Buick Electra 225 Custom '66

No määhän tätä jo joskus kyselin ja unohdin täysin. Kerkesin jo naittamaan korjauspalan tuosta '65 kyljestä... Olishan siinä säästänyt taas pari iltaa.

 

"Kai toi sille sialle kelepaa"

Semmonen siitä sitten tuli, ei ainakaan pahasti näyttänyt vedelleen, kun nyt tuota paljasta peltiä katseli, kahtotaan sitten kun on tinattu ja epoksissa :-?



Tuli sisustakin kiikutettua verhoiluun... Ei nyt ihan enää iskenyt tuo keittiön muovimatto.

 

Mitä tuo materiaali on?? Jotain shakkilautakuvioista "waxtuukiako"?
Kyllä tuohon kannattaa laittaa kunnon verhoilu, kun tekee noin kovat hommat peltitöiden kanssa.

 

Ihan perus muovimattoa, ja tosiaan nyt tehdään verhoilu kunnolla.
Meni yhdelle alaa opiskelevalle harjoitustyöksi.

Kahvat varmaan apinoin noista vuotta vanhemman pahveista, niitä pitäisi olla täysi sarja, rokkipahvejen kahvat on vähän heikossa hapessa, jostain oli ajettu yli traktorilla muunmuassa.

Itse pahvin rungon teen varmaan 3mm alumiinikomposiitista, kun sitä jää työmaalla jatkuvasti ylitse sopivia paloja. Yläreunan taivutettu osahan on peltiä ja niitattu kiinni itse pahviin.

 

Mielenkiintoista nähdä tuo valmiina, aika huima savotta.
Siinä on vaunu joka on nähnyt monenlaista "edustuskäyttöä".
Käsittääkseni se on ollut uutena jonkun Åålantilaisen ponssarin auto.

 

Joo, kyllä tuolla on varmaan istunut kyydissä jos jonkinlaista johtajaa ja johtajaa.

Onhan tuossa savottaa ja pienoinen kriisi oli vuodenvaihteessa, kun havahduin ettei tälle ollut juuri mitään tapahtunut. Silloin lupasin että jos ei kesän aikana tapahdu mitään, laitetaan hylsy eteenpäin. Onneksi inspiraatio löytyi ja eteenpäin on menty.

 

Ja taas on viitsinyt tehdä tällekin jotain, kun pysyy nuo käyttikset edes auttavasti nipussa ja pakkasetkin laantui, niin viitsii taas puhaltaa talliin lämpöä.

Repsikan puolelta tuli takalattian kulma askarreltua.
Tältä näytti lähtökohta:


Kevyttä amputointia, jatkui vielä kuvan oton jälkeen


Tuommonen siitä sitten tuli, piiloonhan tuo jää ja sanotaanhan sitä että ruma on luja:


Sitten tuon takasiiven kimppuun

Vanha pois:


Vähän oli korikittiä takana:


Tästä sitten jatkuu savotta:

 

Meinannut pitää tämäkin hiljaiseloa, kun käyttikset ei pysy läjässä ja kaikkea muuta tulee touhuttua, talon remonttia ja venettä...

Nyt siivosin tallin ja löysin sinne hautautuneen Buickin...

Tuo takalokasuojan alaosa nyt on about muodossaan, pitää räpsiä kuvia, kunhan sen saa siedettäväksi siistittyä.

Verhoilija tuossa kyseli ovipahvejen perään, joten tuli askarreltua:



Vanhasta ovipahvista tuo keittiön lattia pois, yläkantit irti ja uusi pahvi vanhaa hyväksikäyttäen alumiinikomposiitista. Ei tarvi pelätä että mätänisi tai homehtuisi.

Ongelmaksi muodostui nuo kyynärnojat, kun on enemmän ja vähemmän palasina, yksi pala puuttuu kokonaan.

Onneksi edessä ja takana on samanlaiset, saa noista palapeleistä kasattua about oikean mallisia yhden kummallekin puolelle, josta ottaa muotti, sitten kusilaituhommiin...

Ehkä tämä taas tästä etenee, kun kohta pitäisi vene saada hinkattua talvisäilytyskuntoon ja vietyä muualle tallista.

 

Jussi, sähän oot ihan seppä! Tostahan tulee hyvä vielä. Täytyskö cruisinki kaljat laittaa jo kylmenemään...

 

Laitat kaljat kylmenemään ja mennään katteleen kun Sami ompelee.

Pitäis tässä jossain vaiheessa ajella sinne suunnalle penkomaan sun Buick-jäämistöäs.

 

Vene lähti tallista talvisäilöön ja käyttiksetkin pysyy auttavasti nipussa.

Verhoilijakin laittoi päivitystä, takapenkissä on jouset kiristelty, vanhat rätit (2 kerrosta, täällä asennettu plyyssi ja orggis vinyyli) nyljetty pois ja ohut kerros pehmustetta lisätty. Etupenkkikin on nyt nyljetty. Kankaatkin on jo olemassa.

Hitsailin noita kyynärnojia kasaan, että pääsee muotteja tekemään, mitähän myrkkyjä ne on 60-luvulla käyttäneet? Seuraavana päivänä oli olo kuin olisi raakaa viinaa vetänyt edellisen päivän (en vetänyt). Enskerralla ulkona tai kunnon naamari päähän...

Siinä se nyt olis, fillerit niskassa, vielä maali ja sitten pääsisi haistelemaan lasikuituhöyryjä:


Osanluovuttajamosan pistin palasiksi, josko tuon budjettiviritelmän saisi jossainvaiheessa nippuun, reseptillä:
- 403 alakerta, 12mm girdlellä ja Cranen 272 nokalla.
- 5A kannet isommilla imuvenoilla, heatcrossover valettuna ja keskimmäiset pakoaukot erotettuna
- A4 imusarja, kaasarin alle tuuman korotus
- Peltisarjat

Mutta koneesta sitten myöhemmin, nyt tuo koppa nippuun.

Pientä takapakkia tuli otettua, kun huomasin, että joku aivopieru on käynyt ja tuo vaihdettu lokasuoja pullistaa kylkilistan kohdalta sentin ulospäin. Pitää antaa sille 125mm/0,6mm -terapiaa.

 

Kannattaa vähän ainakin kevyesti portata noita kansia myös, ovat tosi karut tehtaan jäljiltä.

 

No juu, niitä kerkiää sitten katsomaan, kun koppa alkaa oleen nipussa.

 

Mikä kumma siinä on, että syksyn tullen tulee haalittua muutakin projektia? Oli tuo Cadillac, oli vähän venettä (tai on vieläkin, mutta jatkuu keväällä), nyt tuli kaivettua tallin takaa '84 125 RD Yamaha entisöitäväksi...

Noh, Jammu on palasina ja siirretty odottamaan hetkeä, kun alkaa pellin liimailu taas nyppimään. Takakylki valmistuu pikkuhiljaa, jumalaton palapeli, mutta eiköhän siitäkin jotain tule, ainakin vittuilut maalarilta.

Takapyöränkaaren etureunakin oli jo syöpynyt, siispä:


Pala pois, tällä kertaa heti kunnolla, että on varmasti ehjää peltiä mihin hitsata.




Fischerin koritehtaalta pikatoimituksena korjauspala


Ja kiinni. Taas kävi perinteiset ja piiloon jäävä pellitys onnistui kiitettävästi.

 

Hieman meinasi myös taas usko loppua, kuin tuo hyväksi luulemani runko osoittautuikin takapäästä aika pehmoiseksi, alatukivarsien kiinnityspisteiden takaa mätinyt aika lahjakkaasti. Kuskin puolella pari peukalon pään kokoista reikää, repsikan puolella 15cm alalata alareuna ja vähän sivua hävinnyt kokonaan. Noh, kunhan kori saa epoksit niskaan, pitää ottaa runko työn alle, purkaa ja puhalluttaa.

 

Ota tarpeeksi kuvia rungosta ennen puhallusta, että näet mitä katosi ja osaat tehdä uutta tilalle.

 

Joo, täytyy napsia.

C-pilarikin repsikan puolelta mätä, melkein koko ikkunan korkeudelta sai vaitaa n 3cm soiron uutta peltiä pilarin etureunaan. Tekisi mieli käydä Fischerin tehtaalla kiittämässä sitä ingengööriä, kuka keksi laittaa noihin pilareihin monta peltiä päällekkäin ja melkein kiinni toisiinsa.

 

Onhan sitä taas tullut laikattua ja liimattua, mutta jaksa jokaisesta pellinpalasta pistää kuvaa... Mutta verhoilijalta tuli teaseria, pitää vissiin ruveta tekemään koppaa taas urakalla, että on joku mihin istuttaa penkit...

Tulkoon 80-luku:


Lähtökohta oli kuitenkin tämä:



Alla olisi olleet orggisvinyylit, muuten olisi olleet muuten pelastettavissa, mutta kaikki lisäfyllit oli kiinnitetty päälle ja samoin nuo kiristysnepparit. Eli olivat osastoa nou kän duu

 

Ei ole liioiteltua sanoa että auto on kohdannut pelastajansa viime hetkellä. Mielellään katselen jatkossakin kuvia projektin etenemisestä.

 

Melkolailla näin. Vaikka ei kyllä kahden käden sormet meinaa riittää niihin kertoihin, kun on tehnyt mieli roudata Kuusakoskelle koko ryjä. Pari kertaa on myynti-ilmoituskin tullut rustattua, mutta selkärankaa on ollut tarpeeksi hylätä moiset aatokset.

Takapenkkikin valmistui. Hieman tuo vaakalinja irvistää, mutta kelpuutan. Alan opiskelija kuitenkin tekee ja ensimmäinen auton penkki, minkä teki. Alahelma vielä hakee lopullista muotoaan.