Kardaanin tasapainotus klemmareilla

Wheelssisä oli just tuo että pukeilla ajetaan niin että tärisee ja samalla käy ruuvimeisselillä hipaseen kardaania. Sillon raskaimpaan kohtaan jää merkki. Sitten kaks klemmaria sijotetaan pikkusen yli 90 astetta tästä merkistä molempiin suuntiin. Jos vieläki tärisee niin "lisäpainoa" saa kun siirtää klemmareita lähemmäs toisiaan, ruuvarimerkin vastakkaiselle puolelle.

Muistan vielä sen sarjiksenki samasta wheelssistä missä kardaaninpainottajalta lähti pirssi pukeilta ja vei muistaakseni koko tallin jorpakkoon.

 

Kometissa ainakin tehdään siten, että koko pötkö alusta loppuun on koneessa. Jos värisee tuon operaation jälkeen niin vika on jossain muualla.

 

Oli Techinical Service Bulletiniissa 60-luvulla.

"Another of those cheap, quick fixes is found in TSB #1127. This time the problem was a vibration diagnosed as being caused by a poorly balanced drive line. Now the fix is not that unusual for those of us who have been around cars for a long time. The surprising part is having an auto manufacture suggest it. Ford and others had discovered that by placing large hose clamps around the drive line in the right places an imbalance can be corrected. This does take a lot of time as it relies on the trial and error method. After correcting the problem Ford suggested that the drive line be painted black. It's most likely that this was had done to hide the existence of the hose clamps."

 

Tuo tee-se-itse tasapainotus on aika turvallistakin kun laittaa auton alle ruuvipenkin ja siihen vaikkapa tussin kiinni ja säätää sen sopivalle etäisyydelle kardaanista, jollon tussi piirtää jäljen kardaanin liikeradan uloimman (raskaimman) paikan kohtaan. Takapyörien irroittaminen tosiaan vielä parantaa lopputulosta

 

Joo sukkahousuviritykseltä kuulosti tuo klemmarikonsti, mutta kun kardaani oli käynyt kalliissa asiantuntijan tasapainoituksessa eikä se siitä yhtään parantunut, alkoi klemmaritasapainoitus kummasti kiinnostaa. Puoli tuntia (no ehkä tunti) yritystä ja erehdystä ja tärinät hävisivät.

 

Nää vanhan ajan konstien vähättelyt on hauskoja, kaikki viisaus löytyy kaupasta kun tarpeeksi maksaa...

 

Kerropa, mikä on tämä kallis asiantuntija niin tietää välttää

 

Lainataas vanhaa topiccia. Alotin tänään klemmaritasapainotuksen ja muutama kysymys:



Perä ylhäällä ja d:llä ilman kaasua silminnähtävä heitto keskellä. Siirtelin kolmea klemmaria kun ei kaks tuntunu vaikuttavan, nyt kaasulla silmään ok mutta kynä hienosesti hyppii, parannusta tuli alkuperäseen vastaavassa mutta ilman kaasua aika heitto kuten alunperin.

Pitääkö kaasulla kardaanin olla niin tasapainossa että kynä mukisematta tekee yhtenäisen viivan vai mitkä on toleranssit? Entäs toi heitto tyhjäkäynnillä?

 

Joo asia kunnossa. Vinkiksi muille vielä että perä pukeilla tärisee pal enemmän vaikka ajossa ois ok! Joten ei luovuteta.

 

Ei ne klemmarit sitä heittoa poista.

 

Ei poista ei mutta nyt jurisee ihan vähän 125km/hssa mikä ei haittaa 80 lätkän autoa. Klemmarit kunniaan! Ennen alko 60km/hssa jo ikävä jurina...

 

Eivät poista, mutta kokemukseen perustuen kumoavat heiton aiheuttaman epäkeskoefektin.

Tää klemmarihommahan tosiaankin löytyy sekä Fordin että Geeämmän tehtaan korjausoppaista, ei ole huuhaata.

 

Tein tämän B-omegaan kun ei kikkelin paksuinen kardaani kestänyt kuormitusta ja katkesi.

Vti kardaanin punneille ja lyheni n.50mm. putkea väliin ja hitsaus.
tärisytti tietenkin hirveästi, eli perä ylös ja d-päälle, tussia kevyesti kardaaniin päin ja merkit tuli. tavalliset letkuklemmarit kiristi mollukan merkin vastapuolelle, tuli hyvä.

ei jyrränyt enää, pehmeä ajoltaan muuten tommonen opel, sen olis herkästi huomannut pienemmänkin värinän.

 

Ja Mopar Performancen alustakirjasta

 

Toimiva kikka.Brookwoodissa alkoi tärrääminen 70:n jälkeen.Perä pukeille,renkaat irti.Käyntiin ja vaihde päälle,alle makaamaan selälleen ja tussilla hipaisumerkit molempiin päihin jortaania.

Kaksi klemmaria akseliin siten että toinen tussimerkin puolelle ja toinen vastakkaiselle eli kumoavat toisensa.Tussimerkin puolella olevaa klemmaria käänsin varttikerroksen,testaus -> tärrää enempi -> kääntö vastakkaiselle puolelle -> test -> huomattavasti parempi kuin alunperin -> vielä varttikierros eli molemmat samassa kohtaa -> huonompi -> takaisin vartti.
Jortaanin etupäähän sama homma ja pari hienosäätöä vielä molempiin päihin -> that´s it!

Aikaa meni kaikkineen reilu tunti.

 

Toimi myös MB 280 SE 1984 ässämersussa. Täristys alkoi eturättinivelen ja kannatinlaakerin vaihdosta mutta tuolla lailla sain sen kuriin. Sata tonnia ajoin sen jälkeen.

 

Näköjään valitettavan tuttu tarina toistuu täältäkin: kardaani kävi yokeineen päivineen ammattilaisen tasapainotettavana. Eka testilenkki keväällä ja voi tsiisus sitä jytinää 80+ km/h nopeudessa!

Hakutoiminnon avustuksella löysin tän topicin ja eikun aiemmissa viesteissä olevien ohjeiden perusteella säätelemään. Aloitin homman siten, että auto pukeille, takarenkaat irti, kone käymään, pykälä päälle ja kuolemaa uhmaten auton alle tekemään tussimerkit molempiin päihin pyörivää kardaania.

Autoni kardaani on jatkettu, mahdollisesti siitä johtuen tuotti vähän ylimäärästä päänvaivaa. Huomasin nimittäin, että klemmareiden siirtämisellä hiukan toiseen kohtaan myös kardaanin pituussuunnassa oli selvä vaikutus. Alkuun en tahtonut saada etupään jyrinää kuriin millään, kunnes viritin klemmarit n. 20 cm taaemmas eturistikosta. Ja kas! Johan parani kuin taikaiskusta. Lopulta kolme klemmaria samaan kohtaan asetettuna tuotti huikean hyvä tuloksen verrattuna alkutilanteeseen.

Auton alla aikaa viettäessäni, ihmetellessäni ja pähkäillessäni huomasin myös kardaanin värinöiden perussyyn: etu-yoke on vääränlainen, eikä tukeudu laatikon ulostuloakseliin tarpeeksi pitkältä matkalta, kardaanin etupää pääsee "vatkaamaan" liikaa. Yoke menee siis tulevaisuudessa vaihtoon, samalla kardaania täytyy hieman pidentää.

Ei kuitenkaan kiinnostanut rueta isompaan projektiin kesken parhaan ajokauden, joten päätin koittaa klemmarikonstilla saada lopputuloksesta siedettävän. Ja onnistuihan se. Etupäähän ne mainitut kolme klemmaria ja takapäähän "näön vuoksi" kaksi. Tuloksena käytännössä matka-ajokelvoton auto parani mielettömästi!

Viikonloppuna ajettiin n. 700 km ilman ongelmia, eikä puhettakaan että moiseen reissuun olisin edes lähtenyt jyristävällä kardaanilla.

Kokeilkaa ihmeessä jos tarve vaatii. Toimii ja maksaa 0,1% siitä mitä koneessa tehty tasapainotus! Ja ISO kiitos kaikille jotka olette kokemuksianne jakaneet tässä topicissa, terveisin kiitollinen siipiautoilija
8)

 

Mullakin oli pituussuunnassa tarkkaa mut kyl sen oikean kohan suht äkkiä löytää kun harvemmin ne kardaanit on kymmenmetrisiä

 

Päätin kokeilla klemmari konstia kun ennen ja jälkeen koneessa tehdyn painotuksen jälkeen on ilmennyt sellaista aaltomaista tärinää 85 nopeudesta eteenpäin. Auto nosturilla D päällä tyhjäkäyntiä tussilla merkkasin heiton edestä ja takaa. Etupäähän klemmari merkin vastapuolelle ja takapäähän merkinpuolelle sitten testaamaan tärinä oli hävinnyt lähes kokonaan vauhtia oli 100 ja sivupeilistä erotti takana tulevan auton rekisterin