tällä kertaa juuri mitään mukana, takapenkillä oli rulla mustaa Gorillateippiä, yksi ristipääruuvari, pullo vettä ja siinä taisi olla kaikki.

    Ihan sivuhuomautuksena, toi Gorillateippi on ihan huippukamaa, tarraa kiinni vaikka mihin, ja kestää. Perinteinen jesseteippi ei ole enää mitään tuohon verrattuna ja se musta väri saa pikafiksauksenkin näyttämään ihan pro korjaukselta. Tähän vaivaan tosin ei kyl Gorillateippikään enää jeesaisi.

    Siinä huurtuneessa kabiinissä istuskellessa oli otollinen hetki yrittää etsiä itsestään sitä "sisäistä McGyveriä".
    Sateen ropistessa tuli mieleen, että takakontissa on varmaan vielä varabensakanisteri kiinnitettynä kuormaliinalla kiinni. Kuormaliina sieltä ja sillä pari kierrosta jarrupääsylinterin/jarrutehostajan yli ja kytkypääsylkyn saisi fiksattua liikkumattomaksi. Vettä tuli vain niin perkeleesti ettei viitsinyt lähteä konttia kaivelemaan onko siellä edes mitään. Vartin kärvistelyn jälkeen tuo "kevyt kesäkuuro" alkoi hellittämään ja päästiin fiksauspuuhiin.

    Pari minuuttia ja kytkysylkky oli sidottu jarrutehostjan jalkaan kiinni, niin ettei pääse notkahtamaan alaspäin poljinta painettaessa ja kytkin toimi taas melkein kuin ennenkin...
    Tällä fixillä päästiin ajamalla takaisin kotiin ja pystyi jopa tekemään myös seuraavan päivän kevyet harrasteajelutkin..

    Muutaman päivän ropaamis-energian keräämisen jälkeen Ransu meni taas kerran telakalle.
    konepeltiä ja etulokaria irti ja ihmettelemään mikä siinä vikana.
    [​IMG]
     
    Muokattu: 27.9.2022
    palotila, rekkamies, LehtinenA ja 10 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  5. pelle

    pelle Gearhead

    Keulan puolittaisen purkamisen jälkeen tuollainen repeämä löytyi tulipellistä.
    [​IMG]

    Eipä siinä mitään, jo alkuun oli enemmän kuin pieni epäilys, että tuo kytkinpääsylinteri vaatisi vähän tukevampaa kiinnitystä. Kaikki osat jotka tuli vaihteistopaketin mukana laitetiin vain sellaisenaan kiinni, kuten tuon kytkinpoljin linkusto ja sylinterin kiinnitys. Toi kohta mihin pääsylinteri asettui tulipeltiin on aika heikko kohta, pelti ei ole kovin paksua ja siinä on paljon reikiä ja aukkoja jo tehtaan jäljiltä ympärillä, eikä siten yhtään ihme että kävi noin kuin kävi.

    Rälläkkä käteen, pinnat puhtaaksi ja sen jälkeen puolisokkona migillä saumaa tuikkimaan repeämäkohtiin. Vaikka keula oli puoliksi purettu oli just tuo kohta ihan apurungon tuntumassa aika hankala paikka hitsailla. Sopivasti vaihdellen kojelaudan alta jalkatilasta ja konehuoneen puolelta rauhallisesti heppailemalla sai kuitenkin tehtyä ihan siistin korjaussauman. Lopuksi taas kokoelma eastwoodin kilikalimaaleja korjauksen päälle.

    Seuraavaksi piti keksiä miten tekee tukevamman telineen kytkinpääsylinterille.
    CAD - suunnittelu alkoi...
    [​IMG]

    Kun karkea konsepti oli hamottunut piti käydä läheisessä K-raudassa ihmettelemässä minkälaista sopivaa raaka-materiaaliaihiota sieltä löytyisi uudelle kytkinsylkky-bräcketille.
    Pätkä 4mm paksua L-profiilia löytyi, vaikutti ihan siltä että juuri oikeanlainen osa on siellä sisällä, se täytysi vain kaivaa esille rälläkällä ja porakoneella.
    Parin tunnin rälläköinnin jälkeen alkoi se juuri oikeanlainen bräcketti sieltä tulemaan esiin.
    Tuo teline siis leivottaisiin jarrutehostimen jalan ja tulipellin väliin joka on ainoa vähänkään tukeva kiinnityspiste. Sylinterin kulma oli haettu "optimaaliseksi" jotta pystyi luopumaan ekassa versiossa käytössä olleesta linkustosta kytkinpolkimen puolella. Nyt käyttötanko menisi suoraan kytkinpolkimesta sylinteriin.
    [​IMG]

    Tuollainen siitä pienen kilikalimaalipullohifitelyn jälkeen sit tuli.
    [​IMG]

    Totta h#lvetissä heti kun olin saanut maalin pintaan tajusin, että usemmasta kohdasta täytyy vielä leikata materiaalia pois kun bräketti otti pahasti kiinni johonkin korin puollella oleviin osiin.
    Tuppaa todella usein näissä hommissa käymään se että liian luottavaisin mielin maalailee osia ja sit heti sen jälkeen rälläköidaan taas maalit pois..
    Pariin kertaan tuota osaa piti vielä uudeelleen modailla ja lopulta istui paikalleen niinkuin olin ajatellutkin. Maalia taas kerran pintaan ja kasaaminen voi alkaa.
    [​IMG]

    Lopuksi vielä "tarkkojen trigonometristen laskemien" jälkeen päätin modata kytkinpoljinta hieman, jotta käyttötangon nivelpisteen liikeradan saisi menemään edes joten kuten kohtuullisesti. Ihan hyvä tuosta kytkinpolkimen geometriaasta lopulta tuli, ja käyttötanko painaa sylkinsylkkyä aikalailla suoraan koko liikealueen matkan.
    [​IMG]

    Kytkinpolkimen tuntuma oli alkujaan kiinni olleella linkustosysteemillä aika omituinen, mutta noiden tehtyjen muokausten jälkeen tuntuma oli oikein urheilu henkinen olematta kuitenkaan liian paljon jalkavoimaa vaativa.
    Liikkeelle lähtö helpottui hieman , mutta tuo 3-levy sintterikynkin nappasi kyllä aina niin napakasti kiinni, ettei se pieni parannus jalkatuntumassa hirveästi jeesannut. Liikkeellelähtöön esim liikennevaloista oli yleensä kolme vaihtoehtoa, moottorin nolo stumppaus, kevyt burnout tai todella v#maisesti nylkyttäen liikkeellelähtö. Sellainen tyylikäs pehmeä liikkeellelähtö pysähtyneestä tilasta ei ollut vaihtoehtona tarjolla.
    Vauhtiin päästyä tuo uudelleenmodattu kytkinsetuppi alkoikin sit toimimaan melkein kuin unelma.

    Ransulla pääsi vihdoin harrastelemaan ropailun sijaan ajamista. Muutamassa kruisingissa ja harrastetapahtumassa tuli kesän 2020 aikana kierrettyä. Pari vähän pidempääkin ajoreissua tuli tehtyä ja olihan se mukavaa kun oli jopa kaksi ylivaihdetta käytössä pidemmän matkan köröttelyyn.
    Täysin jousittamattomasta kytkimestä kuuluva levyjen kalkatus tosin kokoajan voimistuessaan alkoi pidemmänpäälle hieman ärsyttämään. Tuosta lisää taas seuraavassa jaksossa.
     
    Muokattu: 28.9.2022
    palotila, rekkamies, Polara ja 5 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  6. pelle

    pelle Gearhead

    Ohjaussimpukan ja rattiakselin välinen rättinivel oli vähän kulahtaneen näköinen joten ajattelin vaihtaa sen. Siinä samassa kun rättinivel oli irti tuli huomattua että rattiakseli pyörii todella nihkeästi vaikkei ole kiinni missään. Edellisen omistajan toimesta oli jo Ameriikassa tuota tilttirattiakselia fiksailtu ja oli uusittu kuulemma kaikki nivelet. Ajattelin että otetaanpa rattiakseli kuitenkin irti , puretaan ja fiksataan .
    [​IMG]
    Yhden hikisen kesäpäivän turailun ja parin kadonneen kuulalaakerin jälkeen sain rattiakselin purettua , kasaan ja takaisin autoon kiinni. Kiinni laitettaessa huomasin että rattilukkomekanisi on hieman paskana ja se ei lukitse rattia vaan saa sen pyörimään tahmeasti, eli siina aiemmin päivällä rattia pyöritellessä rattilukko oli vain kokoajan ollut päällä. Heti kun vain väänsi avaimesta keveni ratin pyöritys kun se rattilukko ei aiheuttanut kahnaamista. Hiukan otti jälkikäteen päähän tuo remppa.
    No tulipa taas tehtyä.
    Saldona tuosta rempasta jäi se että pitkiä valoja ei saa enää päälle kun pitkien valojen katkaisijan säätöruuvi unohtui löysälle eikä sitä näköjään saa kiristettyä ottamatta koko rattiakselia irti...

    Yksi fiksaus mitä oli tullut pidempää mietittyä oli taka-akselin uudelleen asemointi. Alusta asti omaa silmää oli häirinnyt se, että taka-akseli oli sentin, pari liikaa edessä ja takarenkaat eivät ihan keskittyneet pyöränkaariin.
    [​IMG]

    Taka-akselille oli asennettu Energyn uretaaniset isolaattoripalat, jotka heitin menemään(tallin hyllylle) ja korvasin kaiken jouston parilla lattaraudan palalla. Kaksi 10mm lattarautaa nippuun ja pulteilla kiinni jousitalloihin.
    Lattarautoihin tehtiin reikä lehtijousien keskitystapille, noin 15mm pituussuuntaan epäkeskeisesti jolloin taka-akseli siirtyi taaksepäin. Noi pulikat oli noin sentin paksumpia kuin originaali osa ja toimii siten myös madalluspaloina. Muutoin taka-akseli pultattiin kiinni vanhoilla osilla.
    [​IMG]

    [​IMG]
    Hyvä siitä tuli.

    Kesän 2020 aikana harrasteajoa tuli tehtyä ihan hyvällä tahdilla. Kilometreistä en tiedä kun nopeusmittari ei toiminut kunnolla vaihteistoswapin jälkeen.

    Kiikalassakin tuli käytyä nykimässä varttimailia.
    [​IMG]
    Kiikalan varikolla 2020. Tuosta kuvasta ei ehkä huomaa taka-akselin siirtoa mutta siellä se on tehtynä. Parempaakaan kuvaa ei tuosta tuolloin tullut otettua.
    [​IMG]

    Kierroslukumittari ei ollut koko auton omistusaikana toiminut ja ennakoivasti tulevia varttimailikiihdyttelyitä, Kiikalaa edeltävänä viikolla kävin hakemassa Biltemasta kiekkamittarin. Aattelin et kyllahan se homman hoitaa. Kesäkelit olivat vain niin hyvät, ettei tuota kiekkamittaria ehtinyt asentaa kun mökki ja sauna kiinnosti enemmän. Siinä Kiikalan varikolla oli ajatus pikaisesti pultata kiekkamittari kiinni, jotta vähän tietäisi missä kierroksissa kone huutaa
    [​IMG]
    Sähkömuutokset oli nopeat kun orkkismittarin signaalijohdosta vaan ryötettiin signaali ja Bilteman tunikikiekkamittari heräsi eloon. Tuo Bilteman ittari tosin oli vain niin tajuttoman hidas reagoimaan koneen kierroslukuun ettei siitä ollut mitään apua.
    Samantien sai repiä irti. Kierrokset oli sit arvoitava vaan ihan vain korvakuulolla


    Tuossa parit videot kahdesta lähdöstä Kiikalassa 2020.
    [​IMG]QUIK_20221023_243941

    [​IMG]QUIK_20221023_244228

    14.1 @170kmh , molemmat vedot oli about samaa luokkaa. Kolme lähtöä tuli ajettua ja kun ei ajat parantuneet millään niin päätin jättää varttimailirivaukset tuolle kesää siihen. Omasta mielestä tehoa pitäis olla rutkasti lisää, ehkä se noissa varttikiihdyttelyissä se kipinä tuleviin tekniikamuutoksiin syntyi.

    Kiikalasta kotiin ajelun jälkeen Ransun pikkulohko ei enään ollut ihan parhaimmassa vedossa. Kyllähän se tuollailailla oli huohotellut kokokesän, nyt ehkä hieman enemmän. Tuo videolla kuuluva kalkatus tulee jousittamattomasta kytkimestä jossa vapaana olevat levyt kilkattaa. Voimaa koneessa kuitenkin tuntui olevan ihan OK määrä joten tuo pieni huohotus pätettiin vain jättää huomioimatta ja ajokautta jatkettiin.
    [​IMG]VID_20200817_163450

    Koska kesää oli vielä jäljellä ja jousittamattomalla, kalkattavalla kytkimellä ajelu ei enää innostanut, aloin etsiä jotain hieman katuystävällisempää vaihtoehtoa. Sellainen löytyikin nopsaan alan foorumeilta, tuollainen Centerforcen asetelma ja vauhtipyörä pikkulohkoon
    [​IMG]

    Seuraavaksi oli tarkoitus tehdä pikainen kytkinswappi ja jatkaa vielä hetki kesän suditteluja.

    Eihän sekään mennyt sit kuitenkaan ihan niinkuin suunniteli....
     
    Muokattu: 24.10.2022
    palotila, rekkamies, LPV ja 4 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  7. pelle

    pelle Gearhead

    2020 Elokuun lopulla ransu meni telakalle, kytkimen vaihtoa varten Nurmijärven harrasteautopelastamolle. Suunnitelmana oli parityönä yhdessä illassa vaihtaa Nascar Tiltonin tilalle katumukavampi Centerforcen kytkin. "Kyyl sen yhes illas duunaa"
    [​IMG]

    Vaihteistoa irroitettaessa Tiltonin asetelmasta löytyi kevään vaihteistoswapin jäljiltä pientä vinkkiä tarvittaviin tekniikkamuutoksiin.. ;)
    [​IMG]


    Kytkinswappihomma olisikin hoitunut muutamassa tunnissa ellei olisi vasta vaihteisto irti revittyämme tajuttu, että uusi kytkinasetelma on ihan eri paksuinen kuin edellinen ja kytkimen työsylinteri kiinnikkeineen ei mahdu sellaisenaan enää paikoilleen. Tuon Tiltonin OT-II:n kanssa työsylinteri oli aikamoisella prikkaviritelmälä kiinni ja Centerforcen kytkin oli jotain 2-3 cm paksumpi, pelkkä työsylinterin telineen ohjuriputken lyhentäminen ei riittänyt vaan koko sylinterin runkoa piti lopulta sorvata jotta sen sai riittävän pieneen tilaan pakattua..

    Tuossa tuo työsylkky kiinnikeineen muokattuna
    [​IMG]

    Kaksi päivää myöhemmin vaihteisto lopulta pääsi takaisin paikoilleen.
    [​IMG]

    Jo ensimmäisellä koeajolla huomasi positiivisena vaikutuksena sen, että kytkimen kalkatus oli kadonnut. Moottoriin oli ilmestynyt alavääntöä, mutta kaikki kevyen kytkimen mukana tuoma iloinen kierrosherkkyys oli koneesta kadonnut. Meno ei ollut enää repivää ja nykivää, mihin oli jo vähän tottunut. Korkeamilla kierroksilla vaihdeiden vaihdot ei olleet enää nopeita ja napakoita vaan sellaisia "muskeliautomaisia"... Ihan OK kadulla kruisailuun, mut jotain fiiliksestä jäi puuttumaan...
    Ensimmäisen testiajon jälkeen huomasin että konehan käy vain seitsemällä sylinterillä, seiskasylinteri oli kokonaan sammunut kun tulppa oli oli ihan läpimärkä. Tulpan putsailun jälkeen koneeseen ilmeistyi lisää tehoa ja tavaksi muodostuneen ykköseltä kakkoselle burnistestin (burnout for distance, ilman jarrua) jälkeen sai todeta että kyllä se vielä ihan hyvin liikkuu.

    Kaksi päivää tuolla kytkimellä tuli ajeltua kunnes päätin tehdä huohottavalle koneelle puristuspainemittauksen ..
    [​IMG]
    Kolmossylinterin puristuspaineet oli melkein nollissa, kaikissa muissa sylintereissä aika tasaisesti 14 bar...
    Eli, taisi vihdoin olla aika avata moottoria.

    Pienenä sivujuonena, samaan aikaan tapahtunutta. Ransussa kiinni ollut lasikuituinen Cowl hood oli pitkään ollut vaihtolistalla, mutta sopivaa orikkistyylistä konepeltiä ei vain ollut löytynyt.
    Pistin ostoilmotksen Suomen F-koppafoorumille jotakautta löytyikin juuri passelin oloinen "kiljuva kana"- shaker konepelti Ransuun. Tämä oli myynnissä Pohjoisemmassa Suomessa, mutta myyjällä oli sattumalta jotain menoa pääkaupukiseudulle ja lupasi konepellin kotiinkuljetuksella. Pelti saapuikin yhtenä päivänä tyylikkäästi kotipihaan ihan myyjän itsensä toimesta, Farmari-Volvon katolle köytettynä. Oli aikamoinen näky se ;)
    [​IMG]

    Puristuspainemittauksen tuloksen jälkeen ajattelin pikaisesti avata koneen ja tsekata mitä sieltä kolmossylinteristä oikein löytyy. Ajatuksena oli että varmaan männänrenkaat jumissa tai muuten vähän ottaneet siipeen, mutta ei mitään sen ihmeempää. Sellaisella USB endoskooppikameralla tuli tarkasteltua tuota sylinteriä ja männässä ei näyttänyt olevan mitään vikaa...
    Eikun vain kuskin puolen kansi irti ja ihmettelemään mitä sieltä löytyy..
    [​IMG]
    Kolmossylinteri näytti päälisinpuolin ihan siistiltä, ei mitään jälkiä sylinteriseinämissä. Vähän kiillottuneet sylinterit, hoonausjäljet ei oikein enää näkynyt, ei mitää erikoista. Minkäänlaista kuluma steppiä ei tuntunut sylinterin yläpäässä. Mäntäkin näytti ihan ehjältä. Männänrenkaatkin siellä näytti olevan... Toisaalta jos oikein tarkkaan tuota kuvaa katsoo niin ehkä näkee, että ei siellä kaikki ole ihan kunnossa.
    [​IMG]
    Moottoria ei ollut tarkoitus nostaa pois koska vielä tässäkään vaiheessa ei ollut omaa moottorinostinta tullut hankittua.. Ja vielä oli kesää jäljellä. Kolmossylinterin mäntä oli vain tarkoitus ottaa irti ja tsekata tilanne. Öljypohjaa ei kuitenkaan saanut irti ilman vaihteiston irroittamista...

    Piti investoida sit moottoripyöränostimeen jolla sai vaihteiston taas kerran pois paikoiltaan...
    [​IMG]

    Lopulta tietenkään tuo syvä loiskelevyllinen öljypohja ei lähtenyt koneesta irti ellei konetta nostaisi joitain senttejä ylöspäin.
    [​IMG]

    Oli sit lopulta vain "pakko" käydä Biltemasta ostamassa konenorsu jolla sai konetta heruteltua ylöspäin sen verran että öljypohjan sai irti..

    Varovasti naputtelin kolmosen mäntää irti lohkosta ja kun ylimmäinen männänrengas nousi sylinteristä ylös, lensi sieltä tavaraa lattialle ropisten ympäriinsä.. Tuollainen yllätys sieltä lopulta sit tuli esiin...
    [​IMG]
    Ylin männänrengas oli ihan tuhannen paloina, toinenkin rengas katki usemmasta kohtaa ja männänrengasurat ihan entisiä.. Ihmetytti miten tuo oli koko kesän kestänyt rääkkäystä, sudittelua, varttimaillia ja muita ajeluita...


    Pientä remppahommaa olisi siis luvassa...
    Ei se mitään, ajattelin, jostain vain pikaisesti joku pikkulohkon 060 ylikokomäntä, uudet männänrenkaat, pallohoonilla vähän pintaa sylinteriin ja takaisin baanalle...
    [​IMG]
    Sopivaa korvikemäntää rikkinäisen tilalle ei vain tuntunut pikaisesti löytyvän ja ne Nurmijärven autovelhon Tilttonin kytkimen kanteen kirjoittamat sanat alkoi vain kovemmin kummittelemaan mielessä.

    Niinpä, siitä se LS-koneswappi sit lähti liikkeelle.
    Pikkulohko pois keulilta...
    [​IMG]
    Ja LS-koneenkorvakkeita sovittelemaan.
    [​IMG]
     
    Muokattu: 31.10.2022
    JouniK, palotila, -Skeletor- ja 11 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  8. pelle

    pelle Gearhead

    Alkusyksystä 2020, Ransun mukana aikoinaan jenkeistä tullut "LS" moottori haettiin tontille ja alettiin swappipuuhiin.
    Tuo moottori oli myyjän mukaan 5.3 LM7, lähtöisin noin vuoden 2003-2004 Silveradosta. Koneesta ei ollut mitään muuta tietoa kilometreistä tai aiemmasta historiasta.
    Olin kyllä jo aiemmin avannut siitä venttiilikopat ja sisäpuoli näytti ihan perussiistiltä, ei mitää öljymöhnää tai muuta sinne kuulumatonta joten fiilis oli, että hyvän koneen tuosta vielä saa pienellä vaivalla.

    Mahdollisena lisämausteena tuossa koneessa oli se, että olin lueskellut joillain alan foorumeilla huhuttuihin, juuri noihin aikoihin valmistetuista, ns. gen 3.5 moottoreista , eli Gen3 kone jossa jo tehtaalta tymäkämmät Gen4 veivit.
    Jotenkin toivoin että tuo kone peräkärryssä olisi sellainen.
    Hankintahetkestä asti oli ollut jos selkeä plääni minkälaisella reseptillä tuo kone tultaisiin Ransuun asentamaan. Melkein kaikki koneen trimmaus- ja swappitarvikkeet oli tullut hankittua jo etukäteen odottamaan tallin hyllyille. Bolt off - Bolt on - back on the road...

    Moottori riisuttiin nopeasti ylimääräisistä johdoista ja apulaitteista sillä mielellä että niitä vielä uusiokäytetään jatkossa.
    Sen jälkeen äskettäin hankittu Bilteman moottorinosturi pääsi tosipuuhiin.
    [​IMG]

    Biltemassa piti käydä myös hakemassa sävysävyyn sopiva yksi moottoripukki lisää..
    [​IMG]

    Koneen palastelu alkuosiin tapahtui nopealla tahdilla pulttipyssyn ja porakoneeseen kiinnitetyn hylsyvarren avulla.
    [​IMG]

    Siinä se sitten olikin jo varttia myöhemmin kannet riisuttuna.
    [​IMG]
    Purkuhomma tuntui etenevän ihan mallikkaasti ja kone näytti sylinterien osalta ihan hyvältä.
    Hyvä aihio jatkosuunnitemiin.
    Pieni jännitysmomentti oli mitä koneesta löytyy kun ottaa öljypohjan irti. Alusta asti oli jotenkin hyvä fiilis siitä, että alakerta tuottaa positiivisen yllätyksen.


    Sit olikin sen aivopierun aika.
    Jotenkin muistelin Minkkisen sanoneen että kone tyhjennetään öljyistä jenkkien päässä ennen shippausta. Siinä kiirehtiessäni päästä avaamaan öljypohjaa kieräytin koneen ympäri ja aloin touhuamaan pulttipyssyllä öljypohjan pultteja. Yhtäkkiä ihmettelin kun sukat alkaa puuhailucroksien sisällä kastumaan ja tajusin että, perkele, siellähän ne vanhat öljyt oli vieläkin koneessa.

    Oli koneessa, nyt ne oli pitkin lattiaa ja mun kenkiä, mukavasti varpaidenvälissä...

    [​IMG]

    Varvastuntumalta tuntui kyllä ihan puhtaalta öljyltä, ei mitään haitallisia metallipartikkeleita seassa, tuoksukin oli ihan normaali. Ihan hyvä projektikone siis oli kyseessä.
    Nopeasti siihen joku öljykeruuallas alle ja jatkettiin hyvin voidelluin varpain öljypohjan irroitusta. Turha keskeyttää siivoushommilla hyvää ruuvausmoodia.

    Ja sieltähän ne löytyi, Gen 4 veivit Gen3 lohkossa.. ja muutoinkin ihan OK näköinen käytetyn moottorin alakerta.

    [​IMG]

    Tässä välissä oli sit hyvä hetki alkaa luuttuamaan lattiaa vanhoista moottoriöljyistä, vaihtaa sukat ja kengät uusiin... Siihen hommaan meni varmaan enemmän aikaa kun tuon koko koneen purkamiseen tuohon vaiheeseen.

    Kun alakerta oli siinä sopivasti esissä, päätin ottaa yhden satunnaistarkastuksen veivien laakereista.
    Melkeimpä priimakuntoinen kk-laakeri ja laakerikaula sieltä tuli esiin. Kaikkia en jaksanut tuossa vaiheessa alkaa tsekkaamaan.
    [​IMG]

    Aivopieru nr.2.
    Ajattelin että nyt kun ne öljyt on sit vihdoin otettu koneesta ulos ei ole huolta enään. Käänsin reteesti koneen jälleen kerran ympäri , tuon, mikä nyt onkaan, lohkon päälikannen(valley cover) irroittamista varten..

    [​IMG]
    Ja KYLLÄ!:eek:
    Siellä tais olla vieläkin edellistä enemmän öljyä jumissa väärinpäin olleen lohkon syövereissä. Totta h#lvetissähän sen heti tajusi että noinhan siinä käy, siellä sylintereissä, yms muissa lohkon onkaloissa se edellisessä aivopierussa sinne aikaansaatu öljy oli loukussa.

    Ja siinä oli sit luvassa päivän toinen lattianluuttuamissessio.
    Vähän enemmän kuin pikkaisen otti päähän!
    Tällä kertaa tosin öljyt ei ollut kengillä, et olisihan se kai huonomminkin voinut mennä

    Lattian siivoamisen jälkeen romujenropausmotivaatio oli nollissa ja oli aika laittaa ukko, sekä vehkeet hetkeksi viilenemään.
     
    Muokattu: 5.11.2022
    rekkamies, SK-, LPV ja 6 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  9. Isamu

    Isamu 3rd gear

    Mul samat omassa 6-litrasessa :) On vanhan mallin montulla olevat männät ja niiden kaverina uudemman mallin jykevämmät veivit. Tämä oli myös yksi ostopäätökseen vaikuttava tekijä.

    Kun myyjän kanssa noita availtiin niin kertoi toisinaan tulevan moisia vastaan.
     
  10. pelle

    pelle Gearhead

    Jep, jossain vaiheessa olin itse siinä uskossa et tuollaiset koneet on melkein yhtä harvinaisia kuin yksisarviset, mutta nyt oon oppinut että ovatkin kohtuu yleisiä. Noiden vahvempien veivien myötä moottoriswappi pysyi jotenkuten budjettiluonteisena. Oli yhdessa vaiheessa ajatus jopa hankkia Summitin pyörivät osat setti, yms, tuohon koneeseen, mutta se jäi sitten tekemättä kun, noilla Gen4 veiveilläkin pärjää pitkälle.
     
    Isamu tykkää tästä.
  11. Isamu

    Isamu 3rd gear

    Jeah, oon lukenu väitettä noiden veivien kestävän noin 700hv joten ei ihan ekana ole vaihtotarvetta.
     
  12. pelle

    pelle Gearhead

    Ameriikassa ovat vedelleet pitkälle yli kilohevosia noilla SBE(stock bottom end) LS:llä ja ne vakioveivitkään ei ole edes olleet ne heikoin lenkki kun vaan säädöt on kohillaan.
    En tiedä tuleeko itselle mahdollisutta testata noiden veivien kestokyvyn rajoja mut ei koskaan tiedä.;)

    Viime kesän "opetteluahtopaineet" oli vain ~0.3bar, ja säädöt ihan persdynolla tehtyjä, siltikin menohalukkuus oli sellaisenaankin itselle, ja todennäköisesti hantin paikallekin istahtaneillekin ihan riittävää..

    Pitäisi tässä lähikuukausina jaksaa valmistella Ransu ensimmäistä dynokäyntiä varten, niin eiköhän selviä kestääkö veivit kaiken sen mitä kiinabillettipuhallin pystyy kehittämään.
     
    Isamu tykkää tästä.
  13. Visa

    Visa Gearhead

    Luulen, että veivien pultit vaihtamalla arppeihin, niin kestävät kaiken mitä tarvitsee.
     
  14. pelle

    pelle Gearhead

    Uudelleenkäytetyillä alakerran pulteilla mennään. Nekin kestää enemmän kuin muu voimansiirto..
    Ehkä sen ensikesänä jossain varttimailiriivaustilaisuudessa pääsee kokeilemaan.
     
    Visa tykkää tästä.
  15. Isamu

    Isamu 3rd gear

    Eikös näissä ole kertakäyttöiset TTY pultit alakerran liikkuvissa vai olenko itse ymmärtänyt väärin?

    Vai mittasitko venymät niistä ja takas kiinni vaan? Olen myös lueskellut, että kammen alapää voisi mennä soikeaksi kun kiristellään uusiksi, vai onko tämäkin vaan niitä esson baarin puheita
     
    Muokattu: 7.11.2022
  16. Visa

    Visa Gearhead

    Ei se soikeaksi mene kuin eri momentilla, kuin alunperin. Eikä välttämättä silloinkaan. Monet noita käyttää uudestaan. Itse sain edellisestä isolohko mosasta pari kangen pulttia poikki momenttiin vetäessä. Venymällä kiristäen on hyvä keino tai digi momenttiavaimella katsoo, kun momentti ei enään nouse, niin pultti venyy.
     
    Isamu tykkää tästä.
  17. pelle

    pelle Gearhead

    Juu, monet noita alakerran pultteja on uudelleenkäyttäneet.
    Ei noissa ole mitään ongelmaa uusiokäyttää kerran tai pari...
    Kannen pultit vaihdoin kyllä uusin, tai kiinastudit tuli kansiin.

    Itse taisin kiristää noi ihan tehdasoppien mukaan, ensin pieni momentti ja sen jälkeen kiristys astekulmaan. Jotkut vetää ihan vain suoraan momenttiin ja sekin toimii . Alakerran kiristämisen jälkeen päätin vetää vielä momenttiavaimella kierroksia, nostaen momenttia niin että löysimmällä oleva pultti liikahtaa ja sen jälkeen kaikki en tsekkaus samalla momentilla... Tietenkin eri momentti sisemmille ja ulommille pulteille.
    Oli oikein tai ei, niin itse olin tyytyväinen, eikä ole ongelmia tullut.
     
    Isamu ja Visa tykkäävät tästä.
  18. pelle

    pelle Gearhead

    Syksyllä 2020 Ransun moottoriswappi oli nopeasti tehty ebay koneenkorvakkeita käyttäen.

    [​IMG]

    Summitilta tuli samoihin aikoihin kotiin osakasa
    [​IMG]

    Kone vaati hieman laittoa ennenkuin sen viitsisi pultata pysyvästi keulille..
    Männänrenkaita viilailtiin tuleviin suunnitelmiin sopiville välyksille
    [​IMG]

    Kaikki koneenosat pestiin Mr Musclella ja painepesurilla kuumalla vedellä , helpolla tuli puhdasta...
    [​IMG]
    Jopa kannet. Alumiinin kanssahan tuota ei suositella, mutta nopealla käsittelyllä ei näyttänyt tulevan mitään pahempaa vahinkoa.
    [​IMG]

    Runko- ja veivien laakerit vaihettiin uusiin, ei välttämättä olisi tarvinnut vanhat laakerit olivat yhtä runkokaulaa poislukien aikalailla uuden veroisia.. Vanhat laakeri laitettiin talteen jotain mahdollista tulevaisuuden budjettikorjausta varten...

    Summitin Stage 2 turbo nokka livautettiin sisään(nokkalaakereita en edes vilkaissut ettei ne mene huonoksi)
    [​IMG]

    Uusi jakoketju vaihdettiin ja tuollainen retrofit jakoketkun ohjuri tuli asennettua kun ajattelin että se auttaa jotain
    [​IMG]

    Öljypickupin kiinnitykseen väsäsin lisäkiinnityksen kun yhdellä ruuvilla kiinnitys vaikutti vähän epäluotettavalta ratkaisulta
    [​IMG]
    Kaikki tiivisteet uusittiin.

    Kannet oli alunperin tarkoitus kunnostaa ihan vain omatoimisesti, jousien vaihto ja putsaus. Venttiiliseetipinnoissa oli kuitenkin sen verran eroosiota, että päätin viedä kannet ammattilaiselle kunnostettaviksi.
    [​IMG]
    Kannet valmiina kiinni pultattavana, Kansisetin duunaamina...
    [​IMG]

    Keinuvivut päivitettiin pronssiholkki trunnion kitillä ja tönärit vaihtui BTR:n cromoly versioiksi.
    [​IMG]

    Kone jälleen kerran takaisin paikoilleen
    [​IMG]
     
    rekkamies, Fuselage, Isamu ja 2 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  19. pelle

    pelle Gearhead

    Ja sit päästiin kaikkein hauskimpaan osaaan hommasta, eli pakoröörien duunaamiseen.
    Orkkis trukkisarjoista laipat poikki ja vähän rosterirööriä tilalle.
    [​IMG]
    [​IMG]
    Tilaa oli hantin puolella vähän ahtaasti mutta kaiken saa mahtumaan kun tarpeeksi rälläköi..
    [​IMG]
    Siitä se alkoi muotoutumaan
    [​IMG]
    [​IMG]
    Tuossahan oli kaksi toteutusvaihtoehtoa vetää putket, joko eteenpäin yläkautta tai eteen päin alakautta. Pitkällisen pohdiskelun jälkeen päätin vetää alakautta eteenpäin, jotta pääsy systystulppiin olisi helppoa eikä tarvisis vaihtaa tulpajohtoja yms, lisäksi näyttää siistimmältä. Duuniahan tuosta tais tulla aikapaljon enemmän, ainakin pähkäilyä ja ihmettelyä jos ei itse tekemistä.
    [​IMG]
    Parin kuukauden illat tuli soviteltua erilaisia putkipaloja teipillä toisiinsa ennekuin putkiston lopullinen muoto alkoi hahmottua.
    Laturi ja ohjaustehostin tuli säilyttää ja saada mahtumaan putkiston sekaan niin että orkkiskonepelti menee vielä kiinni.
    Alkuun suunnittelin tekeväni uudet apulaitteiden kiinnikkeet itse ja tuossa ylemmässä kuvassa onkin varmaan seitsemäs versio vanerista leikattuja kiinnikkeitä, noista ei olisi tarvinnut enää kuin leikata lopulliset versiot alumiinista. Päädyin kuitenkin hankkimaan ICT-billetin apulaitekiinnikkeet kun tuli keväällä kiire alkaa saada konetta nippuun.

    Siinä jo melkein valmiina, vain pari putken pätkää puuttuu..
    [​IMG]

    Enää piti vain saada sopiva kollektori T4 laippaan.
    Vähän SolidWorksillä 3D mallintelua ja siitä sai aikaiseksi paperile printatun leikkaussaapluunan josta sait täydelliset muodot putken leikkaamiseen rälläkällä. Tuostakun vähän vielä rälläkällä hieroi lisää, sai aikaiseksi kaksi putkiosaa jotka sopivat toisiinsa melkein välyksettömästi
    [​IMG]
    [​IMG]
    [​IMG]
    Ja siinähän se alkoi sit olemaankin jo muodossaan.
    [​IMG]
    Hukkiksille (kiinakopio Tial) piti vielä tehdä paikat
    [​IMG]
    Ja tuossa koko komeus paikallaan...
    Trans Amin etulokasuojassa on niin kutsuvasti reikä valmiina potentiaalista pakokaasujen hengitysaukkoa varten ettei voinut vastustaa kiusausta.
    Oikeasti, tuo fender exit downpipe on vain esitys laiskuudesta kun ei vaan enää millään jaksanut alkaa tekemään putkistoa uusiksi koko matkalle auton alle.
    [​IMG]

    Taas oli jossain vaiheessa moottori nostettu paikoiltaan ja kytkimen kiinnitys meneillään
    [​IMG]
    [​IMG]

    Kone oli taaas kerran menossa takaisin paikoilleen kun ruosteinen eturunko alkoi ärsyttämään sen verran että päätin pikaisesti maalata sen. nopeasti vaan irtiottamatta ja ihan vaikka pensselillä. Vähän aikaa kun oli teräsharjalla puhdistellut noit arunkopalkkeja , näin paremmaksi ottaa sen vain irti ja tehdä homman kunnolla.
    [​IMG]

    Tuosta sitä lähdettiin rälläkkäteräsharjalla puhdistelemaan. Ennen maalia tuli vielä suihkittua fosforihappoa ympäri tuota runkoa ja hyvä huuhtelu vedellä, jotta saisi kaiken pintaruosteen pois.
    [​IMG]

    Temaduuria pintaan ja ai että tuli siisti!
    [​IMG]

    Eturungon maalauksen jälkeen muistin että, rungon takaosan kiinnikkeet kaipasivat vähän vahvistusta. Eturunko on kiinni korissa alumiinipuslilla ja takaosan puslat olivat puolittain kahden pellin päällä. Piti tehdä tuollaiset "vahvikepalat" jotka hitsailtiin runkopalkkien sisäpuoellle kiinni joiden kanssa rungon takakiinnikepusla on tukevasti tasaisella pinnalla. Tuonhan olisi voinut tehdä ennekin maalausta mutta näin nyt taas..

    [​IMG]

    Ja tuossa vihdoin viimeistä kertaa konevaihteistopaketti menossa takaisin paikoilleen
    [​IMG]

    Pitkä matka tästä oli vielä että Ransu liikkuisi omin voimin.
    Uusi moottori keulilla ja runko maalattuna hommaa oli kuitenkin hyvä jatkaa.
     
    Muokattu: 20.12.2022
    JouniK, rekkamies, teippi-mikko ja 8 muuta käyttäjää tykkäävät tästä.
  20. isalmela

    isalmela Gearhead

    Tekomiehet tekee! Tavallaan hauska lukea tämmöistä kerrontaa jossa vaan "tehtiin, vaihdettiin, vähän mallinnettiin" ym. En uskalla edes kuvitella sitä ajan ja kirosanojen määrää, jota tämmöinen projekti olisi itseltäni vaatinut :)
     

Kerro tästä muillekin!