Kuvia vanhoista kilpa-autoista; vanhoja kuvia, uusia kuvia jne.

Lentokoneen moottoreita ne oli. Ehkä se väärinpäin oleminen liittyi jotenkin aerodynamiikkaan tai painopisteeseen tai sitten siihen, että siinä oli tykki.

Toi Mersun moottori oli tämä:

Daimler-Benz DB 603

The Daimler-Benz DB 603 was a German aircraft engine used during World War II. It was a liquid-cooled 12-cylinder inverted V12 enlargement of the 33.9 Liter DB 601, which was in itself a development of the DB 600. Production of the DB 603 commenced in May 1942, and with a 44.5 liter (44,500 cc) displacement figure, was the largest displacement inverted V12 aviation engine to be produced and used in front line aircraft of the Third Reich during World War II.

The DB 603 powered several aircraft, including the Do 217 N&M, Do 335, He 219, Me 410, BV 155 and Ta 152C.

 

Juuri näin, sekä keulan muotoilu, alennusvaihteen sijoittelu, että asejärjestelyt. Bf 109:n tykkihän ampui spinnerin läpi. Hieno konstruktio. Ilmailumuseolla Vantaalla on mereen ajetun Mersun keula nähtävillä.

 

Minua on aina kiinnostanut saada selville kuinka voitelu oli tehty. Ei helppoa kun kone on ylös-alas...
Wiki kertoo että oli "3 öljypumppua ja 35L säiliö". Todennäköisesti 2 tyhjentävää ja yksi paineelle. En ole löytänyt kuvaa ko systeemistä.
Kuva koneesta;

https://en.wikipedia.org/wiki/Daimler-Benz_DB_605#/media/File:Daimler_DB_605_cutaway.jpg

 

Sama dilemma on kai tähtimoottoreissa ja pytyt ylöspäin olevissa selässä ja ulkopuolisissa liikkeissä? Voitelujärjestelmä näyttäytyy ainakin DC-3:n tähtimoottorien käynnistyksen sinisenä savupilvenä?

 

Niin on/oli. Finskinkin Convairin alimpien sylinterien tulpat piti irroittaa ja tyhjentää sylinterit öljystä ennen käynnistämistä jos oli ollut kauan käyttämättä.
Se oli hieno moottori! Eikä koskaan polttanut kannen tiivistettä kun sitä ei ollut... oli yhtä puuta syl kanssa.
https://www.historynet.com/r-2800-piston-engine-perfection/

 

Finskillä tavattiin sanoa mekaanikkojen ristineen kätensä kyynärpäitään myöden, kun Convaireista luovuttiin. Ehkä noin varmaan monestakin syystä, mutta todella upea kone oli. Convairhan on Vantaan Ilmailumuseolla näytteillä ja sisäänkin pääsee. Koneen interiööri on esiintynyt kai useammassakin sarjassa ja leffassa. Viimeksi näin kylmän sodan Helsingistä kertovassa Nyrkki-sarjassa. Silloin esitti hienosti Atlanttia ylittävän lennon matkustamoa. Pikku anekdoottina sarjassa vilahti museovierailta suljetun lentokoneen WC:n oven Abloy-riippulukko.

 

IL:ssa on samanhenkinen rakennelma:

Vuonna 2010 valmistunut Mavis oli rakentajansa Chris Williamsin seitsemän vuoden harrastuksen tulos. Speyerin tekniikan museon kannattajajäsenistöön kuuluva Williams tosiaan on kuvannut massiivista jutun alussa mainituin sanoin.

Itse auto on rakennettu ihan aidolle Bentley 8 Litren rungolle. Sen päälle on rakennettu 1930-luvun ennätysautojen muotoja muistuttava kori, joka kätkee sisäänsä melkoisen voimanlähteen.

Mavista nimittäin liikuttaa Packardin valmistama, torpedoveneisiin alunperin tarkoitettu 41,6-litraisella iskutilavuudella raivoava V12-moottori. Jos se ei vielä ihan riitä, niin tuon koneen hengittämistä avittaa mekaaninen ahdin.

Tarkkasilmäinen voi huomata että pakoputkia puskee korin kyljistä ulos yhteensä 24 kappaletta, mutta tämä ratkaisu on tehty kuvastamaan kansien twin port -rakennetta.

Tehoa Packardin moottori kirnuaa 1500 hevosvoiman ja noin 2700 newtonmetrin verran.


Mavis on 6,4 metriä pitkä, lievästi pelottavan oloinen auto. ARTTU TOIVONEN


Mavisia liikuttaa Packardin V12, joka on aiemmin liikutellut torpedovenettä. ARTTU TOIVONEN


Tällainen vastaava moottori kuljettaa Mavista. Pelkkä moottorin paino on noin 1500 kiloa. ARTTU TOIVONEN

 

Mitä kisaa noilla hirviöillä ajettiin? Ei voi olla ainakaan rataa...

 

Jos vilkaisee miltä näytti mersun ekat kisavehkeet tuolla historian hämärässä, niin eipä paljoa ole eroa paitti tietty hirviömoottori. Joten paha sanoa, että oliko tarkoitus ajaa rataa vai nopeusennätyksiä..
https://en.wikipedia.org/wiki/Mercedes-Benz_in_motorsport

 

Tuo todella herätti omistamisen haluja, päinvastoin kuin laumasopulien 5-oviset sähköautot. En juuri pidä Helsingistä, mutta kyllä tuolla Mavisilla olisi mukava ajaa ympäri Kaivopuistoa. Tarvitsisi vaan muutaman kaverin mukaan, jotka estäisi hidastelijoiden tulemsien reitille....

 

IS:ssä on juttua Kyösti Hämäläisestä ja kuuluisasta Suurajoista diesel-Mersulla:


Kyösti Hämäläinen ja taksimersu vuonna 1979 ennen kisan alkua. KUVA: PENTTI KOSKINEN

 

HU:ssa on juttu tasanopeusajosta:

Tapani Kuparinen aloitti vuonna 2015 harrastuksen, johon on hurahtanut hänen arvionsa mukaan viitisenkymmentä suomalaista – nimittäin tasanopeuskilpailut.

Kyse on tarkkuuslajista, jossa kilpaillaan siitä, kuinka hyvin kilpailijapari kykenee pitämään annetun keskinopeuden. Nopeus on suurimmillaan 68 km/h ja tasanopeuskilpailuja voi ajaa vaikka siviiliautolla. Kuparisella on käytössään Volvo142 vuosimallia 1967.

Muualla Euroopassa tasanopeusajo on paljon suositumpaa kuin Suomessa.


Öljynvaihto, pesu ja vahaus. Ja menoksi. Sporttikuvat/Eero Auvinen


Rentoa menoa Lahden kisoissa viime vuonna. Tapani Kuparinen


Kuparinen, Uusikari ja Valvo Kaakkoisrallissa. Sporttikuvat/Eero Auvinen

 

"Kyse on tarkkuuslajista, jossa kilpaillaan siitä, kuinka hyvin kilpailijapari kykenee pitämään annetun keskinopeuden."

Ei minun mielestä mitään tekemistä oikean rallin kanssa....

Kun lopetin ralli harrastukseni ekaan Jyskälän "The 1000 Lakes Historic Rally" kisaan 1990 tuo sama pelleily oli mukana ekalla pätkällä.
Sanoin kartturilleni; "Nyt pelleillään mekin ja tehdään Jyskälän pohjat!" Ja teimme myös (no, aikasakkoa tuli roimasti....)
Järjestäjät eivät yhtyneet menestykseen tuomaan riemuun vaan uhkasivat poistaa kisasta mutta armahtivat kun paikallinen Volvon edustaja puolusti minua. Motiivi taisi olla etupäässä se että ajoin P1800 Pyhimyksellä ja hän halusi sen ostaa kisan jälkeen
Olimme 7s kokonais kisassa ja paras Pyhimys joka oli tavoite. Taisi olla 4 muuta mukana?
PS. Auton myin wanhalle kovalle Volvo kuskille joka osti sen pojalleen lahjaksi. Meni hyvään kotiin.

 

Historiallisessa mielessä se oli nimenomaan sitä rallia. HRCF:n sivulta:

Ralli syntyi 1950-luvulla tasanopeuskilpailuina, kunnes vähitellen nykymuotoiset nopeusrallit valtasivat rallitiet. Tasanopeuskilpailut painuivat unholaan vuosiksi, kunnes historic-rallihuuman myötä Keski-Euroopassa alettiin harrastaa uudelleen tasanopeusrallia. Laji onkin hyvin suosittu kilpailumuoto erityisesti Keski-Euroopassa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Monte Carlo Historic Rally, joka vuosittain kerää yli 300 autokuntaa kamppailemaan alppiteiden herruudesta.

Minusta laji on varmaan hauskaa puuhastelua lajin harrastajille.

Oikea historicralli vaatii sitten jo enemmän ja siinä voi sattua enemmän. Jos kaataa klassikkoauton, kun kaahailee liian lujaa, niin siinä voi tulla kyynel autonomistajalle ja monelle muullekin.

Siinä mielessä tuommoinen laji, jossa vähän pöristellään klassikkoilla on parempi, kuin se, että ne vain makaisi ladossa.

Aiheeseen liittyen. JJ joskus testaili tasanopeus-Saabia:

https://tekniikanmaailma.fi/jyrki-j...deolla-katso-takaikkunan-kulmien-kaarevuutta/

 

Laitetaan samaan syssyyn Keken seikkailuja HS:n 50 -vuotta sitten sarjasta:

RUOTSIN Freddy Kottulinsky, 43, hankki leikittelevän kevyesti voiton formula super veen viidennessä EM-osakilpailussa Keimolassa.

Suomalaisvaltti Keijo Rosberg johti suurimman osan kilpailusta.

Maalissa oli Kottulinsky kuitenkin 0,116 sekuntia ennen Rosbergia.


Keijo Rosberg otti toisen kakkossijan EM-sarjassa. Kuva: Racingcar-Bildstudio

 

Ehkä ralli Suomessa niin alkoi..... muttei maailmassa:

"Rallying as a form of road competition can be traced back to the origins of motorsport, including the world's first known motor race; the 1894 Paris–Rouen Horseless Carriage Competition (Concours des Voitures sans Chevaux)."

Esim Juan Manuel Fangio elokuvat kertoo kovista pitkistä ralleista.
1940 Fangio ajoi 10 000km / 15 päivää rallia Argentiinasta Peruun. Ja takas!
SE oli sitä oikeaa rallia...
Katso 4.00 min kohdalta;

 

Ei tämä tasanopeusajo ollut mikään suomalainen keksintö:

THE HISTORY OF THE REGULARITY RACE

The history of regularity racing can be traced back to the early days of automotive competitions, particularly in Europe. One of the earliest forms of regularity events was the Monte Carlo Rally, which began in 1911. The rally initially focused on assessing the reliability and endurance of vehicles by covering long distances and challenging terrains. Over time, the format evolved, and regularity elements were incorporated to test a driver's ability to maintain a consistent average speed.

Varhaiset auto/rallikilpailut oli seikkailuja, joissa jo usein maaliin pääseminen oli se juttu. Välissä oli erilaisia tasanopeuserikoiskokeita, nykyaikaisia nopeuserikoiskokeita jne.

Esim. Jyväskylän rallin historiaa Wikipediasta:

Suomen Autoklubin urheilujohtajat kaavailivat 1950-luvun alussa parituhatta kilometriä pitkää rallia, jonka lähtö- ja maalipaikaksi ajateltiin Helsinkiä. Ajoreitin oli tarkoitus kiertää Itä- ja Keski-Suomen järviseuduilla. Rallin ajankohdaksi suunniteltiin heinäkuun alkua, jolloin valoisat yöt olisivat tarjonneet kilpailijoille mahdollisuuden "ympärivuorokautiseen maisemien ihailuun". Helsingissä ei kuitenkaan vielä ehditty ryhtyä sanoista tekoihin, kun Autoklubin Jyväskylän paikallisosasto otti aloitteen käsiinsä.[2] Jyväskylän Suurajot järjestettiin ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 1951. Se järjestettiin karsintakilpailuksi Monte Carlo -ralliin. Kilpailussa oli vain kaksi erikoiskoetta ja kaikki 26 matkaan lähtenyttä autoa selvisivät maaliin. Reitti kulki Lappiin, jossa Rovaniemellä oli kääntöpiste. Paluu tehtiin Kajaanin ja Kuopion kautta, jossa oli ensimmäinen erikoiskoe. Toinen erikoiskoe oli Jyväskylässä kisan maalisuoralla Yliopistonkadulla, jossa järjestettiin 250 metrin kiihtyvyys- ja jarrutuskoe. Kilpailun voitti Arvo Karlsson Austin A90 Atlanticilla.[3][4][5]

 

VM/TM esittelee Hannu Mikkolan Volvo Amazon 122 S vm. 1967:

Volvo Amazon rakennettiin ralliin silloisen 2-ryhmän sääntöjen mukaiseksi. Moottoria viritettiin käytännössä kantta madaltamalla (4 mm) ja sen imu- ja pakokanavia kaivertamalla eli avaamalla. Moottorin kampiakseli tasapainotettiin ja siihen asennettiin peltipakosarja. Kahden kaksikurkkuisen vaakaimukaasuttajan tuplakurkut yhdistettiin, ja jotta moottoriin saatiin parempi vääntö ja enemmän tehoa.

Auton jarru- ja polttoaineputket tuotiin rintapellin läpi kulkemaan sisätiloissa. Tavaratilassa auton polttoainetankki lukittiin hihnan avulla paikoilleen. Alustaan asennettiin kaksi pohjapanssaria, joista toinen suojasi moottoria ja toinen polttoainetankkia. Iskunvaimentajiksi vaihdettiin Bilsteinin kilpaiskarit ja jouset progressiivisiksi.

Etulevyjarruihin vaihdettiin Ferodon kovemmat jarrupalat ja takarumpujarruihin samalta valmistajalta kovemmat hihnat. Kesärallirenkaiksi Hannu valitsi Kleberin Colombes V 10-nastattomat talvirenkaat. Hannun Amazonissa oli 4-vaihteinen vaihteisto, tasauspyörästön lukko ja perävälitys 4,88:1.



Latolöytö. Hannu Mikkolan maailmalle vienyt Amazon vietti toistakymmentä vuotta katseilta piilossa. Auton entisöinti kesti reilut kolme vuotta, ja lopputulos on komea.


Vakioautomainen ohjaamo. Kojetaulussa Haldan trippimittari, sekuntikello ja kartanlukuvalo.


Läpimurto. Hannu Mikkola ja Anssi Järvi sijoittuivat Amazonillaan Jyväskylän Suurajoissa 1967 kolmanneksi.

Tekniikkaa
Volvo Amazon 122 S
Mallivuosi: 1967
Kori: Kaksiovinen sedan, teräskori
Moottori: Nelisylinterinen vesijäähdytetty kansiventtiilimoottori edessä pitkittäin; kaksi venttiiliä/sylinteri; kaksi SU HS-6 vaakaimukaasutinta; 12 V sähköjärjestelmä
Kuutiotilavuus (cm3): 1780
Sylinterin halkaisija, iskun pituus (mm): 84.14 x 80.0
Puristussuhde: 10.0:1
Teho kW (hv) r/min): 85 (115) /6 000
Vääntö (Nm/r/min): 152/4 000
Kiihtyvyys 0-100 km/h (s): 10,0
Huippunopeus (km/h): 169
Voimansiirto: Takaveto; 4-vaihteinen käsivaihteisto; tähtilevykytkin; tasauspyörästön lukko; perävälitys 4,88:1, luokiteltu myös välitykset 4,1:1 ja 4,65:1
Ohjaus: Kierukka ja rulla; ohjauspyöräkierroksia 3,25
Jousitus: edessä erillisjousitus kumiholkein, laakeroiduin tukivarsin ja pallonivel, kierrejouset ja kallistuksenvaimennin sekä Bilsteinin 2-toimiset putki-iskunvaimentimet; takana jäykkä taka-akseli, tuettu kahdella pitkittäisellä tukivarrella ja kahdella pitkittäisellä kannatintuella sekä yhdellä poikittaisella kannatintuella. Kierrejouset ja Bilsteinin 2-toimiset putki-iskunvaimentimet
Jarrut: edessä levyjarrut, halkaisija 270 mm; takana rumpujarrut, halkaisija 230 mm
Pituus/leveys/korkeus (mm): 4 440/1 620/1 505
Akseliväli (mm): 2 600
Raidevälit e/t (mm): 1315/1315
Rengaskoko: 165 x 15
Polttoainesäiliö (l): 45
Paino (kg): 1 090

 

Volvot olivat aina, ja ovat yhä, hyviä ralliin.

Aidompi versio ralli Amasta:
https://koskinimport.com/cars/volvo-amazon-sport-rally/
Sen luokitukset:
https://historicdb.fia.com/sites/de...201/homologation_form_number_1408_group_t.pdf

Yksi nätti oikea lisää; https://racecarsdirect.com/Advert/Details/115939/common

 

Muutama kuva KL:n Goodwood Festival of Speed -jutusta:


Suomi mainittu. Kukaan suomalainen F1-fani ei voi katsella Keke Rosbergin mestaruuskauden Williamsia kuivin silmin.KUVA: TOMMI AITIO


Mysteeritalli. Shadow oli 1970-luvun salaperäisin F1-talli, joka ei suuriin voittoihin yltänyt mutta roikkui mukana formulasirkuksessa koko vuosikymmenen.KUVA: TOMMI AITIO


Pala historiaa. Niki Laudan klassikko-Ferrarin tunnistaa jo kaukaa hopeanhohtoisesta etusiivestä.KUVA: TOMMI AITIO

Aristokraattista. Baijerin prinssi Leopold ajoi Bemareilla kilpaa pitkin 1970- ja 80-lukua.KUVA: TOMMI AITIO


Game changer. Audi Quattrojen neliveto toi ralliautoilun nykyaikaan.KUVA: TOMMI AITIO


Silmäkarkkia. Kilvanajon kultavuosina satsattiin myös kuljetuskaluston kauneuteen.KUVA: TOMMI AITIO