Autoilua jo vuodesta..?

1. muistikuva auton ohjaamisesta on jostain 60-luvun loppupuolelta kun oltiin faijan kanssa 850 fiiulla Hyrylässä soramontulla jossa oli vielä Speden jonkun lännenleffan kulissilavasteet Istuin faijan sylissä ja sompailin tyhjässä 'lännenkaupungissa', ei ihme että siitä jäi muistijälki, oli se niin erikoinen kokemus

 

Ja leffahan on tietenkin aina ajattoman hyvä Hirttämättömät!

Ittellä ura erilaisten pörisevien laitteiden kanssa alko vuonna 83 tai 84,isäukon rälläkällä madaltaman pappatunturin kanssa,kun ei nuo jalat ois muuten yltäny tonttiin asti,ja ikää sillon ukkelilla n.7v.

Siitä n.vuosi eteenpäin siirryttiin fiat 600:sen puikkoihin,josta taas oli polkimenvarsia jatkettu,ja penkin kiskoja korotettu,jälleen kuljettajan lyhykäisyyden pakottamana.

Hassua tässä harrastuksessa on se,että myös meillä poika 14v,ei ole läheskään niin kiinnostunut autoista,ym. ääntä pitävistä laitteista,kuin 11v tyttö.

Nykyään saa muuten maksutta jokainen tilata trafilta kerran vuodessa luettelon omistamistaan autoista,oma saldo tällä hetkellä näytti olevan 64kpl+kilvettömät lisäksi.

 

Mistä se luettelo löytyy en tyhmä sitä löytänyt?

 

10 vuotiaana(-74)sain faijan autolla jäällä ajella.V-82 sain kortin ja Saab99 turbolla aloitettiin.Sen jälkeen on ollut pari muuta saabia,9 volvoo,euro foordeja useita,subaru,eka carina malli,kolme kuplaa,datsun 100a ja 180ss,barracudaa,polaraa,valtteri,ltd,musse,suburbania,mersua.Vähän yli 30kpl kaiken kaikkiaan.Pistetään vielä prätkät päälle,ei mopoja!dt 125 jamppu,550 gt suiza-74,750 vesipyssy suiza,83 gsx750,jytäjammu,triumpheja 4kpl,iso lättis,panhead,550 kawasaki,750cb honda -85.Saattaa vielä jokunen olla ,en muista äkkiseltään.

 

Jokainen meistä on ollut "märkäkorva" ja meidän vanhempien kunnia on jakaa tietoamme uusille sukupolville ei mollata heitä. Jos aloitetaan märkäkorva nimittely niin siinä voi joku ottaa niistimeen ja jättää koko harrastuksen.
Nuoret sukupolvet vie kuitenkin myös autoharrastusta eteenpäin ja siitä kiitos heille :wink: Oli auto sitten MR, Jenkki, Euro, Tuuninki jne niin yritetään puhaltaa yhteen hiileen 8) En minäkään ymmärrä läheskään kaikkia rakentelu tyylejä mutta on parempi olla hiljaa toisen mielitietystä autosta jos niinku ei itteä miellytä.

 

Näin on!

 

Varsinkin kun aika kultaa (ja vääristää muutenkin) muistoja

 

http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi ... index.html

 

Sinulla alkoi autoilu kuten minulla, pääsi karkuun. Säikähdin niin että hyppäsin kyydistä vauhdissa. Yritin olla kuin mitään ei olisi tapahtunut mutta pianhan se huomattiin että auto oli metsässä.

 

Nuijana polettiin lompparilta ostettuja 200mk raatoja vanhan ala-asteen pihalla ja pellolla, niitä joutui korjailemaan mennen tullen,
varsinainen harrastus tietty oli kolmannella luokalla alkanut mopottelu, ensimmäisen tein ite fillarista remontoimani 50cc Demmin ympärille, naapurin äijä liisasi mikin ja avusti hitsaamisessakin,
porukoitten autotalli oli yläasteikään mennessä paikallinen virityspaja, faijan autolla sain naapurienkin luvalla siivosti ajella kyläyhdistyksen 200m mittaisella tienpätkällä, vain toisessa päässä oli kunnollinen kääntöpaikka, oppi aika äkkiä peruuttamaan, taisin jo ala-asteella saada tehdä öljynvaihtohuoltoja yms. faijan kanssa yhessä suunniteltua pikkuremonttia tehdä.

ja veneilyäkin tuli harrastettua jossain määrin, tulipa yksi vesikirppu ihan itekin väsäiltyä, kymppiheppasella merkurilla se lähti sopivasta aallosta lentoon.

Kevarikausi, tyttöjen riiailun ja ryyppäämisen opettelu mahtui tähän väliin, pitihän nekin yrittää tuunata, kevari, akat ja viinakset, miehekkäästi pitkiä huikki raakaa kossua torin kulmalla ja kantamalla selviämisasemalle,
ja joka viikonloppu.

olisko autokortti ollut vuodesta -92, kaverien corollat ja escortit ja ooppelit tuli aika tutuksi kun parin tonnin ritsoja piti korjata kaiken aikaa.

Eka oma auto oli vuonna 95 vm. 89 hiace, oli olevinaan kallis auto, firmatouhuja aloittelin ja piti sopiva kosla hankkia.

Toi oli eka oikea kosketus ruostevauriohommiin, melko uus hiase oli helmoistaan läpimätä ja ne piti vaihtaa kokonaan, annoin suosista yhen puoltutun tehä varsinaisen peltityön, maalaushomma ja ruosteusojauskin tuli tehtyä ilmeisen hyvin, hiase nimittäin näytti hyvältä vielä 10 vuotta myöhemminkin kun sen viimeksi bongasin, lhäti kai afrikkaan, tojotalla epykti kuljettaa.

Sit kun pikkasen alkoi jäämään omaa rahaa taskunpohjalle, meinasin ostaa el caminon, elettiin kai vuotta -97, oli tutulle autokorjaajalle tullut vaihdossa, vehkeestä vaan poiki kone ennenkuin ehdin kaupoille ja joku harrastaja osti vehkeen puolväkisin konevammaisenakin kovemmalla hinnalla millä sitä mulle oli ehjänä tarjottu, en tietenkään kehdannut pitää puoliani vaikka olisin koslan sovitulla summalla saanutkin, se meni sitten sivu suun.

mut letkeeksi tehostettu automaattikuume jäi ja se kuume poltti

Noihin aikoihin aloin uudestaan innostua pelti- ja maalaushommista kun harrastelin ite hivismiä ja puuseppäilyä ja naapuritallin sälliä aikani kuluksi auttelin ja se oli jostain kumman syystä helvetin hauskaa vaikka kipinät välillä poltti niskavilloissa niin että huuto pääsi.

Sit -98 saman pajakompleksin pihassa tutun autofiksarin pajalla oli siisti astro ja silloiseen hintatasoon nähden puol ilmainen, sillä hetkellä päätin että nyt riitti lootaöljyn vatkaaminen, niin tarkoituksenmukainen vehje kun hiase olikin.

2002 ostettiin nykyinen kämppä ja sen yhteydessä oleva talli, suunnilleen seuraavat 7 vuotta oltiinkin "asumuserossa" usein akka töihin lähtiessään toi mulla kahvin talliin kun oli "pikkasen" ajantaju taas hämärtynyt.

Näin jälkikäteen tarkasteltuna se aika oli maanista.

Nyt 16 vuotta myöhemmin Astro on edelleen perheessä, harrastus muuttunut päivätyöksi ja tullut hankittua muutama -70 ja -80 lukujen taitteen amerikan ihme lisää, omaan käyttöön ostettuja/tehtyjä en ole yhtäkään myynyt,
jokusen olen projektina ostanut vasiten myyntiä varten ja on kaikki olleet helppoja myytäviä, no mikäs sitä on ehjiä autoja myydessä.

PS: vuodesta 2003 on sitten ympärivuotisena arkiautona ollut se el caminokin,
enkä varmaan lopeta sillä ajamista ennenkuin jompikumpi meistä loppuu. :lol:

 

Tuli autoilu aloitettua 14-vuotiaana 1971 ja jo tuolloin oli kiinnostus jenkkeihin. Virallista ajamisesta tuli -79, kun lukuisten lykkäysten jälkeen onnistui olemaan vuoden jäämättä kiinni kortitta ajosta.

 

Joo ja nuorisolla saattaa olla jotain sellaista tietoa mitä välttämättä meillä kaikilla vanhuksilla ei ole, joten parempi vaan olla vanhanakin nöyrä.

Mä olen sähköhommissa täysi uuno ja joskus yhden kaverin poika käy vähän jelppimässä. Sitten se ammattitermein analysoi sitä ongelmaa ja mä vaan nyökkäilen mistään mitään tajuamatta

Virallisesti on autoiltu vuodesta 80 mutta ekan prätkän sain jo huomattavasti aijemmin, joten kaksipyöräisillä on edelleen suuri sija mun elämässä.

Toki V8 on edelleen kiva ja tuli niitä joskus enempikin ruuvattua.

Joskus kauan sitten ihan työkseen mutta silloin ne ei suinkaan olleet auton keulassa, vaan veneen perässä....

 

samoin mä hyppäsin. Ovi meni siksi kaksinkerroin kun jäi hypätessä auki ja sitten otti penkan reunaan kiinni ja jäi siihen. Mutsi pisti mut vielä ite pysäyttään soranajossa olleen äijän, että sain itse selittää tilanteen. Tuuria oli etten jäänyt etupyörän alle..

 

Miellän kyllä itsenikin vielä märkäkorvaksi, tai sitten tunnen liikaa vanhempia harrastajia...

Joskus alle 10v ajoin mossella jokkisradalla enon sylissä. 15v faijan autolla sekä kaverin autolla mettäteillä.
Ala-asteaikoina tuli kaatikselta raahattua fillarinromuja ja kasailtua niistä poljettavia pelejä. Mopoikäsenä duunailin muutaman chopperi mopon. '96 sain kortin ja siitä eteepäi on tullu ropattuu muutamaa autoa.

 

Ikuisia märkäkorviahan tässä jokainen ollaan,aina löytyy se viisaampi ja enemmän nähny jostain,vaikka kuinka itte luulis tietävänsä jotain.

Ja toisaalta,mä en koskaan aio tulla vanhaksi,jonain päivänä saatan myöntää,että olen eläny kauan,mutta se ei silti tarkota sitä,ettei viisaampien neuvoja otettais vastaan tahi sitä,että se sisäinen pikkupoika olis häipyny johonkin...

 

Autoilun lasken alkaneen vuodesta 94 kun ostin Leenan "80 scottari" en sen jälkeen ole omistanut muita kiun jenkkejä enkä ole muilla ajanutkaan lukuun ottamatta työajoja. Yhdyn Blover 69 kirjoitukseen kaikin puolin

 

Juu, kyllä huuhtelupumppu 69 näpyttelee astiaa.

Eniten ärsyttää ne tyypit jotka on ns. harrastanu 20v ja snobbailee niillä kirjatiedoillaan ja vieressä kattelee että emmä tota noin ois tehny.... No mites sitte, ei sula oo näyttöjäkään.....

Ei noi nuaremmat heput ala näit vanhoi romui ropaa jos ne saa jenkkijees tyypistä jonku ylimielisen jeesuksen kuvan.

Ite ainakin koitan mahollisuuksien mukaan koittaa jeesata noita nuarempia tyyppejä, joskin en märkäkorvana vielä mistään mitään tiiäkkää, mut silti. Esim. tänne kalja päissäni johonkin topikkiin kommentoimalla tai ihan tualla oikeassakin muailmassa.

Taisi lähteä vähän sivuraiteelle tämä aihe, mutta niinhän nämä aina. Jatkakaa....

 

2008 kun kortin sai, 2010 vai 2011 asti ajeltu oikeestaan pelkästään amerikkalaisilla.

 

isän -66 kuplalla ( VIL-47 ) ajelua alkaen vsta - 73, Oma rekisteröity auto vsta -77

 

Edelleen hiukan ot, mutta pari sanaa harrastuksen aloittamisesta: Varsinainen kipinä syntyi,- kuten monella muullakin Turkulaisella,- kahdesta valkoisesta Fordista, 64 faikku, ja 63 Country sedanista, kun niitä nuorina miehinä ihailtiin. Kohta kaupungilla jo pyörikin Kaitsun 69 Charger, jonka suorien putkien jytinä sai sydämen pois paikoiltaan lopullisesti. Sain seurata läheltä, kun jenkkiautoharraste valui tänne Lounais- suomeen. 64 Custom- Fordeja oli useitakin, 67 Ltd 4 d ht - autoja oli useitakin, ja raggariautojakin näkyi muutamia, kuten kummituksen 63 Bel- air, joka mm. maalattiin kilikalimaaleilla iltapuhteena jossain parkkipaikalla. Ruotsista kävi Suomalaisia näyttelemässä kalustoa, mm. Jaran -61 2 d ht Impala, flakemaalauksineen, -57 ruumarifury, ja ripeämpää kalustoa edusti Japan Cutlas riuskalla 330 koneella ja takalokarien levityksillä. Ja olihan tietysti se Suomen kuuluisin 57 Fireflite. Oman Valiantin lisäksi pääsin kuskiksi mm. pitkäseiskaan, Jussin 63 Galaxieen, tpl- 7, ja mihin vain, kunhan sai ajella.

Hantta