Jakajan alipaine imusarjalta

Onkos kukaan ottanu tuota jakajan alipinetta suoraan imusarjalta kaasarin sijaan?? Tuossa lueskelin Edelin kaasari manuaalia ja tuli vastaan "long duration camshaft" kohta, jossa suositeltiin ottaan alipaine suoraan imusarjalta jos kaasarilta saatava alipaine ei riitä. Auttakaas vähän tietämätöntä, pitäisikö tämän nokan vaihdon yhteydessä auttaa tyhänkäynti alueella toimintaa vai sitten enemmällä kaasulla ajeltaessa?? Ja minkähänlaisista nokka-akseleista näissä tapauksissa mahdetaan puhua kun ohjeissa mainittiin vain "fairly radical camshaft". Eli kuinka radikaaleja muutoksia vaatii nokkaan ennen kuin pitäs alkaa siirtyyn alipaineeseen suoraan imusarjalta??

 

Ei sillä letkun paikalla ole vaikutusta kuin tyhjäkäyntiin.
Kun läppää avataan vaikuttaa sama alipaine kumpaankin liittimeen.
Eli imusarjan alipaineella saadaan tyhjäkäynti paremmaksi ilman muita muutoksia tai että käynnistyminen kärsii.
Haittapuoliakin suoralla alipaineella voi olla. Jos vaikka perusennakko on semmoinen ettei jaksa käydä kunnolla ja kiihdytät kaasupohjassa(eli alipainetta ei ole) ja löysäät nopeasti tyhjäkäynnille niin alipainekello ei välttämättä kerkiä vetämään ennakkoa ja kone sammuu.

 

Luepa ja sisäistä nämä artikkelit:

http://www.camaros.org/pdf/timing101.pdf
http://www.corvette-restoration.com/res ... Timing.pdf

Niissä on kerrottu aika selventävästi virranjakajan ja alipainesäätäjän toiminta sekä oikeat säätöohjeet.

Ja kaikki lisätiedot sinun autostasi helpottaisi neuvomista...

 

Eikö alipaineen otto kaasuläppien yläpuolelta ollut niitä ensimmäisiä saatehommia, ennakot siirtyivät myöhäisemälle tyhjäkäynillä ja palamattomien hiilivetyjen määrä pieneni.

Suoraan imusarjasta otto, muualta kuin kaasarinrungosta kaasuläppien alapuolelta, ei taida olla järkevää koska alipaine voi heitellä rajustikkin riippuen imusarjassa olevan lähdön paikasta.

Virranjakajan painot/jouset ja kokonaisenakko täytyisi säätää jokaiselle nokalle sopivaksi, eli on konekohtainen.

 

Omassa autossa on sbc 305, edelbrockin performer plus nokka, performer air gap imusarja ja performer 500cfm kaasari, Hei-jakaja. Ja imusarjassa alipaine liitäntä ois yläpinnassa melkolailla heti kaasarin takana.

 

Minkä ikänen auto,tarviiko leimalle päästömittausta?Jos on päästömitattava auto,kannattaa ottaa alipaine läpän yläpuolelta ja suorittaa säädöt sen pohjalta.Joutokäyntiä säätäessä tarkkaile alipaine-ennakkoa,ei saa nousta joutokäynnillä!!!!
Jos ei tarvii päästöistä välittää,voi kokeilla molempia tapoja ja valita se mikä tuntuu paremmalta.

 

Mulla on Oldsin isolohko Compin radikaaleimmalla 305H10 nokalla (+0.500 nostot), jakajan mekaninen ennakko on rajoitettu siten että tyhjäkäynnillä se on noin 18-astetta ja maksimi 36-astetta. Perusennakko on siten että vakiostartti jaksaa koneen vääntää käyntiin kuumanakin. 800cfm-kaasarin tyhjäkäyntikanavien rajoittimia jouduin avaamaan ja ilmansekoitusreikiä pienentämään.

Alipaineen otin ported vacuumista, eli läppien yläpuolelta ja jakajan mekaanisen ennakon rajoittamisella se toimii hyvin. Käytännössä off idle ennakko nousee sitten kun kaasua vähän lisää, mutta tyhjäkäynnissä ennakko on senverran myöhällä, että pakokaasu ei haise pahasti palamattomalle bensakitkulle niinkuin se käsittääkseni tekisisi isommalla tyhjäkäyntiennakolla.

Eikös se tyhjäkäyntiennakon myöhäistäminen nimenomaan vaikuta siten että tyhjäkäynnissä palamattomat kaasut jatkavat palamista kansien pakokanavissa ja pakosarjoissa. Tämä palamattomien kaasujen ohivirtaus on suurempaa ison overläpin nokalla ja siitä johtuu se pakokaasujen bensankitku tyhjäkäynnissä. Olenko ymmärtänyt oikein?

 

Kauheen teoreettista. Mä oon kokeillut kumpaakin asentoa, ja käyttänyt sit sitä kumpi mielestäni paremmin toimii. Yleensä se on ollut toi suora imusarjan alipaine. Saastemittausten takiahan aikoinaan toi ported vacuum source keksittiin, tyhjäkäynnillä mitattuna saadaan arvot paremmiksi kun sytkä on myöhäsellä ja sit osakaasulla kuitenkin päästään samaan lopputulokseen kun aiemmin suorasta imusarja-alipaineesta.

 

Mjoo, komppaan C-bargea, kokeilemalla,
tosin omassa kokemuspiirissä ported vakuumi passaa useimmiten parhaiten jos on matalastallinen vakioturbiini yhdistettynä jonkinlaiseen virinokkaan,
ei putoo syttyennakot ja tyhmäkäynti niin paljoa kun tökkää vaihteen piälle.

Ihan vakiossa kuutospersekynässä kokkeilin kans jatkuvaa alipainetta, hyväksi todetulla perusennakolla kävikin mm. niin että konejarruissa veti syttyä niin aikaselle, että patti alkoikin potkia vastaan ja aiheutti tympeetä nyppimistä.

Tossa olis ollut montakin ratkaisua, rajottaa vacuumikellon liikerataa, kiristää kellon jousta tai ottaa alipaine läpän yläpuolelta, riippuen vähän mitä muu kokonaisuus kaipaa,
tyydyin liittämään letkun takas orkkispaikalle.

 

Noita artikkeleja kun lukee niin niiden mukaan ei koskaan kannata ottaa alipainetta läppien yläpuolelta. Se on tarkoitettu vain ja ainoastaan saastelaitteiden kanssa kun halutaan tyhjänkäynnillä myöhään sytyttää ja jatkaa palotapahtumaa putkessa yhdessä ilmapumpun kanssa.
Itse mittailin alipaineita niin huomasin että ainakin omassa laitteessa täyskaasukiihdytyksessä alipaine on imusarjassa jonkinverran koholla kun taas läppien alla se on lähes nolla.
Toisaalta imusarjassa tyhjänkäynnillä alipaine on hiukan "rauhaton" verrattuna läppien alla olevaan.
Imusarjan alipaineliitäntä on kasipytyn kanavassa lähellä kantta ja imari on ns. Single plane.
Mulla ei ole jakajassa alipainesäädintä mutta sellaisen olen ajatellut hommata. Ensin vaan pitää selvittää mikä jakaja tuohon koneeseen käy.

 

Auto on vuodelta -87. Päästömittaukset siis tarvii ottaa. Mut ei oo mitään saastelaitteita kuten kattia tai ilmapumppua yms...

 

No joo tuo päästöjen vähentäminen ennakkoa myöhästämällä on ollut autonvalmistajille helpoin tapa jolla saadaan nox päästötkin alas..Samalla hoituu katin lämmitys..Ja bensaa kuluu.

Jos on overlappia, isoa kanavaa ja 1tasoimaria yms. niin eipä taida päästöt pudota vähemmällä ennakolla, koska seoksenmuodostus huononee.

 

Mitenkä on mahdollista, että ported vacuum -portti tuottaa alipainetta? Jos laitan jakajan alipainekellon ported vacuumiin kiinni, kierrokset nousevat hieman ja käynti paranee. Jos taas otan alipaineletkun irti ja tulppaan kyseisen portin, käynti huononee ja tyhjäkäynti laskee.

Tietääkseni tyhjäkäynnilä, alipainejakaja kytkettynä ported vacuumiin ei pitäisi ennakkoa tulla lisää? Vai olenko väärässä?

Kaasari original Rochester Quadrajet ja Caprice'ssa (allekirjoitus) kiinni.

 

Jos ported vacuum kanavassa on alipaine on kaasuläppä liian auki.Moottorin muut säädöt pitäs saada sellasiks et läppää saa pienemmälle.Monesti nuo rokkiorkesterit on vanhemmiten niin laihalla,että joutuu avaamaan läppää pysyäkseen käynnissä.Noista on monesta pitäny poistaa ne teräslommit et pääsee seosruuveihin käsiks.Toisioläppien pieni säätö voi auttaa myös.

 

Miten olet varmistanut mikä liitin on ported vacuum ja mikä läppien alle?
Qjetissä esim bensasuodattimen yläpuolella oleva liitin menee läppien alle ja läppärungon oikeassa etunurkassa on ported vacuum.

 

Ported vacuum -kanavasta ei pitäisi tuntua alipainetta tyhjäkäynnillä, manifold vacuum -kanavassa alipaine on suurimmillaan tyhjäkäynnillä.

 

Otin varmasti oikeasta portista. Otin samasta, kuin tuossa kuvassa:



Tyhjäkäynti on tällähetkellä puolilämpimänä 700-800, täysin lämpimänä 900-950. Jos laitan lämpimänä tehtaan asetuksiin (noin 700) niin alkaa kierrokset heijaamaan ylös-alas. Voisiko johtua tuosta alipaine-ennakosta joka vähenisi, koska laskin tyhjäkäyntikierroksia?
Eikös koneen pitäisi käydä tervettä tyhjäkäyntiä siinä 600-700RPM ilman alipaine-ennakkoa?

Niin ja tyhjäkäynti-seosruuvejen kohdalla on edelleen metalliset suojat eli tuskin on kukaan ruuvaillut.

 

Tietämätön kyselee taas!
Ihmettelen tuon 318 kulutusta, okei talvi ja niin pois päin, mut rauhallisella seka ajolla reilu 22litr satasella? Jarrut ei kahnaa, eli rullaa kevyesti! Huohotukset laitettu, uudet putsarit.
No tuon huomasin et tuo letku on just läppien yläpuolella, 4reikänen holley, vielä en oo löytänyt numero koodia, et tietäis, onko 600 vai 650?

Tulpat pitäis vaihtaa ja kokeilla, onko siinä vika, kun polkaset, nii meinaa tukehtua?
Koneen iästä ei tietoo, nätisti hörisee!

Eli kaikki vinkit tervetuloa, miten saan polttoaine kulutusta terveellisemmälle tasolle?
Käyttö auto, nii kiinnostaa oikeesti, ku parhaillaan tulee se 150km päivään!
Mistä löytyy ne nro koodit, koneesta, kaasarista ym... mitkä auttaa vikaa etsiessä! Oon koittanu kooglettaa!? Ainakin jotain!

 

Jakajan alipaineen kytkentä läppien yläpuolelle on ihan ok, mutta tarkista että se myös varmasti toimii.
Muutenkin sytkäpuolelta piuhat, tulpat ja jakajan kansi ovat yleisiä vikakohteita vaikka kone suht hyvin toimisikin. Ja sytytyksen ajoituksen tarkistus tietenkin.

Ellei kipinäpuolelta löydy vikaa, niin sitten kaasarin kimppuun. Seosruuvit voi joskus pyöriä itsestäänkin ja pintakaasuseokset näin turhan rikkaalla.
Seuraavaksi sitten vois kokeilla pääsuuttimia pienemmäksi.

Tulppia vaihdellessa kannattaa samalla mitata puristuksetkin, niin sillä voi karkeasti analysoida koneesta mahdollista venttiilivuotoa ja muutakin kuntoa.

 

Ei se kummasta ottaa vaikuta kulutukseen. Autot ainakin mulla on toimineet aina paremmin siinä kohtaa kun lähetään liikkeelle jos on imusarja alipaine jakajalla, käy nätimmin tyhjää eikä tuota lämpöä yhtä paljoa tyhjäkäynnillä ja helpompi säätää.

Puristuspaineet kannattaa ottaa ja tarkkailla eroja pyttyjen välillä.

Tyhjäkäyntiseoksetkaan ei ole ikinä kulutukseen mulla vaikuttaneet kun niillä tosiaan vaan käydään tyhjäkäyntiä. Rikkaalle olen yleensä pistänyt joka yhdistettynä isoon tyhjäkäyntiennakkoon pistää koneen käymään nätisti eikä tartte ryypyttää paljoa kun kylmänä lähtee jos on käsiryyppy, automaatinkin saa vetää aika laihalle.


Yks kaukaahaettu ajatus perussysteemien lisäksi vois olla jakopään hajoominen mikäli tossa on GM tyyliset bakeliitti hampaat ja nokan ajotuksen vippaaminen sen myötä päin persettä.

Mutta perusjutut eka kuntoon.