koneessa

Ihan vaan mielenkiinnosta ja kommentteja odotellen tuli mieleen
tollanen asia kun yleensä dynohommissa ilmoitetaan ns.korjattu teho
tai lontooksi corrected power,joka ottaa huomioon ilmanpaineen,
ilman kosteuden ja ilman lämpötilan,niin mitä mieltä gurut on;
pitäisikö näitä käyttää myös ahdettujen koneiden kanssa?
Asiallahan on oikeastaan vain periaatteellinen merkitys,tärkeintähän
on tuliko tehoa lisää vai ei muutosten jälkeen,mutta mainosmielessä
saattaapi olla merkittävä? Oma kantani on, että ei pitäisi käyttää,
sillä olosuhteista riippuen tulee noita paperiheppoja liikaa,ainakin mun
mielestä ympäristön ilmanpaineella ja kosteudella ei ole merkittävää
vaikutusta ahdetun koneen tehoon.Asia erikseen on imuilman lämpötila
välijäähdyttimen jälkeen,mutta silti käyttäisin ahdetussa koneessa
korjauskerrointa 1.0

 

Korjauskertoimia on kovin monenlaisia. Esimerkiksi amerikkalaisissa jenkkiautolehdissä käytetään yleensä STP-korjauskerrointa joka antaa noin 5% enemmän kuin Euroopassa tyypillisempi DIN tai SAE-korjauskerroin. SAE tässä ei tarkoita sitä mooseksenaikaista normia jota jenkit käytti vuoteen -70 asti vaan uudempaa. Itse asiassa viimeisin SAE-normi on vain muutaman vuoden vanha.

Tässä alla hyvä esimerkki mittausmenetelmien eroista. Vakio Chevyn LS2 pikkulohko tuottaa tehtaan mukaan tasan 400 kaakkia ja allaolevassa Hot Rod -lehden testissä LS2 tuotti - yllätys yllätys - juurikin sen 400 kaakkia SAE-korjauskertoimella. Vaan STP-normin mukaan, jota lehti yleensä käyttää, tehoa olikin 422 kaakkia eli 5.5% enemmän. Ei ihme että moni pettyy Suomessa testatessaan jenkkilästä tilaamaansa moottoria...."mihis ne hepat jäi". Ei minnekään, pitää vaan osata lukea mitä dynolapussa sanotaan.

http://www.hotrod.com/techarticles/113_ ... index.html

 

Ahdetun koneen tehot muuttuvat olosuhteiden (ilmanpaine, kosteus, lämpötila) mukaan enemmän kuin vaparin.

Mun mielestä korjauskertoimia täytyy ehdottomasti käyttää, muutenhan numerot eivät ole vertailukelpoisia minkään kanssa, ei edes samalla mosalla samassa dynossa tehdyn vedon kanssa jos keli on oleellisesti muuttunut.

 

Tuossa kun kattelin erästä dynolappua niin korjauskerroin näytti vaikuttavan aika vähän:

- ulkoilman lämpötila: +24 c
- kosteusprosentti: 36%
- imuilman lämpötila: +42 c
- korjaamaton teho takapyöriltä 4000 rpm: 473.7
- korjattu teho takapyöriltä 4000 rpm: 480.2
- kerroin 1.014

Ahtopainetta en muista, alle baarin kuitenkin.

 

Kyllä ilmanpaine ja ilmanlämpötila mielestäni vaikuttaa jonkin verran. Jos vehje jarrutetaan jossain kilometrin korkeudessa on sillä jonkin verran vaikutusta, samoin toi ilmanlämpö. Jos aletaan jarruttaa moottoria/autoa talvella ja lyödään hallista ovet auki -25' pakkasessa on siinä varmasti selvä ero verrattuna +25' ulkolämpötilaan.

Ja eikös se happirikas ilmakin tunnnu ihan persdynossa?

 

Näinhän se on, vaan ei taida Haltilta eikä muiltakaan tuntureilta löytyä dynoja. Pakkastahan siellä tosin riittää, siltikin missähän vaan on ne dynot joita käytetään ulkona eikä sisätiloissa.

 

"Ja eikös se happirikas ilmakin tunnnu ihan persdynossa?"

Kyllä mopolla ainakin huomasi selvän eron

 

Korjauskerrointa tulee käyttää aina. Muutoin mitkään mitatut dynovedot eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

Kokeilkaapa tuolla laskurilla:

http://wahiduddin.net/calc/calc_hp_abs.htm

STP-olosuhteet ovat:
- Lämpö 59 F*
- Ilmanpaine 29.92 elohopeatuumaa (käytä pistettä, älä pilkkua!)
- Suhteellinen kosteus 0

Kiinnittäkääpä huomiota lämpötilan vaikutukseen

edit: tuossapa lisää niistä standardeista; olisi pitänyt lukea itsekin tuo allaoleva linkki ekax
http://www.land-and-sea.com/dyno-tech-t ... epower.htm

 

Joo nuo dynotestit kuuluu olevan hiukan "sinne päin" ja jälkeenpäin niitä voi vielä korjailla.. Tuossa viime kesänä oli myös eräs auto dynolla jonka silloiset ilmoitetut hepat tuli merkattua myös tuohon videoon. Jälkeenpäin tuli jotakin "esson baarin" korjauskertoimia jotka valistivat että siinä oli joku virhelasku iskeny..?! No, tossa avoautossa on jo niin monta erilaista rottamottia käyny että todennäköisesti esson baarin korjauskertoimet ei enää täsmää niin hyvin nykyään..
Mainittakoon että edellä oleva dynotus tehtiin esson baarin takapihalla, vai oliko se nyt joku tepoili vai mikälie..? :wink:

No säätöhommissahan tuo on ihan ylivoimaisen pätevä laitos! Ja silleen omistajan jalkojen maahan palauttamiseen. Tai joskus toimii jopa päin vastoin, omistaja yllättyy jotta "oho"!

Edellä mainitussa linkissä ollut auto tuli kuitenkin samana päivänä vastaan Kokkolan ja Pietarsaaren välisellä rantatiellä rätti alhaalla ja täynnä iloisia matkustajia joten voidaan kuitenkin puhua cruising-autosta.. :wink:

 

Aivan samalla tavalla ne vaikuttaa ahdettuun koneeseen

Kuvittele tilanne että sulla on aivan helvetin hyvä cooleri joka pudottaa ahtoilman lämmön takaisin ympäristön lämpötilaan(koska ilma/ilma-coolerilla et alemmaksi pääse) => miksi imuilman lämpö ei vaikuttaisi samalla tavalla kuin vaparissa???

Tai ilmanpaine: saadaanko siitä alemmasta ilmanpaineesta vatkattua sama ahtopaine, pysyykö ahtimen hyötysuhde samana, mikä on ahtoilman loppulämpötila jne....