Kuvia vanhoista kilpa-autoista; vanhoja kuvia, uusia kuvia jne.

Tossa on kuva sellasesta:

 

Pitäisi geometriaa tutkia vähän, mutta miten iskunpituus on eri vaikka nuo pyörii saman runkolinjan ympäri? Vaikuttaako kampikulmat??

 

aika erikoiset kanget ja muut ätylät on Rootesin lieko vastaisku vai mikä lie oikea termi moottori jossa männät pieksee vastakkain muutaman mutkan kautta. ja onhan se joku itä-prätkä missä mäntiä vaikka muille jakaa samasta aiheesta on joku hörökorvien keksintö jonkun huumori-auton moottorina.

 

Eikös ihan perus-harrikassakin ole 2 kankea samassa kaulassa?

 

On niissä, "veitsi haarukka systeemillä".

 

Joo, mutta näissä tähtimoottoreissa ja naapurin tankinkoneissa on erilainen systeemi. Niissä kampiakselilla yksi kierokanki, eli pääkiertokanki ja siihen on taas laakeroitu sivukiertokanget. Katso yläpuolella oleva tankin kiertokangista oleva kuva. Se kone on muuten nimeltään Kharkiv model V-2.

 

Muistelisin, että ainakin Ford on testaillut tämmöistä n.s h- moottoria, josta kysäisin tekoälyltä: Kaksoismäntämoottori on mielenkiintoinen moottorityyppi, jossa on useita ainutlaatuisia ominaisuuksia. Nimensä mukaisesti siinä on kaksi mäntää samassa sylinterissä, jotka liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Tämä rakenne antaa moottorille useita etuja, mutta myös joitakin haasteita.
Miten kaksoismäntämoottori toimii?
• Kaksi mäntää yhdessä sylinterissä: Kuten nimestä voi päätellä, kaksoismäntämoottorissa on kaksi mäntää, jotka liikkuvat ylös ja alas samassa sylinterissä. Männät liikkuvat vastakkaisiin suuntiin ja ovat yhdistettyinä erilliseen kampiakseliin.
• Tehokas tilavuuden hyödyntäminen: Kaksoismäntämoottorin rakenne mahdollistaa tehokkaamman sylinteritilavuuden hyödyntämisen verrattuna tavanomaiseen yksimäntämoottoriin. Tämä johtuu siitä, että molemmat männät osallistuvat työtahtiin.
• Hyvä tasapaino: Kahden vastakkaisesti liikkuvan männän ansiosta moottori on hyvin tasapainoinen, mikä vähentää tärinää ja parantaa käyntiääntä.
• Kompakti rakenne: Kaksoismäntämoottorin rakenne on kompakti verrattuna vastaavan tehoiseen yksimäntämoottoriin.
Kaksoismäntämoottorin edut
• Korkea teho tilavuuteen nähden: Kaksoismäntämoottori pystyy tuottamaan suuren tehon suhteellisen pienestä tilavuudesta.
• Hyvä vääntömomentti: Moottorilla on yleensä hyvä vääntömomentti, mikä tekee siitä sopivan raskaisiin työtehtäviin.
• Tasapainoinen toiminta: Kaksi vastakkaisesti liikkuvaa mäntää parantavat moottorin tasapainoa ja vähentävät tärinää.
• Kompakti koko: Kaksoismäntämoottori on usein kompaktimpi kuin vastaava tehoinen yksimäntämoottori.
Kaksoismäntämoottorin haasteet
• Monimutkaisempi rakenne: Kaksoismäntämoottorin rakenne on monimutkaisempi kuin tavanomaisen yksimäntämoottorin, mikä voi lisätä valmistuskustannuksia ja vaikeuttaa huoltoa.
• Korkeat lämpötilat: Moottorin sisällä vallitsee korkeat lämpötilat, mikä voi aiheuttaa ongelmia voitelun ja materiaalien kestävyyden kanssa.
• Suuret voimat: Mäntien aiheuttamat suuret voimat vaativat vahvoja komponentteja.
Kaksoismäntämoottorin käyttöalueet
Kaksoismäntämoottoreita on käytetty muun muassa:
• Merimoottoreissa: Kaksoismäntämoottoreita on käytetty erityisesti pienissä veneissä ja kalastusveneissä.
• Pienoismalleissa: Kaksoismäntämoottoreita on käytetty myös pienoismalleissa, kuten lentokoneissa ja veneissä.
• Erikoiskäytössä: Kaksoismäntämoottoreita on käytetty myös muissa erikoiskäytöissä, kuten pumppuissa ja kompressoreissa.
Historiaa
Kaksoismäntämoottorit eivät ole uusi keksintö. Niitä on kehitetty ja käytetty jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi suomalainen moottorivalmistaja Wickström valmisti aikanaan tunnettuja kaksoismäntämoottoreita.
Yhteenveto
Kaksoismäntämoottori on mielenkiintoinen ja tehokas moottorityyppi, jolla on useita etuja ja haasteita. Se on soveltunut erityisesti sovelluksiin, joissa tarvitaan kompaktia kokoa, suurta tehoa ja hyvää vääntömomenttia. Vaikka kaksoismäntämoottorit eivät ole yhtä yleisiä kuin tavanomaiset yksimäntämoottorit, niillä on edelleen oma paikkansa tietyissä sovelluksissa.

 

Rakkaalla lapsella voi olla montakn nimeä. Yleensä suomeksi kutsutaan vastamäntämoottoriksi, englanniksi opposed-piston engine.

 

Lähetin teidän perustelut Ferrarille jossa on saman tyyppinen kone.
Katsotaan muuttavatko BOXER nimen "oikeaksi"....

The Ferrari Berlinetta Boxer (BB) is a series of sports cars produced by Ferrari in Italy between 1973 and 1984.

PS. Onko todella vastamäntämoottorissa kaksi mäntää samassa sylinterissä / linjassa?
Onko kanget mutkalla? Tai laakerikohdassa off-set?
Kuvan mukaan ei ole. Kanget ovat suoria ja ei off-set'iä laakeri päässä. Joten sylinteri ei voi olla "sama" tai "samassa linjassa".

Anyway - hiusten halkomista mutta ei yllätys kun kyseessä Saksalainen design.
Muistaakseni 3,0 L dieselin venat piti säätää "kolmella kädellä ja 3lla kiintoavaimella!"
Ford'issa kitkamutteri - 1 avain.
Muut max 2. Yleensä ruuvari ja kiintoavain.

 

Ferrarilla tiedostetaan nimen ongelmallisuus:

Ferrari Berlinetta Boxer

While the "Berlinetta Boxer" name has been used by both Ferrari and the press to describe BB-series cars, this engine was not a true boxer engine. In the Tipo F102 A and its derivatives, each pair of opposing pistons share the same crank pin and move in the same direction during operation. In a boxer engine, pairs of opposing pistons move in opposite directions. On this point, Ferrari engine designer Mauro Forghieri stated "Please, don't call it boxer. Technically, it is correct to say that this engine is a flat-12, or has 12 cylinders with the heads at a vee angle of 180°."[6][7]

Vastamäntämoottorin voi toteuttaa näin:

Yhdellä kampiakselilla:



Kahdella kampiakselilla:



Kolmella kampiakselilla:

 

Ja taisi Bmw:n boxerin jossain ratapyörä versiossa olla kulmaa 170 jotain astetta. Että ei ihan flat eikä oikein v ja onko enää boxerikaan

 

^olisko snautseri?

 

Mikä Helvelin värkki se tuo on???

 

Napier Deltic. Sitä käytettiin junissa ja vähän isommissa veneissä.Jossain suomalaisessa sotapaatissakin sitä on ollut.

 

^näin muistelinkin että korveteissa olis moisia ollu..

 

Ehkä tässä ketkussa on aika palata ketjun aiheseen. Se voi tehdä Moottorin jutulla Formula Estonia -kilpureilla, joita tehtiin neuvosto-Virossa:

Kuten arvata saattaa, ensimmäiset Formula Estoniat syntyivät maan ollessa yhä Neuvostoliiton vallan alla. Estonia-1 esiteltiin vuonna 1958, mutta siitä yksilöstä ei ole enää mitään jäänteitä jäljellä. Ants Seilerin luomuksessa oli Serpukhovin 500-kuutioinen bokserimoottori ja Volkswagenin vaihteisto. Wikipedian mukaan auto rikkoi heti rataennätyksen ensiesiintymisellään, jokseenkin radasta ei ilmeisesti ole tietoa.

Ensimmäinen kilpuri jota valmistettiin useampia yksilöitä oli heti perään vuonna 1959 esitelty Estonia-3. Siinä käytettiin Irbitin 500-kuutioista moottoria ja omatekoista vaihteistoa. Kolmen vuoden aikana Estonia-3 -autoja valmistui kaikkiaan 36 kappaletta!

Aluksi Formula Estonioissa käytettiin eri merkkisiä moottoreita. Esimerkiksi Estonia-5 ja Estonia-9 -junioriformuloissa käytettiin Wartburgin litraisia kaksitahtimoottoreita. Estonia-12 toi mukanaan Moskvichin koneet, jotka olivat yleisiä aina 1970-luvun puolivälin taitteille asti, jolloin formuloihin alettiin asentamaan Ladan moottoreita. Joidenkin mukaan Mossen moottorilla varustetut autot olivat nopeampia, mutta Ladan moottorilla pääsi varmemmin maaliviivan yli.

Autojen pohjarakenne pysyi hyvin samanlaisena -60 luvulta -80 luvulle saakka. Jäähdyttimet siirtyivät välissä vain edestä taakse. Monokokit, ja näin ollen tietysti myös autojen ulkonäkö ja aerodynamiikka vaihtelivat suuresti

 

Tällainen olis kyllä tyylikäs kilpuri tuolta itärajan takaa
https://www.speedhunters.com/2020/09/gaz-24-from-taxi-stand-to-the-race-track/

 

Kappas. Volga rataluokka on edelleen voimissaan. Tallinnassa ajettiin Piritassa näillä ainakin jo 1980-luvun puolivälissä, kun länsikalustoa ei saanut. Mielikuvitus ja kädentaidot olivat arvossaan. mm. renkaina oli jollain hävittäjän renkaat. Ei näyttänyt autonrenkailta.
Näillä on ajettu kisa myös Suomessa, mutten muista missä? Joku kutsutilaisuus se oli Viron itsenäistymisen jälkeen 1990 ? Muistaako joku tarkemmin ?

 

Eestin kilpa-auto museo ei ole kovin kaukana Tallinnasta. Kannattaa poiketa.

https://momu.ee/en/exhibits/

 

Todella hienosti tehty!
Olen nähnyt muutamia Pärnussa jossa ajavat rataa.
Yksikään ei noin hieno. No, ajavat "edullisilla" säännöillä. Ei paljoa vapauksia.

Joskun siellä on myös KATZ kuormureita joilla ajetaan yhä rallia!

Jenkkikin lämpeni