Ensijenkkisi?

Chevy impala vm1969, 4-ovinen tolppamalli ja 327+th350. Ostettu Ylivieskasta autoliikkeestä syksyllä 90. Ja möin pois, kun hankin seuraavan jenkin, vm 68 caprice 2dht custom coupen joskus 94.

 

Chevrolet Blazer 5.7 -88 manuaalilaatikolla ja nahkasisustalla.



Unelma pikkutytöstä asti jonka toteutin vuonna 2009.. Harmittaa vieläkin, että menin luopumaan siitä.
Ei mitään hajua missä on nykyisin, silloin tällöin kyllä uteliaisuuttani tulee nettiautosta vilkuiltua löytyiskö, harvemmassa tuntuu olevan tuolla varustelulla. Custom Deluxe luki kojelaudassa

 

Custom Deluxe = hinnat alkaen-perusmalli. Mulla oli joskus samalla varustetasolla pikappi. Nahkasisustus varmaankin oli keinonahkaa eli muovia?

Otsikkon aiheseen palatakseni, ensimmäinen jenkkiautoni oli vuonna 1991 ostamani -84 Caprice STW. Ihan paska, aina rikki vaikka oli silloin vain 7 vuotta vanha. Sen jälkeen tuli useamman vuoden tauko jenkkiautoharrastukseen, mutta on niitä myöhemmin ollut ja pari tälläkin hetkellä. Tai siis Capricen piti olla käyttöauto, sittemmin olen asennoitunut niin, että jenkit on harrasteautoja ja joku muu kulkuneuvo pitää olla vähintään varalla.

 

Vuonna -84 ostin Rambler Americaanon, kuusseiskan.
Tuohon aikaan tuonikäiset olivat yleisesti vielä käyttöautoina, niin minullakin.

Siisti kärry vaikkakin näytti alkuun rumalta, turtuko silmä vaiko tottuiko siihen muuten, mutta nytten pidän tuosta mallista.

No, siitä joutui joskus olosuhteitten pakosta luopumaan.

Sittemmin piti tietysti hommata V8 peli.

Ja, onko se tuo kuuluisa ensirakkauden perään haihattelu, vaiko mikä kun tuli sisäinenpalo hommata taas Americaano, tosin parivuotta vanhempi malli.

Luulen että tämä jää myöskin viimeiseksi jenkkiautokseni, muista olen valmis luopumaan.

Americaanolla matkataan aina saapaskukkulalle asti, tai ainakin vaivaiskotiin.

 

Huono asenne Rockmaple!kyl nää on käyttiksiä olleet mulle kaikki..eka oli 84 parisienne joka oli koko ajan rikki..monta tuhatta euroa meni ja myydessä sain 300enoo..lainaa lisää ja caprice alle.muuten hyvä mut olikin helvetin laho..hitsuutin niin perkeleesti..en ihan saanu myydessä hitsuutus kustannuksia..sitten gmc vandura.5.7l kone kuljetti vania rivakastikulutus 13-25l satkulle eli ei pahaja nyt eka diisel eli vani 6.2 ja koko ajan jotain pientä hajoo niinkuin näissä aina..ei vielä mitään ajoa pahemmin haittaavaa,pissapojan moottori 2kertaan,aukasu napit tippuu oven sisään ja just kaikkee tuommosta pientä..pitää mielen virkeenä

 

Köyhä alotti 7 vuotta sitten vaihtamalla 230TE mersun -86 Farkku Capriceen, mihinkäs muuhunkaan.

 

Ei kun nythän näistä jenkeistä voi nauttia täysin rinnoin, kun ei ole paakko saada huomisaamuksi kuntoon. Korjataan sitten kun aika ja fiilis on oikea. Erittäin luotettavaksi on tosin osoittautunut mulla 14 vuotta ollut ykköskoppainen Cummins-Rami. Paitsi jätti sekin välille jo heti kun hain sitä kotiin ensimmäisen kerran.

 

Vuosi 1982, sentään jälkiasennettuna 273+727 nappilaatikko. Vasemmalla takana hupun alla Hartelan (Urakoitsijoitten) Opel Admiral, joka jostain syystä oli säilytyksessä taloyhtiössä omassa häkissään.

 

Eka oli 90 chevy fleetside v6
Joka tuli työkaluks vaan siittä se sit lähti ei menny pitkään ni pihaan tuli 65 galaxie 500 ja kun sen projektointi rupes kestää tuli ajoon 76 valiant 4d custom

 

Tässä mennään oikeella asenteella.

Hatunnosto kaikille jotka jaksavat päkertää vastoinkäymisistä huolimatta.

Omalta osalta on ikä ja olosuhteet kohdelleet niin että olen joutunut taipumaan ja hommaamaan tuoreen kiinankikottimen työmatkakulkineeksi.

Viimeistään eläkepäivillä on Rämpylä taas sitten käyttiksenä.

 

Avattaren kuvan olisi voinut ottaa jo 04/81 mutta ei ole enää sama yksilö.

 

´82 Chevy Van vuonna ´89.
Hankintaikäänsä nähden uusin koskaan ostamani auto.

 

Viimosia laatikko-kapriiseja, olssin 307:lla. Nettiauton halvin leimattu... Kertoo kaiken tarpeellisen.... 1400e maksoin ostaes, kahta viikkoa myöhemmin myydes sain 400e..
Kiertokanki lohkosta lävitte, ö-paineanturi ohittettuna..
Sit meniki 5 vuotta.. Ja sijotin kerralla kunnolliseen.. josta tänä keväänä porsi moottori.. Nyt sentään kannattaa kunnostaakkin, ens kesäks ajoon.

 

-76 Jeep Wagoneer kutosella ja manuaalilla. Vielä tallessa tekniikka vaihtunut kasiin ja automaattiin. Pariin vuoteen ei oo kyllä ollu ajossa muiden projektien takia, tarvis hiukan peltitöitä ja maalia että sais nätin

 

avattaren dodge ram... abaut 10v yhteistä taivalta, rahaa on mennyt ja hermot. eikai siitä enää edes voi luopua, kun sittenhän se rahanmeno vasta konkretisoituu?

 

Keväällä tulee 8v ekasta. 79 electra 403cid.


Nyt n. 20kpltta myöhemmin ollaan tiputtu 4.3 Chevyyn

 

Ensijenkki ja samalla ensimmäinen auto ´64 Chevy II, 350+350, kyllä nuoruuden innolla savustettiin takarengasta... Löytyy tallista yhä edelleen.

 

rambleri noin 10.5v sitten. 68/69 american 199kutosella ja rattimanuaalilla. tuossa pihassa se yhä lahoaa jos vaikka joskus vielä innostuisi sille jotain tekemään. oli enemmän ajossa joskus 09 tai 10 viimeksi. ei oo liikkunut yli kolmeen vuoteen mihinkään.

 

Tuohon parisieneen paķko lisätä ettei ikinä muun auton kaa niin huonoa tuuria kuin sen..noh,ok ehkä accordi mikä palo autonosturille..yx kaunis kevät sunnuntai lähettiin cruisailee vähän syrjemmälle.soratiet ja maalaismaisena,voisko mennä paremmin..vois..puhkes takaa rengasnoo,eikun tunķkia ehtii ja v.rengasta tilalle..paitsi..oma tunkki olikin paskanakilautus kaverille ja hetken päästä olikin paikalla kera toimivan tunkin(matkaa oli vaan 10km)autoa ilmaan ja kappas,tunkki sujahti runkopalkista sisään ja jäi sinne kiinnitässä vaiheessa alko jo vituttaa..noh,kaverin repiessä tunkkiaan irti palkista otin vararenkaan esiin joka oli tietty tyhjäei auttanu muu kun lähteä talvirenkkua pihasta hakee.takas autolla ja taas autoa ylös,nyt ohut lauta tunkin ja rungon välissä.nyt kesti..paitsi nosto vara ei riittänyno ei vittu kun taas kotia kohti ja pistolapiota ehtimään..ja taas autolla takas..molemmat huomattiin tässä vaiheessa että jos ois ottanu paksumman lankun niin ois voinu riittää nosto varapaska näistä..eikun monttua renkun alle ja menihän se lopulta paikalleen..auto alas ja emäntä talla pohjassa käskytti kuopasta ylös..takapuskuri väänty kivasti kun raapas maahan kiinni ..autoa äksypäissään tiellä kääntäessään peruutti vielä terävään kiveen mikä lävisti varapyörä kotelon tehessään melkein nyrkin kokoisen reijän..ei jostain syystä puhuttu sanakaan kotìin paluu matkallaopimmeko tästä jotainehkä emme..ehkä kumminkin sen että kun kunnolla vituttaa niin ei järkikään luista niin kuin voitte todeta äskeisestä kirjoituksesta..nyt naurattaa moinen episodi,silloin ei

 

Tää '70 Nova on mun ensimmäinen jenkki ja varmaan myös "tuleva perikunnan auto" kun ei siitä raaski luopua. Yksi lapsuuden haaveautoja ja on meidän hääkuvissakin. Veekasia on luettu 10-vuotiaasta asti mutta vasta erinäisten elämänvaiheiden jälkeen rohkaistuin ja ostin Novan itselleni 30v lahjaksi 2011 Los Angelesista. Sen jälkeen on auto tullu käytyä melko tarkoin läpi noin viiden talven aikana, osittain kahteenkin kertaan kun eka kerta mennyt vähän harjoitellessa. Eikä se ole valmis vieläkään, vaikka onkin nyt laitettu sivuun aktiivisemmalta rakentelulta muutamaksi vuodeksi '85 Capricen tultua taloon.