Carter AFB & jakajan alipaineletku

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Moottori', aloittaja Anonymous, 16.5.2002.

  1. Rubberduck

    Rubberduck 1st gear

    OK, got it. Aivan, onhan sillä toki väliä mistä sen vacuumin ottaa...
     
  2. elky

    elky Gearhead

    Hetkinen hyvät herrat, kyllä niihin molempiin portteihin tulee alipaine läppien alapuolelta. Alipaineen määrä ei ole suoraan riippuvainen moottorin kierroksista vaan kaasuläpän asennosta. Voihan jossain tapauksessa kerroksia olla suht paljonkin mutta läpät vaan vähän auki.
     
  3. ana57

    ana57 1st gear

    Alipaine säätäjälle otetaan kaasuläpän etupuolelta (kohdalta), alipaine kasvaa läppää avattaessa virtauksen mukaan (vaikka alipaine imusarjassa pienenee), n. puolenvälin jälkeen alipaine alkaa taas pienetyä, laskien imusarjan paineen tasolle. Pienellä virtauksella seos on laihaa (tarkoituksella) jolloin tarvitaan lisää enakkoa. Näin Boschin tekeleissä.

    <font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: ana57 2002-05-21 01:22 ]</font>
     
  4. ana57

    ana57 1st gear

    Hei, kun nyt alipaineesta tuli juttua; tarvitesen kolmen barin alipainemittarin, maksan paljon, kuka myy.
     
  5. impala1968

    impala1968 Gearhead

    Yks ihan insinööritasoinen kaveri selitti töissä ihan vakavasti 2 bar alipaineesta. :smile:

    Tuo alipaine-ennakko ei vieläkään mennyt mun paksuun kallooni. Jos sitä tarvitaan eniten tyhjäkäynnillä miksi se liitetään lähtöön jossa ei ole alipainetta tyhjäkäynnillä?

    <font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: impala1968 2002-05-21 08:03 ]</font>
     
  6. Degenerated

    Degenerated Gearhead

    Ei kun osakaasulla
     
  7. OpaS

    OpaS Gearhead

    Väittäisin että:

    Alipaine-ennakkoa käytetään (aina) ennakon lisäämiseen. Alipainekello voi toimia joko siten, että mitä suurempi alipaine, sitä suurempi ennakko (=alipaine kaasuläpän ja kurkun väliltä) tai päinvastoin (alipaine imusarjasta).

    Onhan noita alipainesäätimiä sellaisiakin, että toiselle puolelle tulee alipaine imusarjasta -> tyhjäkäynnillä ja moottorijarrutuksessa sytytys myöhäisemmälle -> vähentää päästöjä.

    Ei kai tyhjäkäynnillä paljoa ennakkoa tarvita "vakiokuntoisessa" koneessa.
     
  8. elky

    elky Gearhead

    Uskokaa nyt ihmeessä että ainoa paikka missä alipaine kasvaa kaasuläpän avaamisen myötä on kaasuttimen kurkun eli venturin kapein kohta. Jatkuvan alipaineen liitännän reikä on (ainakin Rochesterin, Carterin ja Holleyn kaasareissa) läppärungon alaosassa ja timed vacuum-reikä on kaasuläpän kohdalla, josta se saa alipainetta heti kun kaasuläppää vähänkin avataan. Alipaine molemmissa rei´issä on sama kuin imusarjassa. Alipainesäätöä käytetään antamaan lisää ennakkoa kevyellä kuormalla. Moottori toimii vallan mainiosti siten että 80 km/h nopeudessa pintakaasulla 2500 kierroksilla sytytysennakkoa on yhteensä 50-55 astetta. Jos taas halutaan lähettää autoa kaasu pohjassa paikaltaan(=paljon kuormaa)edellinen ennakko olisi liikaa. Tällöin moottori sietää vähemmän ennakkoa yleensä 30-40 astetta.
     
  9. impala1968

    impala1968 Gearhead

    Ihmeellisin juttu tässä on se että mun kotterossa jakajan alipaine tulee ALKUPERÄISESTI (monesta kuvasta tarkistettu) kaasarin etuosaan niihin jatkuvan alipaineen liittimiin. Miten se jo tehtaalla on laitettu väärin?
     
  10. Mopeman

    Mopeman 3rd gear

    Mä luulen, että niinkuin moni mun lisäkseni on koettanut ehdottaa, että se läppien yläpuolen vacuumi otetansiitä vain jotta tyhjäkäyntipäästöt saadaan pieniksi. Vanhemmissa laitteissa joissa noi päästörajat ei oo olleet niintiukat toi alipaine saattaa tulla suoraan imusarjasta. Ja noissa mitä mä oon koettanut niin yleensä onuudemmatkin laitteet toimineet paremmin sillä suoralla imusarjan aliapineella. Mutta kukin laitakoon mun puolestani sen letkun sinne missä se parhaammalta tuntuu, niin minäkin tekisin. Jos aivan rehellisiä ollaan, niin useimmissa tuotantojakajissa ja jopa aftermarket jakajissa on aivan liian pitkät mekaaniset ennakot ja aivan liian hidas käyrä. Yks helpoimpia tapoja saada laite reilusti terävämmän tuntuseksi onkin muuttaa jakajaan "ralli" ennakkokäyrä; keskipakosäätöä sellanen 15-20 astetta lähtemään jostain tonnista tai vajasta ja kaikki sisällä viimeistään 2500:ssa. Toimii ja vaikutta erinomaisen erinomaisesti erityisesti matalampi puristeisissa laitteissa.

    <font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Mopeman 2002-05-22 08:03 ]</font>
     
  11. Arto65FB

    Arto65FB 1st gear

    Eh, tämä on ikuisuuskina-aiheita. Itse suosin läppien yläpuolelta, koska haluan ennakkoa lisää, kun läpät aukeaa. Aiemmin olin jopa tiukasti tätä mieltä. Mutta, mutta, kun ostin Performance Distributorin DUI-jakajan (, eli HEI-sovellus Fordiin), niin ohjeissa käskettiin kokeilemaan ensin imusarjaan ja jos ei hyvältä tunnu, niin sitten läppien yläpuolelta. ??? Pyöri pieni pääni ja vakuumi korvien välissä kasvoi entisestään. Luulisi, että hemmot, jotka ovat muutaman kymmenen vuotta kisanneet ja valmistaneet sytkiä, tietäisivät mitä puhuvat. Sitten katselin 60-70-lukujen vaihteen Fordien jakajia, joissa oli molempia alipaineita käytössä. Eli siis molemmille on käyttöä. Mutta koko paketin pitää olla suunniteltu toimimaan siten. Jos kone toimii hyvin ported vakuumilla, niin se ei yleensä toimi hyvin imusarjan vakuumilla ja päinvastoin. Perusennakko, mekaanisen nopeus ja määrä ja vakuumiennakon toiminta voidaan kaikki säätää siten, että kone toimii hyvin sekä imusarjan että ported vakuumilla.

    Muuten tässä ennakossakin on vanha hotrottari-synti monella. Ajatellaan, että sitä parempi, mitä enemmän kone kestää ennakkoa. Päinvastoin, sitä huonompi paketti on virtauksiltaan ja palo-ominaisuuksiltaan, mitä enemmän kone tarvitsee ennakkoa. Vrt. paras SB-Fordin stock-rautakansi (90-luvun design), eli Exploderin GT40P, jonka parhaat tehot tulevat noin 28-32 asteen kokonaisennakoilla, kun normaali SBF-vakiokansi (60- vai peräti 50-luvun design) tuottaa parhaat tehot 36-38 asteen kokonaisennakolla. Miksi sytyttää seos vastustamaan männän ylöstuloa liian aikaisin?
     
  12. Arto65FB

    Arto65FB 1st gear

    niin, siis tarkoitin, että läppien yläpuolinen alipaine tarvitsee useimmiten erilaisen keskipakosäädön ja perusennakon kuin imusarjan alipaine. Enkä sitä, että jollakin perus- ja keskipakoennakon säädöllä kumpikin vaihtoehto toimisi yhtä hyvin.
     
  13. elky

    elky Gearhead

    Ei se tietääkseni välttämättä paketin huonoutta ole, jos ennakkoa vaaditaan paljon. Sehän riippuu porauksesta, palotilan koosta ja muodosta, puristussuhteesta ja puristuspaineesta, venttiilien ja sytytystulpan sijoituksesta ja monesta muusta jutusta. Kokeilemalla löytyy juuri omaan paras ajoitus. Vielä monesti nykyäänkin syytetään kaasutinta, jos auto ei kulje, vaikka vika tai puute löytyisi jakajasta.
     
  14. impala1968

    impala1968 Gearhead

    Joo mä tein käytännön havaintoja kun mulla oli jättipalotilaiset open-camber venemoottorikannet impalassa, aina kulki paremmin mitä enemmän antoi ennakkoa mutta jakajassa tuli raja vastaan. Nykyisillä closed-chember kansilla tyytyy paljon pienempään ennakkoon.
     
  15. Arto65FB

    Arto65FB 1st gear

    Aivan oikeassa olet, riippuu mm. noista asioista. Mutta mitä paremmin palaa, sitä vähemmän tarvitaan ennakkoa.
     
  16. impala1968

    impala1968 Gearhead

    Teinpäs tuossa käytännön kokeita ja impala pelaa todellakin paremmin kun jakajan alipaineen ottaa timed vacuum lähdöstä.
    Aina sitä oppii uutta!
     

Kerro tästä muillekin!