Letukan kuutonen ja lyijytön kaso

Tarviiko vm -51 235,5 stovebolt six venttiilien suoja-ainetta lyijyttömän kanssa?

 

Ja varmasti tarviaa. Jos hyytyy niin täältä löytyy kone,loota ja perä 0500-254 889

 

Kiitos! Kyseinen yksilö on rempattu joskus vuonna keppi ja kivi ennen lyijyttömien bensojen maihinnousua joten eppäilen että ei ole huomioitu seetejä laitellessa (jos on edes laitettu).

Täytyypä kaivella onko jäänyt brittipyöräajoilta ainetta, paljonkohan sitä tarvitaan tankilliseen...

 

meillä oli -52 letukka ja käytettiin suoja-ainetta. Sitä laitetaan sen mukaan montako litraa tankkaat bensaa, siinä on pullon kyljessä mitta.

 

kysästääs samalla tollasta, että onko noissa lisäaineissa eroja? Tähän asti oon käyttäny teboilin mutta sitä kun ei enää myydä

 

Tah, kylla mina ainakin taalla espoossa oon tuota tepskalta ostanut.

 

rusan teboililta ei ainakaan enää saa

 

vakava huomautus ja miinus klassiselle rusan tebikalle! niillähän on kaiken maailman renkaitakin myynnissä!? on se kumma jos polttoaineen jakeluasemalta ei saa edes suoraan bensaan liittyviä oheistarvikkeita...

 

kuulemma sitä menee niin vähän kaupaksi ettei kannata pitää hyllyssä

 

Soitin teboilille ja kysyin lyijyn korvaavan lisäaineen tulevaisuudesta. Sitä kuulemma saa, mutta riippuu huoltoaseman pitäjästä pitääkö hyllyssä. Kannattaa kysellä huoltoaseman pitäjältä ainetta, kyselyjen mukaan he tavarat tilaavat.

 

Jos ei ole ihan pakko käydä nimenomaan Teboililla, niin muillakin huoltoasemilla on lyijylisää hyllyssä. Itse olen hakenut purkkeja ABC:ltä, Essolta, Nesteeltä, ylipäätään sielä, mikä milloinkin on sattunut olemaan lähinnä ja auki.

 

Amerikan sedät on ainakin kertoneet,että ei ole estettä lyijyttömän käytölle.
Lyijyä on aikoinaan käytetty nostamaan gason oktaanilukua ja nykyisin pieninkin oktaaniluku on huomattavasti suurempi kuin "back in '50's".

Oikea tulppavalinta ja oikeat venavälyssäädöt riittävät.

 

voi toimia ilman lyilyäkin, en tiedä?

mutta sen tiedän ettei oktaaniluvulla ole sen asian kans mitään tekemistä.
eihän ne huolttiksen lisäaineetkaan oktaanilukua nosta.

kyse on venttiilien ja seetien materiaaleista ja niiden kuumakorroosio ominaisuuksista.

 

Jep näin on.

Jotkut heebot on tehneet seetit kovemmasta matskusta tai käyttäneet jopa ruostumattomia venttiileitä, niinikään jotkut pistvät lisäaineita joka toiseen tankillieen.
Mutta yleinen mielipide tuntuu olevan, että unleaded on ihan ok.Ilmeisesti poikkeuksena on se, jos ajaa moottoritienopeuksia jatkuvasti ja pitkiä reissuja. Tosin silloin tulpat on ilmeisesti kovemmalla, tiedä häntä...

 

Lyijynkorviketta löytyi ihme kyllä ensimmäiseltä vastaantulleelta Shelliltä, vaikkei typsy ollut ikinä kuullutkaan sellaisesta, "ai onko lyijyäkin joskus laitettu bensaan..." Varmuuden vuoksi loraus tankkiin ja letukka raksutti iloisesti kotiin 200 km, taisi ollakin sen laitteen pisin matka 35 vuoteen ;-)

Kutosen voimaa reteetä ja roimaa, hytrauliset nostajat ja voimaliuku... 8)

 

Muutama viikko takaperin kuulin ensimmäisen kerran, että lyijyä olisi käytetty aikoinaan oktaaniluvun nostamiseen muiden ominaisuuksien lisäksi. En kyllä ollut uskoa korviani. Mutta ei kai ne yliopiston kemian laitoksella mitään mistään tiedä...

Muuten, missäs määrin niissä huoltoaseman lisäaineissa nykyään on lyijyä?!

 

Muuten, missäs määrin niissä huoltoaseman lisäaineissa nykyään on lyijyä?![/quote]

Ei ollenkaan, eikös ne kaikki oo jotain kalium tms. pohjaista mössöä. Sehän on tuo lyijy niin kauhian vaarallista, ja nykyiset lisäaineet ehkä vieläkin vaarallisempia...

 

Näin vähän epäilinkin. Eli on siinä jotain perää, että lyijyllä on nostettu bensan oktaanilukua.

 

Muistikuva valehtelee että kyseessä on tetraetyleeni, mitä jostain syystä lyijyksi kutsutaan tässä yhteydessä.

 

Sitä näköjään on tullut vanhaksi, kun aikoinaan myytiin vain lyijyllistä bensaa. Sitten lyijytöntä ja lyijyllistä. Taisi lyijyllinen 92 poistua joskus 1990? ja lyijyllinen 99 joskus vuonna 95? Taidat olla aika nuori?

No lyijyn havaittiin nostavan oktaaneja joskus 1920-luvulla. toinen vaihtoehto olisi ollut alkoholi, mikä olisi ollut kalliimpaa, joten öljyteollisuus/autoteollisuus lobbasi lyijyn läpi, vaikka jo silloin lyijyä pidettiin ympäristömyrkkynä ja sitä vastustettiin. Homma onnistui nimeämällä bensiiniin lisättävä lyijy-yhdiste "Ethyliksi" ja pistämällä isot mainoskampanjat vaieten samalla, että tavara oli lyijypohjaista.
Kun sitten autojen puristuksia ja tehoja oli saatu ylös, ei voitu enää luopua lyijystä. Samalla havaittiin lyijyn venttiilejä voitelevat ominaisuudet.

Vasta 60-luvulla jenkkien suurkupungeissa havaittiin lapsissa suuria pakokaasuista saatuja lyijypitoisuuksia, jotka aiheuttivat kehityshäiriöitä. Siksi jenkeissä siirrtyttiin uusissa autoissa lyijyttömään 1972. tosin taustalla oli myös se, että katalysaattoripakon tiedettiin tulevan 1976 ja tiedettiin, että katalysaattorit ja seosta ohjaavat lambdat eivät siedä juuri lyijyä..

Suomessa ei juuri saanut lyijytönta 80-luvulla kuin tilauskamana joiltain asemilta. kummisetäni toi muuttoauton texasista joskus 1984-5 ja kiitos CCC-systeemin, ei viitsinut kiskoa lambdaa veks.. Silloin taisi esim. Kuopiossa lyijytöntä saada vain yhdeltä Finnoililta..

Lopullisesti lyijytön tuli perusbensaksi Suomessa 1990, kun tiukentuneet päästövaatimukset edellyttivät katalysaattoreita..

Nykyisissä lyijyä korvaavissa aineissa ei ole lyijyä. Teboil sotki aikoinaan kaikkeen "Terra"-bensaansa venttiilienvoitelu lisäainetta 90-luvulla. Ongelmaksi vaan tuli se, että ko. lisäaine liimasi joidenkin automallien venttiileitä kiinni (esim. 90-luvun Opelit) Siksi sen lisäämisestä kaikkeen bensaan luovuttiin? Tosin lisäaineen hintakin lienee ollut syynä?