kiertokankien painoeroista

kuinka tarkkaa tuo homma on? Omaan mottiini hieroin kanget 2g sisään keskenään, ajattelin ettei se ainakaan haittaa jos ne on tarkasti.
kaveri tuli puntaroimaan omiaan töihin ja niissä oli pahimmillaan eroa 22 grammaa ja kaveri sano että näähän on vi.un hyvät, ei tartte tehä mitään. siihen jäin monttu auki että täh? ja kaveri lähti kotia.
olenko mä oikeassa että kyllä ne nyt vähintään 10g sisään olis hyvä saada ihan vaan vaikka vakiokoneessa, vai eikö sillä tosiaan oo niin väliä? kumpikin koneista(oma ja kaverin) on alavääntö reseptillä tehty eikä koneita oo tarkotus kierrättää yli 6000rpm missään olosuhteissa.

 

Tollasessa V-koneessa jossa toi puntitus on enempi tai vähempi laskennallista, noi jutut ei mun mielestäni oo ihan gramman päälle. Monet "Äijät" jopa yli tai alipanottavat koneita tarkoituksella saadakseen mielestään jotain hyötyä. Mopsin raamattu sanoo, että tehtaan tasapainotus on riittävä jos käytetään tuotanto mäntiä / veivejä. Pahimmillaan oon samassa koneessa nähnyt 70 gramman heittoja veivien painoissa, joten jos se on riittävää niin grammasta tai parista ei kannattane olla huolissaan. Ja sitten vielä kolmas pointti; käytin eräässä tunnetussa koneistamossa akselin puntitettavana kolme kertaa samoilla arvoilla, ja joka kerta sitä joutu muuttamaan vaikkei mikään oheispainoista muuttunut. Ei paljoa, mutta silti sen verran, ettei senkään kautta pari grammaa meinaa mitään. Aika yleisesti kai pidetään, että ylipainotettu on parempi kuin alipainotettu. Eli kampura on puntitettu painavemmille rojuille kun mitä käytössä on. Tää siis koskee vaan noita vee moottoreita, joissa oheissälän paino vaikuttaa kampuran tasapainotukseen.

 

Vertailin kerran 305 sbc kikkaran veivejä ja painoero oli yhessä pannussa 32g tehtaan jäljiltä???.

 

Onko jollain ennen/jälkeen kokemuksia mitä V-koneen painotus käytännössä vaikuttaa?
Huomaako sen käynnistä, perstuntumalla, tehosta, vai onko se pääasiassa vaan tätä harrastamisen riemua?

 

Nuo on just niitä harrastusjuttuja :smile:
Vaikka siitä ei tulisi kuin 1 heppa niin sekin on otettavissa käyttöön eikä maksa mitään muuta kuin työtä.
Kankiahan ei muuten tartte välttämättä punnita jos ei satu olemaan tarkkaa vaakaa (tai emäntä ei anna kantaa talliin likaantumaan), "keinulla" kankia keskenään vertailemalla voi etsiä keveimmän ja tekee sitten muut sen painoisiksi.

 

No milläs noita sitten kannattais kiillotella? Rälläkkä,vinku,nauhahiomakone,viila...mikä??

 

Oho! No ei ole tuollainen tullutkaan mieleen :-o

 

Joo, sen 70 gramman tasaaminenkin alkaa jo vaatia pikkasen mielikuvitusta, etenkin jos käy vielä niin, että veivit on ristiin ylä/alapainosia ja sitä keveintäkin joutuu vielä keventämään. Kierrosherkkyys on kai lähinnä kiinni osien painosta, eikä niinkään itse tasapainosta.

Sitä en osaa sanoa, kuinka tarkka tossa puntituksessa on riittävän tarkkaa. Pahasti epätasapainoinen mottihan vibraa ja jopa täristää, ja sen täytyy näkyä sekä tehossa, että kestävyydessä. Kuitenkin, esimerkiks toi 70 gramman painoerolla ollut motti ei näyttänyt millään lailla laakereiltaan tai muilta osisltaan tosta kärsineeltä.

Sen lisäks, musta ainakin tuntuu toi vastapainojen laskukaava vähemmän tieteelliseltä, siinähän otetaan mukaan mm. arvio osissa lilluvan öljyn painosta joka voi olla joko oikea tai väärä, ja käyvässä koneessa voi olla muitakin variaatioita jotka siihen vaikuttaa. Sen takia en ite oo niitä väkisin alkanut gramman päälle hieromaan. Ainakin kotikonstein ylä- ja alapäiden painojen mittaaminen on kanssa aika työlästä, kantsii kokeilla millanen se punnitustuloksen toistettavuus on. Ja tohon kun vielä lisää ton kertomani esimerkin, sama kampura samoilla bob weighteillä kolme kertaa puntitettuna ja aina tarvinut joko porata tai täyttää, niin mikä sitten on se lopullinen todellisuus?

 

Eikös ne voi käydä marketin hedelmävaa'alla punnitsemassa? Miksi raahata koneistamoon ja maksaa joka kerta.
Muistan tosin jostain lukeneeni, että veivit tulisi punnita ylä ja alapäästään erikseen ja käyttää tätä veivin alapään painoa kampuran taspainotuksessa. Meneekö tämä jo kisamottijutuiksi vai onko mainittavaa hyötyä?

 

Mitenkäs sitten tuo vauhtipyörän tasapainoitus. Onko sillä suurta vaikutusta
jos isolohko on täydellisesti tasapainoitettu automaatin vetolevyllä, ja jos laittaakin koneen manuaalivaihteiseen autoon ja ottaa tehtaan paketissa olevan vauhtipyörän ja panee suoraan kiinni.

Entäs kun siihen pulttaa vielä kytkimen,
onko ne tehtaalla jo painoitettu?

 

Kun se kampiakseli punnitaan, veivikauloille (siis kasikoneessa neljä) kiinnitetään "vastapainot" joiden massa on 2x laakerit+ öljyarvio + 2x kiertokangen alapäiden massa + 1x kierotkangen yläpää, mäntä, tappi, renkaat + lukot. Eli sillä ylä- ja alapään painolla on merkitystä suunnilleen siinä kun kokonaispainollakin. Sulla voi olla kaks samanpainosta veiviä joilla on hyvinkin eri painoiset ylä- ja alapäät, jolloin noiden kampuraan kiinnitettävien vastapainojen pitäis olla erilaiset. Niitä punnittaessa tarttee pikku apuvälineitä. Ensinnäkin veivin pitäis olla vaakatasossa, ja kiinnityspisteiden laakeroituja. Ja tietysti ylä+ alapään paino pitäis olla veivin kokonaispaino. Aika monet tekee vaan sillee, että ne puntittaa eka alapäät samanpainosiks ja sitten tasaa kokonaispainot yläpäästä ja se on siinä.

 

Jos ja kun vie puntitettavaksi niin kannattaa kysellä etukäteen kaikenlaista ettei tule murheita. Esimerkki GT-Motorista 383" SBC:n liikkuvat olivat siellä ja sovittiin että kaikki muutokset pyritään tekemään kampialeksiin/vetolevyyn ja kun postipekka toi kamat niin dampperi oli aivan täynnä reikiä ja vielä siten porattu etten uskaltanut laittaa paikalleen!?! soitto sinne ja vastaus oli "shit happens" ja sillä selvä ja oli viimeinen kerta siellä ja rahat kaivoon koska homma oli piloilla kun piti ostaa uusi dampperi!!. Sitten toinen samanlainen R-Koneistuksessa ja ei muuta sanottavaa mutta ekankerran kun tuli rääkättyä niin kuulu naps ja kone alkoi täristä kevyesti ja luukku auki ja tsekkaamaan mitä lensi mäelle?? No tallilla selvis että vetolevyyn hitsattu puntti oli suuttunut ja lentänyt runkopalkin läpi huitsin v...uuun kai mutta homma pelastu sillä että niitä puntteja puli pyydettyä pari kipaletta varoiksi.

 

Vai että sellaista tasapainoitusta.
taidanpa vain tarkistuttaa vauhtipyörän ettei ole heittoa ja laittaa kiinni.
poraavat sen vielä pilalle.

 

Sanokaas onko yleensä vastaavaa hyötyä tasapainottaa kampura ja vp+ kytkin yhdessä?

 

hyötyy siitä sen että kone kestää pidempään eikä ravistele käydessään. eikä se todentotta ainakaan haitaksi ole.

 

??

Isot Pojathan tekee niin että ensin tasapainotetaan pelkkä kampiakseli ja sitten pultataan kiinni siivapyörä/dampperi, vauhtipyörä/vetolevy, paineasetelma jne, aina yhden osan lisäyksen jälkeen tasapainotetaan uudelleen ( -> sisäisesti tasapainotettu). Vähemmän varakkaat isot pojat sitten taas puntittavat koko systeemin yhdellä kertaa (ulkoisesti).

 

just det.
mulla on sikäli hyvä kun työkaverilla on oma tasapainotuskone niin saan "sopuhintaan" eli käytännössä 20-30 euroa koko roskan puntitettua, just tyyliin akseli ensin yksin ja sit yks osa kerrallaan lisää ja joka välissä pyöräytellään.

 

Veivien painoista muistan hyvin ensikokemukseni.
Avasin ensimmäisen 350:n, veivit kainaloon ja koulun tarkkuusvaakaan. Mitä v***iua, painoerot pahimmillaan 58 g. No tietenkin ajatus, että nää on kaikki eri koneista. Siispä veivit rautaromulavalle.

Soitto southparkkiin ja tilaamaan uudet veivit. Jussi sano että nehän olisi pahemmatkin painoerot voinut olla.

oppirahat maksettu

 

Pitääkös toi k-kankein tasapainotus tehdä mäntien kanssa ? vai erikseen vai onko mäntien painoerolla väliä ?
Äkikseltään voisi luulla että on !

 

Ei mäntien paino veiveihin vaikuta mutta kampuran puntituksessa sillä on tietenkin väliä. Ja jos veivit on samanpainoisia keskenää niin ei ne silti välttämättä ole tasapainossa koska mäntä ja veivin yläpää liikkuu eritavalla kuin veivin alapää. Sen takia veivien ylä ja alapäät tehdään keskenään samanpainoisiksi.

Tossa on älyvapaasti käännettyä faktaa.

250 heppainen kone joka kiertää 7500rpm rasittaa alakertaa enemmän kuin "vain" 5500rpm kiertävä 550 heppainen.

Mitä enemmän kone laulaa sitä suuremmalla syyllä sen täytyy olla F1 termiä käyttäen balanssissa.