MA-autojen jälkitarkastukset ja valvonta

Kun auto on kertaalleen saanut museoajoneuvon statuksen, niin tuntuu ettei sitä juurikaan valvota, vaikka muistaakseni säännöksissä mainitaankin jälkitarkastukset tms...

Viimeaikoina on näkynyt sekä myynnissä että alan tapahtumissa useita joskus ehkä 1980-luvulla MA-hyväksyttyjä autoja, jotka ovat sen jälkeen kiertäneet ties missä ja kunto on rapistunut ala-arvoiseksi tai sitten auto on läpikäynyt erilaisia muutoksia koriin tai tekniikkaan.. ja kuitenkin näitä autoja myydään tai markkinoidaan museoautoina.

Olisiko siis syytä kiristää autojen "museokunnon ylläpidon" valvontaa ja olla entistä herkempi väärinkäytösten suhteen? Siis entistä herkemmin MA-status pois jos auto ei enää täytä museoautoille asetettuja kriteerejä.

<font size=-1>[ Tätä viestiä muokkasi: Heikki 2001-10-19 09:50 ]</font>

 

Totta!

Ainoa vaihe milloin se MA status katoaa voi olla esim. tilanne kun joku ottaa ja kustomoi auton ja tulee eteen muutoskatsastus!

Autoliikkeet ovat esimerkiksi varsin hanakkaita mainostamaan, että auto on museo-vehje, vaikka siihen olisikin asennettu poppikoneet, Goodyearin uudet renkaat ja koneeseenkin on vaihdettu roipetta.

Muuten, mitenkäs usein ne pitäisi jälki tarkastaa? onko siitä pitään päätöstä vai onko kyseessä vaan maininta että sellaisiakin kai pitäisi tehdä?

 

Tarkistin jälkitarkastusasian SA-HK:lta, jonka kotisivuilla sanottiin seuraavaa:

Mitenhän tuo toimii käytännössä, onko kokemusta kenelläkään?

Valvotaanko tätä katsastusten yhteydessä, tuskinpa vaan...

 

Tuo 15 vuotta on mielestäni aivan liian pitkä aika! Kun auto vaihtaa omistajaa niin silloin helposti/yleensä alkaa tapahtumaan; rapistuu/muuttuu.. :sad:

 

Kun niin monet tuntuvat olevan närkästyneitä museoautojen lukumäärän kasvusta ja haluavat rajoittaa MA-hyväksyntää, niin olisikohan syytä esittää SA-HK:lle 25-vuoden ikärajan jäädyttämisen tai korottamisen sijaan nykyisten museoajoneuvojen valvonnan tehostamista esim. jälkitarkastusten tekemistä 5 vuoden välein... sillä varmaan päästäisiin eroon monista ongelmista :smile:

 

..ja sitten vielä se, että katsovatko nuo määrästä napisijat kertaalleen hyväksyttyjen määrää, vai niitä jotka TODELLA ovat vielä museorekisterissä ja kilvissä? Kysymys jota KLB on toitottanut jo pidemmän aikaa..

 

Pistänpä lusikkani tähänkin soppaan.

Tuo 15 vuoden välein 'tarkistus' on aivan uskomaton!
Perustuu ilmeisesti suomalaiseen rehellisyyteen!

Aikavälin pitäisi ehdottomasti olla lyhyempi, tai ainakin porrastettu.
Eli jos sinulla on vuoden 1902 Rutinoff, niin ko 15v on varmasti OK. Mutta jos kyseessä on taas vm 1975 Smurnoff, niin kyllä sen pitäisi olla tiuhemmin.
Itseasiassa 5v on pitkä aika....

Perustelu edelliseen: epäilen, että Rutinoffin kohdalla muutosten tekeminen (siis alkuperäisestä poikkeavaksi) tuskin on kenenkään intresseissä.
Sen sijaan -75 Smurnoffin kohdalla houkutus voi olla suuri...

 

Monta hämmentäjää. :smile: ..ja pitäähän se joka soppaa vähän..

No niin,
Tuo on ihan hyvä idea ja siinä on perää ettei nuo todella-wanhat kovinkaan suuria muutoksia näe.. Ja saa olla vankkumaton harrastaja että sellaisen vaikka valmiinakin hommaa.

Tuntuu että myös mobilisti piireissä on ollut puhetta tuon asian puitteissa.. Olisi aika varmaan uudestaan käydä läpi tuokin ja "ajanmukaistaa" ne jälkitarkastus, yms. asiat..

 

Tuo jälkikäteen muuttaminen onkin jännä juttu, itse vaihdoin juuri "vääränlaisen" ilmanputsarin oikeanlaiseen. Tein väärin, muutin autoani museokatsastuksen jälkeen. Olen siis varmaan kanttiukkojen mielestä kriminaali?

 

On hieman outo tuo sääntö "museokatsastettua autoa ei saa muuttaa". Mitä sitten lasketaan muuttamiseksi? Onko esim uuden sisustan tekeminen tai jo hieman kulahtaneen maalin uusiminen esim. hieman eri värillä muuttamista? Eli auton parantaminen mr:n jälkeen kai on sallittua?
Vai pitääkö "muutosten" jälkeen auto tarkastuttaa uudestaan, vaikka 15v:n aika ei olisikaan mennyt umpeen.

 

Hämmennetäänpä vielä lisää...

Kuinka tarkasti autot yleensä museo rekisteröinnin yhteydessä tarkastetaan? Tiedän yhden (jenkin) jossa on ollut museokatsastuksessa vääränmallinen kone kiinni. Eli kyseiseen vuosimalliin ei ole ollut saatavissa sellaista konetta joka autossa oli! Kuinka tällainen voi olla mahdollista???

 

MA-tarkastaja ei välttämättä ole ollut kyseisen automallin asiantuntija (ei kaikkia automerkkejä ja malleja kukaan voi niin tarkasti tuntea) ja mikäli parempaa eksperttiä ei ollut apuna, joutui tarkastaja todennäköisesti luottamaan auton omistajan rehellisyyteen.

Siis jos kone näytti alkuperäiseltä eikä omistajakaan muuta kertonut, niin tuskin MA-tarkastaja on muuta voinut tehdä kuin uskoa koneen olevan alkuperäinen.

Käytännössähän väärällä tekniikalla varustetun auton ei olisi pitänyt tarkastusta läpäistä...

 

Tätä juuri tarkoitin... Jos kerran museo autoja on liikaa niin ehkä pitäisi myös tarkentaa kriteereitä joista museoautoja tulee, tai ainakin pitää kiinni jo olemassa olevista kriteereistä.

Mainitsemassani autossa ei muuten ole mitään omituisuutta ja on hyvin entisöity, mutta tarkkuutta vaaditaan tarkastajalta jos kerran tekijän rehellisyys ei riitä. Tämä tuntuu olevan ongelma kaikkialla, tarkastuksia on lisättävä ja tarkennettava, koska ihmiset eivät ole rehellisiä... Muutamat tupajumit pilaavat kaikkien maineen ja näiden muutaman hepun takia kärsii suuri massa rehellisiä ihmisiä.

Toisinsanoen tuo 15 vuoden tarkastusväli olisi riittävä ja jopa turhakin jos joukossa ei olisi epärehellistä porukkaa. Sama koskee myös kommenttia "museoautoa ei saa muuttaa", säännön henkihän on se että autosta ei tehdä alkuperäisestä poikkeavaa, tuskin säännön henkeä rikkovaa on se jos vääränlaisen ilmanputsarin tilalle vaihdetaan oikeanlainen.

Tällaisten sääntöjen mukaisten, mutta niiden "hengen" rikkovien tapausten takia suomen autorakentelu säännökset ovat niin tarkat. Muistatteko vielä korinvaihtoveronkierto mersut! Jos säännön henkeä rikotaan täytyy tilalle tehdä säännöt joiden henkeä ei voida rikkoa.

Tulipahan melkoinen "saarna" ja vielä alle 25v harrastajalta... <IMG SRC="/eyeball/images/smiles/icon_wink.gif">

 

Juuri se taitaa olla pieni ongelma. Tarkastajat eivät voi tietää kaikesta kaikkea.. Tässä asiassa auton omistajalle jää aika suuri vastuu.

Ainakin allekirjoittaneella on tunne, että löytyy moniakin autoja jotka eivät ole olleet täysin MR-kelpoisia, mutta ovat sen tarkastuksen läpäistä. Ei mielestäni mikään rikos jos kyseessä on sellainen parannus joka ei muuta autoa niin, että siitä heti tietää ettei se ole "entisöity". Tottakai pitäisi olla sellainen muutos jonka voi "peruuttaa" ilman suurta työtä.

Esimerkiksi akku ja renkaat voisivat olla sellaiset joista ei narahdeta kunhan ne ovat sopivat ja alkuperäisen tyyliset. Siis ei pakko ajaa räteillä jos uudemmat renkaat eivät muuta auton "henkeä" ja akkuhan on sellainen jota kukaan ei näe! Sen voi mielestäni aivan hyvin vaihtaa vaikka johonkin huolettomaan nykymalliseen..

En tiedä kaikista tarkastajista, mutta ainakin eräs on hylännyt auton koska siinä sattui olemaan Exiden akku eikä Delcon uustuotanto mallia..

 

Museotarkastaja ei voi olla joka alan asiantuntija. Itsekin tiedän auton jossa on 413 sijasta 440 kone mutta se on meikattu vanhemman näköiseksi ja läpäisi tarkastuksen.
Tarkastaja tosin meinasi repiä museotarkastustodistuksen kun kuuli asiasta jälkikäteen.
Mulle ainakin huomautettiin konepellin puuttuvasta äänieristyksestä ja kehoitettiin hakemaan sitä eristysmattoa, jossa on kiiltävä pinta ja laittamaan siitä. "Eihän niitä alkuperäisiä tulenarkoja rättejä sinne voi laittaa, palaa vielä koko auto". Samoin kojelaudan alla olevat tarvike lämpö/ö-paine mittarit ovat paikoillaan, ne on aika tarpeelliset tiedot konehuoneen puolelta (mittaristossa vain idioottivalot).
Eli kyllä ainakin omilla aivoillaan ajatteleva tarkastaja osaa katsoa asioita vähän laajemminkin eikä vaan tuijota tiukasti tehtaan tekemiin hölmöyksiin.

 

En tarkastajien asiantuntemuksesta tiedä, mutta kyllä ne yleisesti ottaen aika hyvin on perillä eri automalleista jne., sekä onhan tarkastajilla käytössä runsaasti alan kirjallisuutta ja muuta tietoutta. Eihän kukaan voi tietää täysin kaikkien autojen "erikoisuuksia". Merkkejä, vuosimalleja, korimalleja yms. kun on aika pirusti... Aikoinani kävin näyttämään eräälle tutulle MR-tarkastajalle yhtä ´65 Chrysleriä (ts. kysymään puutteita...) johon oli vaihdettu jälkeenpäin mm. kärjetön sytytys. Ko. muutos ei olisi tarkastusta haitannut (edellyttäen johtojen piilotusta), koska kysymys on KOKONAISUUDESTA. MA - ajonevojakin on kahdenlaisia, eli "alkuperäiskuntoisia" ja "entisöityjä". Molempien autojen tarkastus kriteerit on hieman erilaiset. Ajoneuvon harvinaisuuskin vaikuttaa tietenkin asiaan (eli Cord saattaa olla "helpompi" MR-katsastaa kun VW kupla). Tosin rupeaa olemaan muutenkin semmoinen tunne, että SA-HK yrittää koko ajan tehdä vaikeammaksi muiden kun kantti-autojen, ja varsinkin amerikkalaisten, harrastamisen... Uuden Mobilistin pääkirjoituksessa (ja jatkoa yleisön osastolla) oli aika kiva kirjoitus aiheeseen liittyen...

 

Museotarkastaja ei todellakaan tiedä kaikesta kaikkea vaan on ihan ihminen hänkin. Omalla kohdalla meinasi moottoripyörän museokatsastuksesta tulla mutkikasta, kun sitä arvioitiin Euroopan mallin perusteella pyörän ollessa Amerikan vientimalli. Eroja riitti. Autojen museokatsastuskäytännön toimivuudesta en tiedä, mutta moottoripyöräilijät kyllä tuppaavat huomaamaan jos pyörään on muutoksia tehty.

 

Aivan. Sen takia museotarkastuksessa on hyvä olla mukana runsaasti kirjallisuutta omasta kulkuneuvostaan. Myyntiesitteet ja korjaamokirjat on hyviä välineitä todistettaessa miten asioiden kuuluu olla.
Omaa autoa tarkastettaessa antoi tarkastaja hyvää palautetta jenkkiharrastajille, autot on yleensä ok eikä mitään rytökasoja edes tarjota tarkastukseen. Samoin tietoa löytyy runsaasti. Tarkastaja myönsi heti että hän ei tiedä kaikkea mutta esitteitä ja kirjoja selatessamme moni asia saatiin selväksi molemmille autoa syynätessämme.

 

Muistaakseni ajoneuvo pitäisi museokatsastaa uudelleen aina kun omistaja vaihtuu. Tämä ei ole kyllä kovinkaan monen tiedossa.

Olen huomannut myös vaikeuksia USA-vientimallisten japsi-prätkien museorekisteröinnissä. Kuvamateriaalin löytäminen on aika hankalaa ja museotarkastajat vertaavat euromallien kuviin.
-mike-

 

Kyllä näin on eli kun ostat museoauton pitää (pitäisi) se tarkastuttaa uudelleen ennen kuin se on virallisesti taas museoauto. Jos tarkastaja hylkää auton onkin mielenkiintoista mikä on myyjän (siis liikkeen) vastuu tässä tapauksessa.

Tuo usa-japsipyörätapaus on just hyvä esimerkki siitä mitä tarkoitin, pitäisi olla paljon materiaalia just omasta vekottimesta jolla tyrmätä tarkastajan näkemykset.