Cadillac 472 rakentelua

Sellainenkin ajatus heräsi olisikohan mahdollista vaihtaa kampiakseliksi 500 cid akseli, jättää nämä lyhyemmät kiertokanget ja hakea sopivalla puristuskorkeudella olevat männät. Chevyn isolohkon männät osuvat ainakin lähelle ja olisi laajempi valikoima kuin Cadillacin osilla. Cadillacin omat 500:n kanget ovat pidemmät.

 

Hiukan turhan hätäisesti tuli katsottua läpi tuo "Ruotsin paketti". Nokka-akselin paketista löytyi sittenkin ruttuinen kortti nokan spekseistä: Ex Closes 3.5 ATDC, opens 43.5 BBDC, In. opens 7.5 BTDC, In Closes 39.5 ABDC. In. lobe center line 106, makes this cam 2 advanced. Arvot 0.05" nostolla. Duration 0.05": 227 in 227 ex, advertised 275 ja 275. Nostoksi ilmoitetaan 0.554 vipusuhteella 1.7. Cadillacin vivut on käsittääkseni 1.65 eli nostoa tulee vähän vähemmän. Minkälainen nokka on kyseessä tai millä kierroslukualueella tuon voisi olettaa toimivan? Nosto edellyttää ohjurien lyhentämistä. Lunatin kortissa lukee, että pitää käyttää suositeltuja jousia ja suosituskohdassa ei ole mitään. Vakiojouset on melko löysät, mitähän tuollainen nokka vaatii?

 

Tämmöinen viritys tuli vastaan:

http://www.mikesalkin.com/cad/cad.htm

1971-73 Cadillac 500 pistons with Chrysler 426 hemi pins.
Chrysler 440 std double moly rings.

 

Tein joskus ketjun aiheesta. Laitan tähän siitä Artsin aiheellista kritiikkiä:

Ja silläkin uhalla tämän Elginin taulukon samasta ketjusta:

 

Noilla arvoilla kierrosalue olis yleisesti ottaen jotain 1800-5800, riippuen koneesta ja sen muusta varustelusta.
Olettaen että kyse on laahurinokasta, pitäis venttiilijousilla olla seetipainetta 110-120lbs ja jousijäykkyyttä (rate) yli 320lbs/in.

 

Hitaasti etenee muiden kiireiden takia mutta alkaisi olemaan lohko valmiina koneistamolle vietäväksi. Yksi kannen ohjuritappi oli erikoisesti vähän epäkeskinen. Tapissa ei näkynyt merkkejä mistään isommasta iskusta tai vastaavasta vahingosta, näytti pikemminkin valmistusvialta. Saakohan tuollaista jostain läheltä vai pitääkö tilata maapallon toiselta puolelta? Mitat on mielestäni halkaisija 5/16" ja pituus 5/8".

Onko hyviä vinkkejä miten saisi lohkon vesitilan puhtaaksi? Ei siellä mitään isompaa törkyä näkynyt, ruostetta kyllä. Fosforihapolla ehkä. Testimielessä kokeilen saanko tänne kuvia näkymään:

Edit: Ei näköjään onnnistu kuvan linkkaaminen

 

Kyllä noita ohjuripinnoja saa sarjoina vaikka US-Partsista, vaikkei ne jus tuohon koneeseen oliskaan, mitat ratkaisee. Tietysti sorvilla päräyttää tuollaisen pinnan nopeesti, jos omaa kys. laitteen tai tuntee jonkun jolla on.

https://www.uspartsperformance.fi/performance/moottorin-osat/asennus-ja-pientarvikkeet/mrg4375

Yleisesti ottaen kannattaa olla sit tarkkana jos laittaa yhtään vakioo pidemmän pinnan niin varmistuu ettei se pohjaa kannen poraukseen, joka aiheuttaa sen että kansi jää sen pinnan varaan eikä kannentiiviste painu oikein.

 

Hyvä hinta on pinneille keksitty. Nyt kun ei ole kiirettä niin periaatteellisista syistä taidan tilata maapallon toiselta puolen. Rockautosta tulisi näppärästi muiden osien mukana mutta eivät ilmoita näiden mittoja kunnolla. Näkyy olevan paljon Pioneer -merkkisiä tappeja mutta mitat puuttuu kaikista. Oli GM:n omiakin mutta pikaisella selauksella en löytänyt oikeaa kokoa.

 

Eikö lähempää löytyis vaikka 5/16 pultti ja rautasaha, ajaa ihan saman asian!

 

Totta ja kun löytyy vielä sellainen missä on sitä suoraa osaa niin siitä saanee hyvinkin sopivan. Saattaa löytyä jopa omasta tallista.

 

Piti viedä tuon vakiomoottorin osat koneistamolle mutta siinä onkin kolmossylinterin kohdalla nostajalaakson puolella ainakin kolme reilun viiden sentin pituista halkeamaa ja mahdollisesti alempana vielä yksi lisää. Kannattaako tuota valurautaa yrittää hitsata ja osaako joku suositella hitsaria? Mielellään pääkaupunkiseudulta tai läheltä mutta kyllähän tuo kulkee tarvittaessa Suomen rajojen sisäpuolella minne vain. Olen ymmärtänyt, että valuraudan hitsaaminen on jossain määrin arpapeliä. Pystyyköhän tuon vesitilan jotenkin koeponnistamaan hitsauksen jälkeen ennen kuin upotan enemmän rahaa tähän projektiin?

 

Ostin huutokaupat.comista 40 €:lla uuden puolalaisen puikkohitsauskoneen ja tilasin certanium 889 valurautapuikkoja. En ole puikolla hitsannut koskaan. Tästä on hyvä aloittaa eli näillä eväillä yritän hitsata tuon lohkon kuntoon. Täytyy ostaa vielä valurautainen paistinpannu millä pystyn harjoittelemaan hitsaamista. Onnistumisen edellytykset eivät ole kovin korkealla mutta itse kun tekee niin saa sellaisen kuin tulee. Kaikki vinkit hitsaamiseen ovat tervetulleita ja etenkin jos on kokemusta noista certanium puikoista.

Hiukan on epäselvyyttä senkin suhteen mistä kaikista kohdista tuo lohko on halki. Tätä varten ostin CRC Crick 110, 120 ja 130 setin olettaen että tuolla saa lohkon halkeamat näkyviin. En tiedä toimiiko kun en tätäkään ole koskaan kokeillut.

 

Jonkun verran olen valurautaosia hitsannut ja esim. yhden perän lohjennut poskilaakeripukki on toiminut hyvin jo monta vuotta. Noita valurautapuikkoja on kutakuinkin kahdella periaatteella, toisessa paljon rautaa ja sitten on ns. nikkelipuikkoja. En katsonut kumpaan suuntaan noi mainitsemasi kallistuu. Rautapuikkojen idea on että saadaan muodostettua lähes alkuperäisen kaltainen mikrorakenne, mutta se edellyttää yleensä korkeaa työskentelylämpötilaa ja hidasta jäähdytystä. Jos ei näistä huolehdi, menee perseelleen. Nikkelipuikot on enemmänkin niin kuin liima osien välissä, ja yleensä vähäisemmät lämmitysvaatimukset. Nimellislujuus on vähän pienempi, mutta sen saavuttaminen on todennäköisempää. Valuraudan hitsausta pelätään turhaan siksi, että kun ei ole viitsitty noudattaa ohjeita ja hyviä käytäntöjä, homma menee reisille, ja sitten todetaan, että ei siitä mitään tule.

Edit. Tosta tunkeumanesteestä. Hyvä että sulla on asiaan tarkoitettu puhdiste; jos olet pessyt sitä lohkoa jollain muulla aineella, niin putsaa se vaikka jarrukliinerillä ja kuivattele kunnolla lämmön kanssa ennen kuin alat tarkastukset ja putsaat tolla 110:llä. Sinne säröihin ei saa jäädä vettä, öljyä eikä muitakaan nesteitä täyttämään niitä tarkastuksen aikana. Jos sulla on jo tiedossa oleva särö, niin kokeile harjoitusmielessä, saatko sen luotettavasti paikannettua.

 

Käsittääkseni nuo on nikkelipuikkoja ja kylmänä hitsaamiseen tarkoitettuja. Näitä on paljon kehuttu joten siksi päädyin näihin. Valmistajan ohjeessa tosin sanotaan myös, että lämmittäminen 200-300 asteeseen voi parantaa lopputulosta. Jäähtymistä ajattelin hidastaa villaeristeellä. Sen vaikutus kyllä saattaa olla melko teoreettinen kun toisella puolella on lohkon vesitila eli ilmaa ja vaikka käärisi koko lohkon villaan niin hitsauskohta jäähtyy melko tehokkaasti vesitilan suuntaan kuitenkin. Pienissä pätkissä on opastettu hitsaamaan. Halkeamien päihin ajattelin porata reiät ja avata halkeamia päältä vähän rälläkällä tai surrata timantilla.

 

Vaikuttaa minusta ihan järkevältä. Voithan laittaa tohon tai kuumailmapuhaltimen puhaltamaan vesitilaan hidastamaan jäähtymistä.

plussa paistinpannusta. Leikkaa siitä muutama suikale, murra ne ja hitsaa ja kokeile, onko sitkeämpi vai hauraampi kuin alkuperäinen

 

Tuli testattua ensimmäisen kerran puikolla ja valuraudan hitsaamista. Heti selvisi etten ole saanut hitsarin taitoja syntymälahjana. Ensin yritin vain vetää palkoa koepalan pintaan. Yritin sytyttää puikkoa napauttamalla ja raapaisemalla mutta ei syttynyt millään. Puikko vain tarttui kiinni. Meinasin jo luovuttaa mutta sitten vahingossa sain sen kerran palamaan tekemättä oikeastaan mitään. Näyttää syttyvän tuo certanium puikko hyvin kevyellä kosketuksella. Ensimmäinen hitsaus oli surkean näköistä räkimistä. Kokeilin eri asetuksia virralle mutta en huomannut oikeastaan mitään vaikutusta. Sitten hokasin, että tuossa koekappaleena olleessa valurauta-arinassa on varastorasva ja sen poistaminen bräkleenillä korjasi tilannetta paljon. Seuraavaksi ajoin rälläkällä uran kappaleeseen ja kokeilin uudestaan. Alkuun ei lopputulos ollut mitenkään silmiä hivelevä mutta sitten sain ahaa elämyksen ja tajusin, että puikkoa ei pidä vetää saumaa pitkin kuten migillä hitsatessa vaan pitää puikkoa vaan sopivassa kulmassa materiaaliin nähden ja antaa sen ikään kuin painua saumaan. Tämän jälkeen tuli se tilanne kun taikuri yllättyi itsekin. Eihän se nyt mitään huipputasaista ammattihitsarin saumaa ollut mutta yllättävänkin hyvä ja minulle kelpaa vaikka pientä heittoa onkin ja sauma vähän kupera. Ensimmäinen yritys kuitenkin. Epäselväksi jäi kuinka virran voimakkuuden pitäisi vaikuttaa. Ei mielestäni virran vaihtamisen vaikutus ollut ainakaan yhtä suoraviivaista kuin migillä. Vasta sitten kun laitoin reilusti liikaa virtaa sauma jäi keskeltä "tyhjäksi" ja reunat nousivat ylös. Koekappaleen hitsasin kylmänä ja n. 10 cm kerralla ilman hidasta jäähdyttämistä. Ei haljennnut mistään. Sen verran rohkaiseva kokeilu, että seuraavaksi tarjoan puikkoa Cadillacin lohkoon. Jännän näköistä melkein kromin kiiltävää saumaa paljastui kuonan poiston jälkeen tuolla puikolla ja puikko paloi todella siististi ilman mitään roiskeita.

 

Suositellaankos noissa, että tuurnalla/vasaralla vähän taotaan perään tota hitsiä?

 

Ei ainakaan valmistajan ohjeessa. Lämmittämistä 200-300 asteeseen suositellaan "parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi". Tuo vasarointi on tiedossa mutta en ehkä uskalla alkaa lohkon kylkeä takomaan. Siinähän on kaiketi tarkoitus tavallaan venyttää saumaa jäähtymisen aiheuttaman kutistumisen kompensoimiseksi.

 

Jep, käsittääkseni sitä ei hakata hulluna, vaan kevyesti naputellaan. Ehkäpä joku tietävämpi korjaa.

 

Juu, noinhan se kaiketi menee mutta jostain luin, että olisi syytä osua sitten juuri siihen sauman kohtaan eikä tuoreen sauman viereen. Voisihan tuotakin vielä testata.