Chevy 250cid turbo mäntien yms. osien mietintää?

Tuon luulisi jo olevan lähellä totuutta. Vieläkin jää arvoitukseksi se kuinka kierteen nousu vaikuttaa tunkin hydraulipaineen nousuun ja sisäisiin häviöihin. Eli kun lyödään jyrkempää kiilaa vs terävämpi kiila. Muutama toisto kummallakin vaihtoehdolla niin näkee tuleeko paljon hajontaa.

 

Noi aikasemmat testit on tehty 1/2" pulteilla eli nousut on silloin 13 ja 20 tpi.

SBC:n pinnapultit on 7/16" kokoisia ja niissä on nousut 14 ja 20 tpi. Näille en ole vielä tehnyt puikkoa tunkin läpi, mutta tosiaan pinnapultti ja mutterit löytyy.

Ei ne tulokset varmaan hirveästi toisistaan näillä 7/16" pultilla poikkea mutta tehtävissä toikin testaus on.

 

Juu varmasti vaikuttaa sama voima pultin toiseen päähän, eikös koko juttu alkanut siitä että rasitus kasvaa siellä vaurioituneessa lohkon kierteessä, kun siihen laitetaan pinnapultti jossa tiheempi kierre toisessa päässä?

 

Luulen että laskurissa on jostain syystä ne kitkat pielessä, ja siitä tulee virhettä?

 

Luulisi että prosenteissa ero on kuitenkin melko lähellä.

En muista enää mistä kaikki alkoi mutta todellakin kiinnostaisi saada selvä lopputulos. Häiritsee kun ei laskelma täsmää. Kuten SlantSickness tuolla sanoi niin fysiikka on tiede joka osoittaa laskelmilla käytännön. Tästä syystä laskelmien pitäisi olla lähellä sitä käytäntöä vaikka peruskaavat ei kaikkea huomioikaan.

Mutta kun ne on samat molemmille ja annettu kertoimena materiaalien väliselle kitkalle.

 

Yksi todennäköisimmistä syistä, miksi ARPilla tuli "kova tulos" on pulttien ja mutterien hieno viimeistely plus kova materiaali, joka ei myötää yhtälailla kuin vähemmän jalot pultit (ja lohko).

Voi olla, että tulisi vieläkin isompia mitattuja eroja, jos kitkapari olisi tavallinen kannenpultti ja valurautalohkon kierre. Ja jos vielä käytetyillä osilla, niin hallelujaa, miten ne voisivatkin olla erilaisia jopa keskenään.

 

Tuli testattua 7/16" pinnapultilla vielä. Erot kaventui mutta olivat edelleen huomattavat.

UNF:llä 355bar
UNC:llä 305bar

Muutamia kertoja kiristin ja löysäsin, mutta ei siitä juuri eroa tule, ehkä 5bar jos oikein kuvittelee? Kahdella momenttiavaimella kokeilin, pienin ei riitä kuin 80nm, ja ei niillä kahdella eroja tullut.

 

On tuossa sitten 16% eroa. Ei kuitenkaan enää lähelläkään 50%. Oliko mutteri millä kiristit saman korkuinen molemmissa?

 

Tuosta kitkan vaikutuksesta tässä on puhuttu ja tässä testissäkin testattu. Varmasti on kovempi materiaali myös liukkaampi. Myötäämisen ei luulisi vaikuttavan koska ollaan materiaalin kimmoisalla alueella molemmissa tapauksissa jolloin voima kasvaa lineaarisesti.

 

Kyllä ne on samankorkuisia. Uskon että pieni ero tulee siitä että on sama liukaste, smanlainen kova prikka ja muutenkin "kiiltävä" kierre kaikinpäin.
Ei oikein pysty tarkempaa vertailua mielestäni tekemään, kun samaa pulttia vedetään eri päistä, kaikkien muiden tavaroiden säilyessä samana?

 

Tarkkuutta saisi tarkemmilla laitteilla mutta muuttuuko tulos mihinkään voi vain arvailla. Ero sinne 7%:iin on nyt 9 prosenttiyksikköä. Minulle ainakin kelpaa käytännön eron selvittämiseksi. Edelleen, hyvä testi.

 

Kannen sain venttiilien istutuksesta takas. Nyt sille voi näyttää jyrsinkonetta vähän joka nurkalta, ja sitten voi keskittyä kanavien ja palotilojen muotoiluun.



Paljonkohan täytyisi olla tilaa venttiilin reunasta tuohon palotilan reunaan, imu- ja pakoventtiilillä?

 

Ei varsinaisesti vastaus, mutta siinä Santuccin raamatussa on kuvia erilaista portatuista palotiloista. Tässä yksi, jonka luulen olevan sieltä fiksummasta päästä:

 

Oikeastaan aika samasta aiheest vielä..

David Vizard käyttää apuna tämmöistä työkalua:



Nämä tältä videolta:


Tolla tikulla, jota hän kutsuu siis flow ballskin, hän arvioi, mistä kohdlta pitäisi ottaa tavaraa pois.

Ja se kysymys, onko tämä vain vizardin juttu vai onko tämä yleisemmin käytössä En ole ainakaan huomannut muualla. En ole asiaa myöskään liiemmin googlaillut.

 

Jostain viriohjeesta jäänyt mieleen tämmönen nyrkkisääntö:
-jotta venttiilin virtaus olisi mahdollisimman esteetön, pitäisi etäisyys venttiilin reunasta palotilan/sylinterin seinään olla saman verran kuin nosto. Eli 3 mm noston kohdalla 3 mm, 7:llä 7 jne.

 

Kyllä noilla kuulilla olen nähnyt suomessakin arviointia tehtävän, varmastikin ihan pätevä työkalu. Se sitten onkin toinen juttu että minkä kokoinen pallo missäkin tapauksessa olis suotavaa mahtua?
Masa71:n ohjeen mukaan tilaa olis oltava aikalailla, jotenkin arvioisin että koskee pieniä nostoja?

Santuccin palotilat varmasti hyvät, ja paljon on niihin vaivaa nähty. Ei ihan pikkujuttu ole myöskään kannen siirto lohkoon nähden. Ne tuppaa olemaan sellaisia alla out juttuja.



Tuossa kannesta kuva kun venttiilit maksiminostossa. Ei ihan katastrofi mutta varmaan pikkusen enmmän sais olla tilaa reunoilla?



Tuossa jyrsitään imukanavan kannaksia pois.



Tässä jyrsitään ohjelmoitavalla apukaralla tasauksia imukanavan pohjaan, omatekosella tasaimella.



Kolme imukanavassa sijaitsevaa kannenpulttia kiristellään tuollaisen tulpan kautta, siellä se ARP:in pikkumutteri pilkistää.



Kantta hierottu ja kelloteltu pöytään oikeaan kulmaan, ja suoraan. Studien tornit lyhenee tässä 8mm, ja niihin tehdään kierteet ARP:n studeja varten.

 

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin niin Vizard käyttää ensin 5/16" palloa ja sen jälkeen 7/16" palloa. Ehkä joku osaa kertoa enemmän, jos on käyttänyt?

Tarkoitin lähinnä tuota palotilan muotoa. Mun mielestä myös Vizard muotoilee samaan tapaan tuota palotilaa just sytytystulpan luota. Vaikuttaakohan se pallokin siihen, niin en tiedä. Ehkä, ehkä ei..

P.S: Taas kerran uskomattoman hienoa tekemistä.

 

Pystyiskö tuommoiseen duaalimalliseen (2 yhden reiän päässä) tekemään imusarjan, jossa olisi kanavaan työntyvä siiveke/väliseinä, joka jakaisi imukanavan? Mitään asiasta ymmärtämättä pohdin vaan sitä imuventtiilin avauksen alussa olevaa takaisinvirtausta, joka voisi olla hallitumpaa, jos jokaiselle sylinterille olisi oma kanavansa.

Sit jonnekin kotomaisen kansivelhon juttusille että mistäkö. Jokuhan se kaiversi @jariha slantin niin virtaavan kannen, että irtosi heti penkissä vaparina niin paljon, ettei alakerta kestänyt.

 

Itsekin ajattelin tuota, mutta kun se Santuccin raamattukin on täynnä kuvia vastaavista. Esim:


..niin eiköhän tämä ratkaisu ole todettu parhaaksi kovempaa virittelyyn.

 

Kokemusosaamisella mä olen arvioinut JUURI raamattuun viittaavat nonsenseksi.