Chevy Sportside TBI 5.7 1991/-93, lisää "halpoja" tehoja

Enpä löytänyt. Missä leffassa tämmöinen oli vai onko se TV-sarjan sketsejä?

 

Oli joku alkupään mustavalkoisia mielestäni. Olisiko ollut rautakauppias, presidentin vävy tai jotain sinne päin. Joku ammattiin soveltuvuustesti siinä oli missä todettiin ettei kukaan aiemmin ole onnistunut sorvaamaan soikeaa kappaletta.

 

Jonkinlainen jigi pitäisi ilmeisesti nikkaroida männäntappien asennusta varten. Prässättävät tapit siis ja ajattelin tehdä alustan ja tuen missä saa männät aina samaan asentoon. Jotenkin niin, että tapin ympärillä männässä oleva tasainen sivu tulee suoraa pintaa vasten ja tapin syvyyden säätöä varten tapin kohdalle esim. joku pultti mitä ruuvaamalla saa syvyyden kohdalleen. Mikäli on hyviä vinkkejä kuinka nuo prässättävät tapit kannattaa asentaaa niin otetaan vastaan. Kaasutoholla tai kuumailmapuhaltimella ajattelin lämmittää kankien yläpäät. Pitää tietysti varoa ettei kuumenna liikaa mutta ei ole kyllä hajua miten kuumaksi ne pitäisi paistaa.

 

Antaisko tämä vanha JAMSI:n video ideoita:

 

Mikrometrillä mitattuna sain välystä 0.0002 enemmän kuin plastigaugella. Tuon verran näytti olevan välystä lisää myös niissä kauloissa mitkä on vain kiillotettu.

 

Kuumailmapuhallin on liian heppoinen tuohon hommaan, jos lämpöä ei ole tarpeeksi niin hommasta ei tule mitään, tapin pitää solahtaa kerrasta oikeaan kohtaan.

Näin jossain sellaisenkin videon kun kanget vedettiin oranssihehkuisiksi, mutta se on jo hurjan paljon liikaa!
Sanoisin että jos veivin päässä alkaa vähänkään häämöttää karpalon punaisuutta, niin lämpöä on vähintäänkin tarpeeksi. Joku ohje oikeaksi lämmöksi oli "kun tina sulaa", mutta jollain on siihen joku astemääräkin.
Jos ei ole aikaisemmin tehny, niin koevedos jollain vanhalla veivillä ja tapilla vois olla hyvä tehdä.

 

Vaikea sanoa tosiaan että miten porauksessa on mahdollista saada aikaa soikea reikä, voi olla että siihen vastaamiseen pystyy vain joku sellainen joka noita hommia on koneistamossa tehnyt, ja tehnyt myös kaikki mahdolliset virheet sillä saralla

Tai sit se vaan on siitä stressilevystä johtuvaa, että jotkut lohkot muuttaa muotoaan enemmän kuin toiset, niinkuin jo ehdotit?
Omat kokemukset ei kyllä ole samanlaisia, paljon pienempää on ollut muodonmuutos.

 

Tossa on JAMSI:n videolla sitä lämmitystä varten tuommoinen omanlaisensa kaasutoho, jolla heppu lämmittää sen verran, että ei kankien väri vaihdu. Eli olisko jotain alle 500 C?

 

Jos laskin oikein niin 400 celsuiksella 22mm reikä laajenee noin 0.1mm, alle 500 asteen kun pysytään niin ok mielellään ei yli 400 celsiusta.
Pätevyyttä mihinkään ei ole allekirjoittaneella.

 

Tekijää on nyt haastateltu. Totesi, että reiät on mitattu levyt kiinni ja hyviksi todettu. Sanoi myös, että helposti tuon verran muuttavat muotoaan. Kai se on miehen sanaan luotettava. Mikäli sopii vielä aikatauluun niin ehkä silti vedän vielä kannet momenttiin ja mittaan alakautta. Ellei muuten niin puhtaasta mielenkiinnosta.

 

Puhaltimen luvataan hönkivän 600 astetta ja siksi ajattelin, että silläkin voisi pärjätä. Eihän se lämpö tietenkään hetkessä metalliin siirry ja mitä kuumempaa on niin sitä lyhyemmän ajan tarvitsee kuumentaa. Rauta taitaa alkaa hehkumaan jossain 550 asteessa joten siinä mielessä pidin turvallisena tuota puhallinta kaasutohoon verrattuna. Punahehkuiseksi ei kyllä saa kuumentaa mutta pitäisi se niin lämpimäksi saada, että se tappi menee paikoilleen.

 

Ai että se kävi näppärästi induktiokuumentimen kanssa aikanaan R-koneistuksessa. Mäntä oli "jigissä" valmiina ja yläpää kuumentimen "kouraan", tapeille vähän hiilihapotusta pullosta ja kanki männän sisään ja tappi laakista paljain käsin paikoilleen. Voisko sitä vaikka kuvailla tyyliin "viis sormea ja vilaus"... Suosittelen

t. AM

 

Tosiaan olisi induktiokuumenninkin käytössä mutta jotenkin tuntuu, että sillä on omissa käsissä huonommin kontrollissa se minkä verran kuumenee. Varmaan pitää hommata lämpömittari ja kokeilla vähän kerrallaan mikä on tarpeeksi mutta ei liikaa.

Saisihan nuo 300 asteiseksi paistettua vaikka uunissa silloin kun vaimo ei ole kotona.

 

Töissä tuli aikanaan laitettua prässitappimäntiä useampi sarja eri eurovehkeisiin . En väitä olevani ekspertti mut jotain havaintoja lajista
-myö laitettiin mäntä aina rätin sisässä ison viilapenkin leukoihin tapinreiät pystysuorassa
-männän alapuolelle tapin kohdalle mallattiin sopiva prikka/mutterivaste jotta tappi pysähtyy oikealle kohdalle
-jos/kun veivin yläpää on väljä mäntään niin muista painattaa sitä veiviä alaspäin siihen männän alasisälaitaan
- ja huomioi sitä vastetta mitatessa että se veivi jää lopulta keskelle tappia, kun se veivi ei tossa asentaessa ole keskellä mäntää
- juotostina toimii hyvin lämpömittarina

 

Viikonloppu menikin melkein osia putsaillessa. Aiemmin käyttämässäni koneistamossa on selvästi paremmat pesukoneet tai enemmän viitseliäisyyttä. Nytkin oli kyllä pesty mutta osat edelleen todella nokisia.

Nostajalaakson pohjalla kulkevan öljykanavan putsaaminen onkin mielenkiintoinen homma. En löytänyt niin pientä ja pitkää teräsharjaa millä tuo onnistuisi. Liotin löpöllä muutaman päivän ja rassasin pulloharjalla sekä puhalsin paineilmalla ja varmistin ettei harjasta irroneita harjaksia ole jäänyt minnekään. Näytti sieltä törkyä irtoavan mutta vaikea tarkistaa lähtikö kaikki.

Sain kuitenkin sovitettua männänrenkaat noihin soikeisiin sylintereihin. Vaikka sylintereissä onkin mittaheittoa niin renkaat tuntuivat niihin mukautuvan. Kokeilin pyöritellä rengasta sylinterin sisällä eri asentoihin ja katkosväli oli aina sama. Kokeilin myös sovitella renkaita ristiin eri sylintereihin ja edelleen katkosvälissä ei ollut muutosta. Tästä voisi päätellä että sylintereiden ympärysmitta on sama vaikka muoto ei olekaan ilman stressilevyjä/kansia. Hyvin johdonmukaista oli muutenkin, muutaman kun oli tehnyt niin tiesi jo melko tarkaan kuinka monta kierrosta kampea pitää viilauskoneessa kääntää että on välys kohdallaan. Ylintä rengasta piti viilata vähän reilummin ja toistakin vähän. Välykseksi tuli ylimmälle 0.026" ja toiselle 0.018". Kakkosrenkaan välys on tehtaan minimi ja Silvoliten ohjeen mukaan tehtaan suositusta voi käyttää mutta eivät ilmoita mitään lukuarvoja. KB:n suositus kakkosrenkaan välykseksi on jopa vähän tiukempi 0.016" joten päädyin siihen että 0.018 on o.k.

 

Eilen mittailin vielä kiertokankien laakereiden välyksiä. Plastigauge antaa näissä huomattavasti pienemmät välykset kuin mikrometrillä mitattuna 90 asteen kohdalta katkosvälistä. Ainakin jos on kampiakseli paikallaan ja siihen laittaa kangen kiinni. Vaikuttaisi vähän siltä, että kiertokankea ei saa tuettua kunnolla niin että plastigauge näyttäisi täyttä välystä. Akseli on tehtaan mitoissa ja 0.001 laakerillakin mikrometrillä välys on ylärajoilla. Plastigauge näyttää 0.0015" välystä. On niin paljon heittoa, että aloin epäilemään omia mittauksiani. Vaihdoin tilalle std laakerin ja kyllä se välys sillä kasvoi sen 0.001 mikä laakereiden paksuudessa on eroa. Kankien silmukat on myös mitoissaan, eikä ole soikeat. Runkolaakereissa ollaan samalla hehtaarilla plastigaugen ja mikrometrin kanssa.

 

Tieto lisää tuskaa. Pesät on pyöreät, mutta laakerit ei

 

Aika erikoinen tarina tuossa videolla laakerien "epäpyöreyden" tarkoituksesta, no äärimmäisissä tapauksissa se veivinkin silmä voi kierroksilla elää, mutta esim alumiiniveivi käyttäytyy yllättäen niin, että käyttökertojen karttuessa alasilmä pyrkii painumaan kasaan pystysuunnassa, ja niiden käyttöikää voi jatkaa hoonaamalla se takaisin ohjemittaansa.

Liukulaakeri on läheltä katkosrakoaan ohuempi sen takia, että sinne pääsee syntymään öljypussi joka kääntyy hydrodynaamisesti akselin ja laakerin väliin, näin saadaan voitelulle hyvä rasituksen kesto. Jos laakeri olisi täysin pyöreä, ei tätä ilmiötä tapahtuisi ja voitelu toimisi huonosti.

Laakerivälys tulee mitata aina pystysuoraan, ei katkosraon kohdalta.

 

En katsonut videota vielä mutta jos siinä puhutaan siitä, että liuskat on päistä ohuemmat niin se oli tiedossa ja että mitta otetaan 90 astetta katkosraosta kuten runkolaakereillakin. Pystysuunnassa siis. Epäilin omia mittauksiani ja mittasin uudestaan. Sama tulos, en epäile enää mutta ihmettelen plastigagen epätarkkuutta kiertokangissa. Sekä sitä kuinka suuret ne välykset on täytynyt alunperin olla tehtaalta lähtiessä. Ehkä ovat mitanneet ne palstigagella. Täytyy kaivaa vielä pari vanhaa koneessa kiinni ollutta orkkis laakeriliuskaa ja katsoa mitä mikrometri niillä näyttää.

 

Vetolevyn puolella oli öljykanavissa kierretulpat mutta jakopään puolella lyötävät. Tein jakopään puolellekin kierteet ja niihin 1/4" NPT tulpat.