904 mittarin vaijerin pyörittimen välityssuhde

Ketju osiossa 'Vaihteisto ja voimansiirto', aloittaja Slant Sickness, 29.6.2020.

  1. Slant Sickness

    Slant Sickness Gearhead

    Sattuisko jolla kulla olemaan käsissä 904 laatikon ulostuloakseli ja viitsisi siitä laskea hammasluvun mittarinpyörittimelle? Sen toisen puolen rattaan hampaiden määrän tiedän.

    On aie laittaa fillarin mittari nopeusmittarin virkaa tekemään. Ensiajatus oli laittaa anturi ja magneetti kardaaniin, mutta eipä Sigma 800 mittarista saanut valittua niin pientä rengaskokoa, millä mittarin olisi saanut näyttämään oikeita lukemia.

    Jos nopeusmittari pyörisikin "alueella" niin voisin rakennella magneetin ja anturin originaalin nopeusmittarin koneiston osaksi - ehkä. Ei viittis jarrulevyyn/-rumpuun magneetteja ripustella.
     
  2. Slant Sickness

    Slant Sickness Gearhead

    On juu, tattista vaan. 13 hammasta axelilla ja 47 pyörittimessä. 1 suhde 3,6:een ja perävälitys on 4,1 niin kuin kaupunkiautossa pitääkin olla. Tuolla parilla pääsisi alueelle. Vaijeri pyörii noin 0,9 nopeudella vs rengas.

    Rupesin just kehittelemään anturille kotia jarrurummun sisältä. Anturi jarrukilpeen ja neodyymimagneetit vetoakselin laipassa olevaan koloseen.

    Pääsen vähemmällä purkamisella. Ehkä. Sen tietää kun on kokeillut.
     
  3. Mites se anturi toimisi kardaanilla? Jotenkin näin?

    [​IMG]
     
  4. Slant Sickness

    Slant Sickness Gearhead

    Ysinollanelosen hännässä on jonkin lainen kiinnityspaikka, johon olisin tehtaillut ulokkeen ylettymään yli ristinivelen ja kardaanin sivulle. Yoken kanssa ei ole tommosta laippaa, joten anturin on sijoituttava ulommaksi. Sivulle siksi, että joustoissa etäisyys ei muutu.

    Kardaaniin pötkö nappimaisia neodyymejä ja pari kierrosta jesaria pitämään ne paikoillaan.

    Lukuetäisyys kasvoi kunnon magneeteilla useampaan senttiin. Anturina tommosessa on reedrele.
     
  5. Slant Sickness

    Slant Sickness Gearhead



    Ja toimii, mutta vain noin 100km/h asti. Anturi tuli kardaanitunneliin kiinnikkeellä. Ei siis vaihteistoon, perään tai pyörään. Anturin ja mittarin välissä on 1:4 jakaja (2 x D-flipflop ja oheiskamat) jonka ansiosta mittarin asteikko "renkaan kehän pituudeksi" riitti.

    Tommosen mittarin anturi on mekaaninen reedrele. Lasiputki, jossa on kaksi magneettista liuskaa koskettimina. Ne vierastavat toisiaan kunnes magneettikenttä on tarpeeksi jolloin ottavat yhteen. Tämmöisessä anturissa on rajoitteensa. Dartin 100km/h vauhdissa anturi saa pulssia yhtä taajaan kuin maantiepyörässä tulisi noin 400-500km/h, joten on anteeksiannettavaa, ettei mittari toimi ihan koko Dartin nopeusalueella.

    Eikä olisi toiminut tuon vertaa, jos en olisi laittanut pitkää pötköä neodyymimagneetteja anturia "härnäämään".

    Verrattuna puhelimen nopeusmittariappiin fillarinmittarin reaktionopeus on huima. Varauksin suosittelen, jos ei alkuperäinen mittari toimi tai ole tarkka. Mittari maksoi Tokmannissa alle 20 euroa ja oheiskomponentteihin meni vähän enemmän.

    Jos viitsii asentaa mittarin anturin vanteeseen, jarrurumpuun tms niin oheisia jakajia ei tarvitse. Eikä vältsisti voimakkaita magneetteja. Mutta niistä on sikäli apua, että tunnistusetäisyys kasvaa huimasti. Mittarin kaapeli oli parikaapelia, jonka jatkoin suojatulla kaapelilla. Testissä toimi ihan hyvin.
     
  6. Onko sulla kuvaa siitä kardaanitunneliasennuksesta?
     
  7. Slant Sickness

    Slant Sickness Gearhead

    Ei tullut otettua. Kardaanitunnelin vieressä oli tarjolla lattian läpi tunkeva 8mm kierteinen pultti. Hytissä näes on Saabin penkit, niiden kiinnikkeistä pultti. Jos semmonen puuttuu joltakulta, niin asentaa. Hitsuuttelin varsinaiseen adapteriin 25mm putkea kardaanin suuntaan lyhyen pätkän (markkeeraa fillarin etuhaarukkaa) yhteen lattaraudan kanssa (jossa em pultille sopiva reikä). Ja tämän asensin siten että 25mm putken ja kardaanin välissä oli noin 2,5cm. Anturille menee puolitoista, joten sentti jäi ilmavälille.

    Alapohja tässä vehkeessä on täynnänsä kaiken maailman O2 sensoria yms jota pitkin nippusidettelin johdon hyttiin asti. Jos niitä ei ole, niin jotkut kiinnikkeet täytyy luoda.

    Fillarin anturi on kardaanin suuntainen kuten myös 4 magneetin (kukin D=9mm x H=5mm) pötkö kardaanissa. Näiden välillä on "sentti" ilmaa. Koeajelin axelipukeilla erilaisia magneettiasetuksia. Anturista kuulee pienen "naps" äänen kun se päästää, jolla pääsee haarukoimaan, onko kenttää tarpeeksi. Eka koeajo pukeilla osoitti vain noin 60km/h suorituskyvyn. Vaihdoin rajumpaan magnetismiiin ja hep, sehän toimi!!!
     
  8. Slant Sickness

    Slant Sickness Gearhead

    Tommoseen kannattaisi kyllä luoda joku muu anturitekniikka. Reed saa tässä tapauksessa aika paljon mekaanista vatkutusta ja varmaan joskus väsähtää. Mä oon yhden fillarimittarin ajanut 25'000 km asti (!) viime vuosituhannella ja jos se olisi "elinikä" niin autossa tulee reedreleelle elämä täyteen aika aikaisin.

    Sinänsä fillarin mittariin oli helppo kytkeytyä ulkopuolisella elektroniikalla, kiitos yksinkertaisen anturoinnin.
     
  9. Tuossa kuvassa, jonka linkkasin on käytetty Opel X18/20XE Hall-anturia. Saiskos sen vekottimen jotenkin toimii sillä?
     
  10. Slant Sickness

    Slant Sickness Gearhead

    Toki. Loppupää täytyy tosin sovittaa mittariin. Mittarissa oli noin 100kohm ylösveto patterin jännitteeseen Reedrelettä varten - kirous, kaapelissa musta oli positiivinen ja punainen maa. Sähkömies olisi tehnyt toisinpäin. Sitä saattoi ajaa elektroniikalla kunhan lähtö askeltaa tuon (3V) välin verran.
     
  11. Slant Sickness

    Slant Sickness Gearhead

    [​IMG]
    Magneettipötkylä jäi kuvan ulkopuolelle. Nappimaiset magneetit on pötkönä anturin suuntaisesti. Sähköteipillä kiinni. Kun ne tulee kohdalle, väliin jää suunnilleen 1cm tyhjää. Magneetit on bebek.fi myymiä neodyymejä. 4kpl euron kappale. Toi nyt vähän vaikuttaa kardaanin tasapainotukseen, mutta mulla on jalo tarkoitus joskus hieroa tuota puolta jahka saan sopivan kiihtyvyysanturin käsiini. Siis etsiä värinäminimi painoja asetellen. Magneetit on siihen hommaan aika sopivia, ne kun pysyvät testissä paikoillaan ilman kiinnikkeitä. Nuo neodyymit nimittäin ottaa lujasti kiinni.

    [​IMG]
    Tommonen esijakaja. Anturille on vastaava kytkentä kuin olisi mittarissa kiinni. Pitkä kaapeli toimii jonkinmoisena vaimentimena noin ison ylösvedon kanssa ja enimmät häröt jäänevät jo siinä vaiheessa pois. Seuraavana asteena on noin 1ms suoto mm kosketinvärähtelyn tuottaman härön poistamiseksi. Sitten 2 kertaa jako kahdella ja lopuksi tuloksen syöttö mittariin sillä lailla, että Sigman mittari sen osaa ottaa vastaan.

    Kytkentä ainakin periaatteessa pikkuisen lataa mittarin litiumpatteria, joka on "ruma asia" patterin kannalta, mutta tekee mittarista "auton sähköillä toimivan", jonka vuoksi katsurin ei pitäisi olla valittamista mittarin rakenteesta. Vielä täytyy laittaa joku ledi sille, niin on valaistuskin. Mutta vasta 2022, kun on se pitkä leima nyt.
     
  12. Kyllä sä aika velho olet..En ihan hirveesti ymmärtänyt, mutta noi kuvat auttoi jonkin verran. No eipä kyllä ole itsellä tarvetta moiselle keksinnölle, mutta aina nämä mielenkiintoisia on..
     

Kerro tästä muillekin!