Hitsisaumat...??????

Jos nyt kuvitellaan että, käkkylä on hiottu pellille. Ja katto, joka on chopattu peri suomalaiseen tapaan (neljään osaan) pitäisi saattaa tinaus kuntoon. Niin...kannattaako saumat hitsata täyteen vai, hepeillä kiinni?
Tottahan toki tuo varmaan tukevampi ois täyteen hitsuuteltuna, mutta onko sanottavaa hyötyä??? Tämä kaikki on pelkkää kuvitelmaa.......mitään en tunnusta

 

Hitsaile tiheään heftejä ja anna välillä jäähtyä niin ei pellit mee kippuralle.. Olihan tolpat ympäri hitsattuja..?

 

Ympäri vaan, aina parempi.
Hitsaussauman pituus n 20 mm kerrallaan ja sitten vasarointi.
Maltti on valttia, peltien pitää antaa jäähtyä, pääsee myöhemmin helpommalla...

Ja tolppien on tosiaan oltava ympärihitsattuja, myös sisäpuolisten rakenteiden (jos niitä on)

 

Mitä toi vasarointi käytännössä tarkoittaa?

 

Kun olet hitsannut pätkän, otat vasaran ja sopivan "dollyn" (mikässenytonsuomeksi..vastin?) ja naputtelet sauman tasaisemmaksi. Menettely poistaa jännitystä ja vetelyä, joka muutoin saattaa hitsiin tulla.
Sauman hiomisessa kannattaa edelleen muistaa, ettei päästä peltiä kuumenemaan liikaa ja pilaamaan huolella tehtyä hitsausta/vasarointia. TIG on hyvä laite jos haluaa päästä vähällä hiomisella.

 

Kysymyshän kuuluukin, miksi pilkkoa katto!??
:grin:
Ja väitän, että tuo rätillä jäähdytys on virhe.

_________________
Project Blue-Eye
Eyeball Products

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Eyetech 2002-09-04 13:48 ]</font>

 

Mä oon luullut että migsauma on liian kova vasarrettavaks.Omissa hommissani oon jäähdytyksen hoitanut paineilmalla.

 

Mig/Mag sauma verrattuna kaasuhitsaus (tai Tig)saumaan on kovempi, mutta virheestä puhuessani sillä ei ole niinkään merkitystä.
Mig sauman vasartaminen onnistuu aivan hyvin.

Virhe tapahtuu siinä, kun hitsausta (sauma tai piste) ylipäätään jäähdytetään (vesi, paineilma jne)
Eli kun hitsataan, syntyy lämpöä joka jäähtyessään pyrkii kutistumaan. Kun jäähdytystä nopeutetaan, voimistuu kutistuminen ja tämä puolestaan aiheuttaa sen että pelti "vetelee" vieläkin enemmän.
Eli vapaasti jäähtyvä hitsaus vetelee vähemmän kuin jäähdytetty.

Kun homma tehdään hitsaus (sauma tai piste) vasartamalla, pelti pysyy siinä muodossaan kun sen on tarkoituskin pysyä.
Eli kun hitsataan, vasaroidaan hitsaus kevyesti (voima ei auta...), annetaan kunnolla jäähtyä ennen kuin jatketaan (tai hitsaillaan samalla menetelmällä muualta, näin homma voi jatkua pitkäänkin keskeytymättä kokonaan).
Eli vasarointi venyttää hitsauksen aiheuttaman kutistuman ja siksi pelti pysyy muodossaan.

Ja ylläoleva on kylmää faktaa.



<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Eyetech 2002-09-04 19:48 ]</font>

 

juuri näin. justii taunuksen katon kursin kasaan ko. tyyliin eikä onkelmia ollu. tosin minä huijasin ja väänsin lattaraudasta "kaaret" katon sisään saumojen kohdalle jotka hitsailin ensin raameistaan kiinni ja sitte katon niihin rautoihin hitsaa-vasara-hitsaa-vasara tyylillä. näin estin omalla koneellani kohtuullisen herkästi tapahtuvan läpipalamisen ja siten kipinöiden lentelyn esim. puutallini lattialle...
Mitä kattospesialisti Eyetech on kyseisestä ratkaisusta mieltä? hyvälle se ainakin näyttää.. onko noin tehty ennenkin vai satuinko maalaisjärjelläni kehittämään uuden menetelmän? katostakin tuli tukevampi.. siis, kun mulla on sellanen masiina josta ei virtoja taho saada tarpeeks pienelle.. hitsasin siis pellin läpi nuo latat kiinni kattoon. saumasta tuli niin silee ettei rälläkkään tarvinnu koskea, menee katon normaalin maalaushionnan yhteydessä tilkkasella tinaa suoraksi.

 

kattospesialisti....

Capri2.6i:lle
Lattarauta vie lämpöä, joten homma onnistuu ilmeisesti sen takia. tosin latan on seurattava katon muotoa tarkasti, eikö vain?

JariV:lle
Tapoja ja tekijöitä on paljon. Ehdottomasti tärkeintä on loppujen lopuksi työn jälki.
Tuosta palaittelutavasta; olen sitä joskus miettinyt, että jos ajatellaan kattomallia joka on kaksoiskaareva (esim -52 Chevy) ja lisättävien soirojen leveys on vaikkapa 80 mm. Miten saadaan aikaiseksi toinen kaarevuus ko matkalle? Kaaren säde ei ole kovin suuri...

 

Hölmö kysymys: eikös se ole niin että märällä rätillä/paineilmalla jäähdyttämällä saadaan hitsin lämpö haihtumaan nopeasti jolloin se ei ehdi lämmittämään peltiä niin paljoa ja laajalta alalta kuin vapaasti jäähtyessään? Tällöin veteleminen pitäisi jäädä pienemmäksi?? Minähän en siis ole chopannut yhtikäs mitään mutta seurasin kun farmari-chrysyn piiiitkä katto oli leikattu kahtia ja n. 5cm soiro laitettu väliin pisteillä hitsaten tuohon Jarin tyyliin, siitä tuli ainakin ihan hyvä.

 

Juuri näin!
--------------------------------------------
Jaa...aaa, voipi tuossa olla perääkin, eli helevetin nopea jäähdytys. No JariV on oikeassa, kukin taaplaa tyylillään ja jälki puhukoon puolestaan.
..... täytyyköhän joskus oikein tehdä testiä...<IMG SRC="/eyeball/images/smiles/icon_wink.gif">


<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Eyetech 2003-02-02 20:51 ]</font>

 

Kyllä noi molemmat tavat toimi ainakin mun kohdalla. Eli sillon kun auto oli vielä maalissaan, ja kattoa aloitin hitsuuttelemaan. Niin silloin tein kuten Jari. Eli pisteen jälkeen märällä rätillä päälle. Tuli ihan hyvää jälkeä eikä vedelly...paljoo... Nyt taas kun käkkylä on peltipuhdas, niin ei viitsi sillä vedellä niin läträtä. Joten ainakin niistä kohdista jota olen jo vahvistanut, on vasarrus auttanut erittäin paljon. Eipä oo vedellyt...
Ja siitä miksi neljään osaan...
Eipä tuota katon mallia viitsi muuttaa yhden choppauksen takia Toinen katto olisi ollut avuksi mutta... Ylipäätänsä tää koko choppaus oli vaan päähänpisto, että näkee pystyykö moiseen...

 

Asia kyllä jäi vieläkin vaivaamaan :grin:

Mietin pellin kiristysoperaatiota, sehän tehdään käytännössä juuri noin (kuumennus ja nopea jäähdytys), silloin pelti kutistuu.
Eli siihen vedoten voisi olettaa, että "jäähdytysmenetelmällä" pellit kutistuu jokapaikasta ja seurauksena vetelyilmiö.

 

Hitsailin alkuun pellit pisteillä sieltä täältä ja jäähdytin märällä rätillä.

Nykyään teen pääosin siten että hitsaan palan/ muutetun kohdan ensin pisteillä kiinni noin 5-10cm välein. Sitten aloitan sauman "täyttämisen" ja hitsaan 1-2cm pätkiä jotka jäähdytän paineilmalla. Ennen seuraavan pätkän hitsausta hion ja tarvittaessa vasarran edellisen kondan. Pieni mahdollinen krymppi hitsauksessa/ jäähdytyksessä siis venytetään pois ennen sauraavan pätkän hitsausta. Erilaisia paikkoja ja muutoksia tehdessä olen huomannut että liian tarkoista paloista/ saumoista koituu myös helposti hankaluuksia. Eli pyrin jättämään hitsattavien peltien väliin pienen (<1mm) raon, joka siis hitsattaessa täyttyy.

 

Teoreetikko puhuu; vain vahan olen hitsannut, enka osaa kokemusperaisesti sanoa mitaan tuon 'pikajaahdytyksen' vaikutuksista, mutta opintojen perusteella lausuisin seuraavaa:

Vetely tulee siita, kun jahmettyva hitsisula ensin tyssaantyy, sitten jaahtyessaan kutistuu.
Tyssaantyminen johtuu siita, etta hitsisulan metalli kuumetessaan ja sulaessaan laajenee, mutta ymparoiva kylma metalli ei anna laajentumistilaa, sula siis 'menee kasaan'.

Vetelya siis tapahtuu aina, kun paikallisesti sulanut metalli jaahtyy. Takomalla jaahtyvaa metallia laajennetaan tyssaantynyt metalli takaisin alkuperaiseen tilavuuteensa, eika se sitten vetele enaa pidemmalta matkalta. (Hommaan varmaan vaikuttaa paljolti vasaroinnin aiheuttamat varahtelyt metallissa. Varahtelyn aiheuttama jannityshuippu yhdessa kutistumisjannityksen kanssa ylittaa metallin myotorajan, jolloin kutistumisjannitys laukeaa.) Jos metalli kuumennetaan hitaasti ja lampo kerkeaa laajeta laajemmalle alueelle (esim. kaasuhitsauksessa), silloin tyssaantyminen vahenee, koska myos ymparoiva lammennyt metalli on joustavampaa. Sen vuoksi usein ja varsinkin raskaita rakenteita hitsatessa kaytetaan esilammitysta. Esilammitys vaikuttaa myos seostettujen terasten sisaisen rakenteen muodostumiseen jaahtymisen aikana. Ilman esilammitysta sauma jaahtyy liian nopeasti, jolloin seosaineet eivat ehdi palata rakenteen sisaosiin, vaan kiteytyvat raerajoille, jolloin teraksesta saattaa tulla haurasta (myos vetyhauraus) tai ruostumattomasta ruostuvaa.

Nain ajatellen se pikajaahdytys pitaisi vain pahentaa asiaa, vahintaankin voisi odottaa jaavan paikallisia jannityshuippuja, jotka eivat nopean jaahtymisen takia ehdi poistumaan metallin myotamisen avulla. Jos jannityksia jaa, saattavat ne myohemmin tulla yllattaenkin esiin....

Mutta, jos homma toimii, tehkoon kukin tavallaan.
Mina itse vannon hitaan jaahtymisen nimeen, tarvittaessa esilammitys ja vasarointi.
-vaikken mistaan mitaan tiedakaan....

Temppu


<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Temppu 2002-11-04 17:49 ]</font>

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Temppu 2002-11-05 10:39 ]</font>

 

Kustomizing
Katon madallustapoja on monia. Esm. poistamalla pätkät pilareista ja säilyttämällä katon kokonaisuudessaan ehjänä, pilarit kallistuvat tässä tapauksessa. Tai vaikkapa madaltamalla pilarit ja säilyttämään niitten alkuperäiset asennot paikoillaan ja tekemällä kattopellit uudestaan, tällöin kattolevy tulee jatkettua ja levitettyä. Itse tein viimeisimmän madalluksen seuraavasti:
Masina on -61 T-Bird. Lyhensin kaikkia kattopilareita n. lain salliman määrän ja säilytin niitten asennon alkuperäisessä kuosissaan, tällöin kattolevyksi vaadittiin muutaman tuuman pitempi ja leveämpi levy. Ostin varaosakaton ja otin siitä käyttöön toisen takapilarin ja ristikkäisen etupilarin. Alkuperäisestä katosta hyödynsin vastaavasti puuttuvat pilarit edellisten lisäksi. Pilareissa (tolppissa) säilytin mukana n. 4" leveän kaistaleen alkuperäisiä kattopeltejä paarteineen. Kattopaarteet ja 4" leveät katon jäänteet hitsasin ovi ja -etu/takalasiaukoista yhteen (neljä lyhyttä hitsaus/liitoskohtaa). Tällöin katossa oli ainoastaan paarteet jäljellä ja keskiosasta puuttui noin 2 m2:n kattopelti. Ei kun raotakaoppaan ja 1 mm:n sähkösinkittyä levyä telojen (EW) väliin. Oli muuten mielenkiintoinen tehtävä. Kattopelti ko. autossa on suht pienen kaarevuuden omaava pallopinta ja siinä tuhraantuikin muutama neliö ennenkuin se suostui taipumaan oikeaan muotoon. Hitsasin levyn kiinni MIG:llä päittäisliitoksena ja se otti aikaa lähes 16 tuntia. Silloituksen tein n. tuuman välein ja sen jälkeen oioin sauman ja madalsin silloituspisteet kulmahiomakoneella. MIG saumaa voi hitsata vaikka kolme metriä kerrallaan jos pellit pysyvät oikeassa asennossa. No, käytännössä parin tuuman pituinen palko on jo saavutus. Hitsaaminen on lopetettava heti, kun pellit eivät ole enää oikeassa muodossaan. Kulmahiomakoneella välittömästi palko matalaksi, ilmalla jäähdytys ja oikaisu heti perään. Hitsauksen jälkeen kulmahiomakoneella poistetaan ylimääräinen sauma ja työ viimeistellään fiiberikoneella P 80/100 laikalla. Sauma ei kaipaa päällipuolelle muuta kuin epoksi- tai happomaalin ja maalarin toimenpiteet ja alapuolelle pohjavärin ja siveltävän saumatiivisteen sekä auton pintavärin jos asiakas niin haluaa.
Peltityön jälkeen työt vasta alakaakin. Kaikki lasit uusiksi, tein lasimuotit itse raudasta. Lasien listoitukset kaikki uusiksi, mittasuhteet muuttuivat. Listoitukset ovat Birdissä rosteria ja hitsasin ne TIG:llä ja joidenkin listojen valmistuksessa hyödynsin vanhoja työmenetelmiä, kuten puunuijaa ja koivupölkkyä. Tällähetkellä hion sinkkivalu osia ja odottelen, että auton suap verhoilijalle työstettäväksi. Em. valuosien kunnostaminen onkin aivan oma taiteen lajinsa ja siinä riittääkin ihmettelemistä pitkäksi aikaa. Ongelmana on niitten huonokuntoisuus ja syöpyneisyys.
Keep on grinding....

 

Joo no nyt on näköjään taas sohastu mehiläis pesää, no kukin tablaa tyylillään ...

Itte olen noita jonkin verran hitsannut, mutta en ole juuri ikinä käyttäny jäähdytystä kun on ollut tota malttia, eli pisteillä kiinni ja tihennystä ja tihennystä sekä vielä kerran tihennystä. En muuten ole ikinä ymmärtänyt sitä systeemiä jolla ensin hitsataan kahden tai sentin pitunen palko ja sitten vastaava tauko jne, se kun taatusti on vihon viimoinen tapa hitsata pellit sillä ei saa aikaseksi kuin venymiä, vaikka olis kuinka jäähdytystä, se systeemi on tarkoitettu paksuille levyille.

Mun mielestä se yks virhe on hioa noi saumat liian sileäksi, tai pois, toinen on sitten se jotta tommosissa pitkissä pelleissä voi ja tulis käyttää apu hitsisausta pellin ns, väärällä puolella, sinne sisäpuolelle vois laittaa hivenen apu pisteitä jotta rakenne vahvistuu, sitten vasta työt alkaa eli kaikki saumat on käytävä läpi ja hiomisessa voi myös venyttää peltiä jos ei ole malttia, eli kiire pois. Meillä nämä kaikki vielä tinataan ja jos ei tinata niihin käytetään pohjustetta.

Se peltien päällekkäin laittaminen ei kuulu auto hommiin !!!

 

no ei tasan tarkkaan kuulu niin, siis se päällekkäin laittaminen. yks hemmo tuossa tohkeissaan selitti että arvaas miten toi toinen tekee peltihommia? mä siihen että no? ja kaveri sanoo että se tekee reiän muotosen palan siihen!!! mä sanoin sit että niin tietenkin, mitenkäs sä sit teet? -no mä oon latonu vaan ruosteitten päälle peltiä ja massaa päälle, eihän se katsuri sitä nää miten se on korjattu. lähin siinä hakee samalla kahvia automaatilta ja pyörittelin päätä niin perkeleesti, meinasin että voi VVVVVVI**U tommosia tyyppejä. eihän siitä tuu ku ruostetta ruosteen päälle jos niitä päällekkäin laittaa, vaikka aineet olis täysin ruosteettomiakin!
sama homma lokarin kaarissa. itse oon aina leikannut vanhan pois ja muotoillut uuden sen mukaan millaseen muotoon vanha leikkautui ja hitsannut sitten paikalleen, ei pellin alle tai päälle vaan jatkoksi, vanhan tilalle. caprinkin edellisen kaarirempan tekijälle olis pari sanaa sanottavana, perkele sentään että jotkut on typeriä..

ugh.

 

Tervetuloa joukkoon '50 PinkMerc
Mielenkiintoista tekstiä, olisikos tuosta yllälainatusta kuvatuksia + muuta infoa?