laahurinokan vaurio, miksi?

Reilu puoli tuumaa nostoa, hydy laahuri, suositellut jousipaineet, sisäänajot kaikkien oppien mukaan, maks. 6 donaa kiekkoja hetkittäin, venttiilit ei ole seonneet, ei mitään oireita ja nokka pelannut hienosti, n. 3000 km ajoa kolmen vuoden aikana, nostajissa ei mitään vauriota/näkyvää, käytetty redlinen ölpän kanssa saman firman laahurilisäainetta ja nyt näyttää yksi pako- ja yksi imunokka tuolta, muut virheettömiä.

Mikä tuon aiheuttaa ja miten voi ottaa opiksi kun ei tällaista ennen ole sattunut? Pieniä kuoppia noston maksimialueella, tuntuu kynnelläkin..ei ole leikkautumisjälki vaan jotain muuta.

 

Onko se nokka reilusti madaltunut? Kuvasta ei oikein näe. Voisko olla, että valuun vaan jäänyt vähän huokosia siis jos ei huomattavaa kulumaa muuten ole? Nostimien pohjathan pitää sitten olla aavistuksen ulospäin kuperat eikä lainkaan suorat.

 

Olihan uuden nokan kanssa uudet nostajat? Noita nokkia & nostajia tehdään paljon nykyään halvalla jossain kiinassa joten materiaalit ja laadunvalvonta voi olla mitä sattuu. Oliko minkä valmistajan?

Oikea öljy on tärkeää, kunnolla sinkkiä pitää olla eli ei uusinta uutta. Noihin lisäaineisiin en luottaisi niinkään. Tommonen voi tapahtua jo sisäänajossakin.

 

Karkaisu tehtaalla epäonnistunut jos muut tekijät kuten öljy, oikeat muut kokoonpanon osat ja oikea sisäänajo voidaan laskea pois.

 

sinkki öljyn sekaan enemmän kun suotavaa, mutta paljon on materiaaleissakin
vikaa ton hinnan takia ja laadun seuranta on olematonta

 

Olisko nostaja lakannu pyörimästä kun on koko matkalta kulahtanu.

 

Ääni tälle. Kuva nostajien pohjista auttais asian varmentamisessa :wink:


..ja toinen toinen ääni sille, että retaineri on ottanu kiinni ohjurin yläpäähän. Mitkä kannet on käytössä? Itelle on tullu eteen jo .485" nostolla 60/70-lukujen taitteen kansilla tämä ongelma...

 

Tässäkään tapauksessa ei ainakaan kilometrit ole nokkaa syöneet, mutta joskus voi osasyynä olla niiden vähyys.
Kun autolla ajetaan harvoin, pääsee näistä roiskevoitelun varassa olevista kohteista voiteet valumaan hyvinkin tarkkaan pois ja käynnistettäessä ne ensimmäiset pyörähdykset on aika kuivia. Jos sitten koneen käynnistyttyä antaa sen käydä jytkyttää puoli tuntia matalaa tyhjäkäyntiä jolloin kunnollista roiskevoitelua ei ole, voi joku nokka pyöriä hyvinkin kuivana.

Monilla on tapana seisonnan aikana silloin tällöin käytellä konetta, ja jos näin tehdään niin pitkää tyhjäkäyntiä kannattaa välttää, eikä se tyhjäkäynti ole muulloinkaan nokalle erityisen terveellistä.

Toivottavasti tästä ei tule mitään öljysotaa, mutta oman kokemuksen mukaan jotkut synteettiset on kaikkein huonoimpia pysymään lyhyenkin seisonnan aikana kohteissa joista ne pääsee valumaan pois. Hyvä esimerkki on kun avasin viikon seisseen yläpuolisella nokalla olevan koneen venttiilikopan ja tutkin sen nokkaa, niin siitä ei jääny sormet yhtään öljyisiksi, pinta oli aivan kuiva!
Toisesta ääripäästä löytyy erään valmistajan parafiinipohjainen mineraaliöljy, jolla pysyy paikat rasvaisina pitkän talvikauden jälkeenkin.

 

toinen ääni kanssa tälle

 

Tuo on totta että pyörimätön nostaja on pahinta myrkkyä nokalle, ja tärkeetä on että nostaja liikkuu herkästi reijässään.

Noissa vaan tahtoo käydä niin että alkoipa kuluminen mistä syystä tahansa, niin nokan ja nostajan menettäessä oikean muotonsa, tahtoo se nostajan pyöriminenkin loppuvaiheessa vaikeutua tai lakata kokonaan. Varsinaisen syyn löytäminen ei aina niin yksiselitteistä.

 

Onkos tuo nyt se nenä, mistä kauppaa tehtiin? Harmi jos on

 

Kuva valehtelee, ihme peilauksia, AINOAT VAURIOT ovat nuo kraaterit kahdessa nokassa, niissäkin muu kuluneisuus NORMI kiillottuneisuutta nousurampilla ja harjalla enimmäkseen. Lasken koko nokan leveyksisen kiillotuksen nokan harjalla normiksi. Nostajat pyörivät tai ainakin ovat pyörineet, kaikki. Nostajien pohjat ok ja merkki comp cams, joissa pohja eri matskua kuin muu runko.

Retskut eivät osu ohjurikumeihin, niitä koneistettu jo matalammiksi aikoinaan. 1.65:1 vipusuhde, karvan verran enemmän kuin oldsin vakio 1.6:1.

Sisäänajo 10-30 mineraaleilla + sinkkilisä, sit Redline 10-30 polyolesteriöljyt + sinkkilisä. Ainoa moka mitä sisäänajossa oli voinut tapahtua, oli ehkä liian kovat jengat kun en saanut tuohon hätään kiekkamittaria toimimaan. Olisi voinut ottaa myös sisemmät venajouset pois tuolloin.

En tiedä, pitäisi varmaan ostaa nuo virinokat kaikilla mahdollisilla käsittelyillä ja karkaisuilla, kun tuossahan vaurioiden syntymekanismi on et kova pinta on pettänyt ja pehmeä aines on hydraulisen shokin takia alkanut tulla syödyksi samaan tapaan kuin routakuopat asfaltissa. Olisiko siis syvempi/kovempi karkaisu pelastanut?

Lunatin stanssi aksilan päässä, mut mistä näistä tietää, samaa hidasramppista nokkaa on muillakin brändeillä, mm. edel rpm oldsmobile.

Luin äsken jostain, et nopearamppisilla nokilla ton tyypin vauriot tulee yleensä nousurampille, hidasramppisissa sit herkemmin harjalle. Yhteisymmärrystä ei netin maailmasta löydy syntysyille, eksoottisia nimityksiä oli mm. "herzian shock".

Ja Pasikiainen; olihan tää se sama ja oli sit tosiaan morjens.

 

mulla on ollut ongelmia compin nostajien kanssa, viimmemmäksi hävis yks pakonenä hävis vallan, kilometrejä ei keriinnyt tulla kun 2000, muutama vuosi aiemmin sbc akselista muutama nenä meni juuri tuon näköiseksi kulmitaan ja nostajien pohjat oli aavistuksen kupilla, paljo sen enempää ei niitä maileja keriinnyt tulemaan.

jenkkipalstoilta sitte lueskelin compin nostajien tehneen samaa muillekkin, jätin ostamatta valmiin kitin ja nyt ainakin on ajettu erimerkisillä nostajilla compin nokkaa hieman paremmalla menetyksellä

 

artsiracingin kanssa sammoilla arvauksilla oon,toki massatuotannossa tulee sutta välistä,ettei mahdottomuus ois? Liian liukkailla öljyillä on pilattu monet koneet.

 

Niimmä luulen et väristä päätellen lakkas nostaja pyöeimäst.
Voihase olla et siin oli joku muuki vika