Mäntien tekijää

Wiseco Performance Products "How It's Made": https://youtu.be/oJX_vGJnxi0

Racing Pistons and Rings: http://www.enginebuildermag.com/2008/03 ... and-rings/

 

Materiaaleista sen verran vielä että jos niiden kestävyydestä on epäilyksiä niin onhan ainakin ruottalaiset tehny nitropyöriin esimerkiksi mäntiä uddeholmin alumecistä joka on työkalualumiinia teräksen kestolla.
Toleranssit pystyy laskemaan ja kun mäntiä normaalisti tehään tusina valuista niin tanko kama on kuitenkin luultavammin tasalaatuisempaa.
Hintaa laskee noissa jenkki/kiina jutuissa aina se että niitä tehdään paljon ja ne tehdään valetuista aihioista jolloin lastuksi menee vähemmän.
Kaikkea saa kotimaasta jos haluaa hinta on aina ?

 

Tuossa Wisecon videossa ei valettu ainuttakaan mäntää. Tangosta sahattu billetti taottiin muotissa männän aihioksi, jolle suoritettiin jännityksenpoistohehkutus ennen koneistusta. Näin syntyy lujin mäntä.

Teroriassa mäntä voidaan valmistaa ainakin neljällä tavalla:

1. valamalla + koneistamalla
2. muottiin ruiskuttamalla + koneistamalla
3. muottiin takomalla + koneistamalla
4. tangosta koneistamalla

Jos design ja materiaali olisi kaikissa sama, muottiin taottu olisi lujin. Valettu heikoin. Käytännössä nämä valmistusmenetelmät vaatisivat hieman eri seostukset. Eri valmistusmenetelmillä valmistetut männät laajenevat eri tavoin eli ihan helposti vaan laskemalla (ilman käytännön kokemusta) menee pieleen...

Billetistä koneistettu osa ei ole koskaan lujuudeltaan muottiin taotun veroinen.

 

Toi oli mulle uutta.

Mulle billetti on ollu billetti ja kaikki muu sit jotain muuta...

 

Billettiä on sitten ihan mitä sorttia hyvänsä, itse termi ei takaa mitään. Billettikin on alkujaan valettu aihio jota sitten on matkalla muokattu joko tangoksi tai muuksi tuotemuodoksi. Jos on pas*a aihio niin lopputulos ei välttämättä ole paras aihio. Mutta tässä linkissä on kuvia jossa tota Mercakungenin väitettä on kuvattu:

http://www.wonkeedonkeetools.co.uk/sock ... ufactured/

Ja tässä mäntiin liittyen:

http://www.brcperformance.com/august2013.html

Idea on kuitenkin se että taottaessa kiderakenne (vrt. puun syyrakenne) muovauksen vaikutuksesta suuntautuu. Koneistettaessa se aihiossa oleva rakenne katkeaa.

 

Billetin markkinointi on onnistunut hyvin. Billetistä koneistaminen soveltuu piensarjoille ja tarvitaan "ainoastaan" koneistuslaitteet. Takominen edellyttää lisäksi muotin, koneen ja pakolliset lämpökäsittelyt. Muotteja tarvitaan jokaiselle tuotteelle omansa.

Kun tehokkaan markkinoinnin ansiosta asiakas on valmis maksamaan extra "billetistä", niin mikäs siinä.

Jos billetistä saadaan aikaiseksi top fueleriin kestävä kampura ja valmistajakin saa omansa niin ei ole syytä tehdä parempaa.

 

Kumpiko kestää mutuna paremmin. Sepän takoma miekka tai puukko, vai määrittelemättömästä kangesta jyrsitty samanmallinen? Jälkimmäinen on billettiä. :lol:

 

Paha mennä spekuloimaan jos on "määrittelemätön" raaka-aine!

 

Tossa wisecon vireossa sahataan sirkkelillä valetusta tangosta pätkiä jotka sitten taotaan. Samasta valetusta tangosta tehdään myös niitä billettiosia.
Vaikka olis "määrittelemätön" raakaaine niin kyllä se taottuna taitaa olla vahvempi.
Vieläkös se kotimainen titaaniveivi"tehdas" on pystyssä? Meinaan että ei se ammattitaito tästä maasta ole mihinkään kadonnut ja paljon tavaraa lähtee täältä myös jenkkilän suuntaan nykyään, kun ne ei kuulemma osaa.

 

En tiedä, mutta Mercedeksen dieseleissä käytetään teräsmäntiä ja yksi peruste olisi kestävyys
http://media.daimler.com/dcmedia/0-921- ... 8325154264

Taisi kiinalaiset viedä markkinat...
http://www.tylite.fi/index.html

 

No kertokaa mulle joku mikä on hypereunukki mäntä, mistä tehty ja minkämoista käsittelyä kestää, onko vielä koneistettavissa jos paketista uuden otat esim haluais laskea ruttua vaikka sorvaamalla?

 

Jonkin ajan kuluttua, ehkä jo nytkin, mäntiä tehdään 3D-tulostamalla.
Kallista se vielä on, mutta esim. aine saadaan optimoitua just sellaiseksi, kun on tarve.
Pirkanmaalla on kova buumi hankkia erilaisia kalliita tulostimia, ainakin oppilaitoksiin.

http://www.tredea.fi/toiminta/hankkeet/3d-pirkanmaa/

Nyt en tiedä, kuin yhden metallia 3D-tulostavan firman, mutta varmasti kohta tulee lisää.....
http://www.amfinland.fi/

 

Onko tietoa miten kestävää toi metalli tuloste on, hintaahan ei voi tulosteelle sanoa, kunnei tiedä materiaali kulujakaan


Jostain artikkelista luin et alkuvaiheessa oli jotain ongelmia


Mut kun se metalli saadaan esim, tukivarsissa käytettävää terästä vastaamaan ja ois monen materiaalin sekoittamiseen kykenevä tulostin, niin ois helppoa korjailla tukivarsia

Kone yöksi rytkyttämään ja aamusta pulttaa puslineen olevan varren kiinni

Kuulemma toimivia laakereita ovat onnistuneet tulostamaan, materiaalina tosin oli muovi, mutta välykset ja kaikki oli kuten pitää


Kuluneisiin vetareihin tai kampuroihin tollanen ois unelma vehjes, tekee stefan tarpeen mukaan ei tartte metsästää sopivasti väärässä paikassa olevaa huulta


Niin ja ettei kovin kauas aiheesta niin tollahan jos metallit saadaan muutettua, vois tulostella koko koneen kaikkineen
Mitä sitä pelkkää mäntää, koko lohko laakereineen apulaitteineen kaikkineen nesteet sisälle tulpat reikiin ja käymään 8)

 

Väitän, että Wisecon videolla oleva tanko on valssattu (toki valetusta aihiosta).

OT:

Kokemukseni perusteella voin sanoa, että ammattitaidossa oli vakavia puutteita näiden "mailman parhaiden suomalaisten" titaanikiertokankien tapauksessa.

Minulla oli kaksi sarjaa (16 kpl) näitä 6" SBC titaaniveivejä.

- Taotut aihiot tulivat Venäjältä eli osaamispisteet sinne.
- 16 kappaleen erässä ei ollut kahta samanlaista kiertokankea.
- Yhdessäkään kangessa ylä- ja alasilmukat eivät olleet samansuuntaiset, mikä on aika oleellinen asia kiertokangessa...
- Yksikään alasilmukka ei ollut pyöreä.
- Kierteet sojottivat sinne tänne.

Näitä veivejä yritettiin koneistaa alihankintana eri koneistamoissa ympäri Suomea. Olin tuohon aikaan melko paljon tekemisissä koneistamoden kanssa ja aina silloin tällöin törmäsin koneistamoon, joka oli ollut tekemisissä näiden kanssa tai hommaa oli tarjottu heille tehtäväksi. Tunsin myös erään koneistusexpertin (myy koneita, teriä, opettaa, on julkaissut kirjoja...), jolta kyseltiin neuvoja titaanin koneistamisesta.

Kierteen tekeminen oli kuulemma ollut hankalaa pikateräskierretapilla... Pikateräksellä titaania!?? Haloo!?

Veivien design oli varsin möhkö. Vakioiskuinen kampura ei mahtunut pyörimään lohkossa näiden veivien kanssa. Möhköstä suunnittelusta johtuen painoero Eaglen H-profiili teräsveiviin jäi ainoastaan 140 grammaan. Aika vähän painonsäästöä mielestäni.

Tyliten kaveri, jonka kanssa asioin oli mukava ja palautti rahani mukisematta. Tietoa titaaniseoksista oli valtavasti mutta titaanin koneistamisesta ja moottoreista oli aika pihalla. Muistan heidän jossain vaiheessa kaupitelleen myös titaanisia männäntappeja (pinnoittamattomia). Titaanin liukuominausuudet eivät ole kehuttavat. Pinnoittamaton männäntappi (myivät myös veivejä ilman alapäiden sivujen pinnoitusta) on yhtä hyödyllinen kuin Venäläinen perseensuristin...

 

Noita titaanikiertokankia valmistettiin useassa eri koneistamossa. Itse olin tekemässä joitain satoja kankia ja alkuvaikeuksien jälkeen laatutaso oli hyvää.

Varsinaisiin tuotantosarjoihin valmistin myös kaikki kiinnittimet ja noilla uusilla kiinnittimillä laatuvaihtelut saatiin minimoitua.

Kaikki tuotantosarjan kankien kierteet koneistettiin kovametallikierrejyrsimellä ja kierteisiin asennettiin helicoil-irtokierteet titaanin huonon liukuominaisuuden ja kiinnileikkautumisen vuoksi. Alasilmän jakotaso oikaistiin samalla kiinnityksellä, joten kierre on kohtisuorassa tasoon nähden. Ja kyllä pikateräksellä voi myös koneistaa titaania, kaikki porat mm. olivat HssCo teriä.

Kanget punnittiin 1 gramman sisään ja valittiin samaan 8 kpl sarjaan saman painoiset kappaleet. Ylä- ja alasilmä koneistettiin myös samassa jigissä, jotta silmien samansuuntaisuus varmistui. Hoonauksen jälkeen jakotasoa ei erottanut, niinkuin kuuluisissa Carilloissa.

Muiden koneistamoiden laadusta en ole tietoinen, mutta nuo itsetekemät kyllä kelpuuttaisin omaan moottoriin. Uskoisin kuitenkin, että suomalainen koneistusosaaminen on vielä maailman huippua, mikäli tuotteiden laatutaso niin vaatii.

 

Aloin myös muistelemaan millä titaanitankoa sorvattiin -12 Tierpissä. Ihan normaalilla pikkusorvilla sekä tavallisilla terillä, reikäkin tuli päähän normaaleilla HSS terillä. Kuusiokolon koneistuskaan ei eronnut juurikaan teräkseen verraten.

Terät kyllä tylsyivät nopeasti.

 

Tämmöstä en ole kuullutkaan.
Mun käsittääkseni billet ei tarkoita mitään muuta, kun että se on tehty yhdestä kappaleesta. Korjatkaa toki, jos olen ollut väärässä luulossa.

 

Onhan toi aika vaikea käsite? Esim. takokampura on taottu muotoon ja sitten koneistettu loput. Billet kampura on koneistettu isosta taotusta pötköstä kokonaan ja kaikki pinta on koneistettua. Samasta yhdestä kappaleesta kuitenkin molemmat tehty.

 

No juu,mitenkään mäntien tekijää tää juttu koske,mutta menihän se jo alussa männistä titaanista tehtyihin kiertokankiin.Meikäläinenkin aikoinaan semmoset tehnyt.Olisko ollu 1986-1988,ihan levytavarasta Ti6Al4V,syynä kankien valmistukseen oli se,kun tommoseen pieneen BMW:n moottoriin piti saada kanget.No eikä siin mittään,noo siinä sorvailin ja jyrsin silleen ohimennen uuden billet kampiakselin,isku oli 62 mm.Koko ideahan lähti Bemarin menestyksekkäästä 80-luvun F1 turbomoottorista.Aika paljon matkittu siitä!Alkuperäinen mihin mää sen tein ja suunnittelin oli se antiikkinen 2-venttiilikone.No juu, olisko sitten siinä 1990-91 tullut M3 4-venttiilikansi saataville,oli se kyllä hirmuinen edistysaskel 2-venttiilikoneeseen verrattuna.Hirveä kuningasidea iski päälle vuonna 1992 ,nyt drag-racingia ajamaan.Silloin olin nuori ja intoa täynnä,mukaanlukien muutama hyvä kaveri.No sehän oli aivan hirmuinen vehje siihen aikaan!Mää ekana vuonna Compin SM sain!Noniin,mites tää sitten liittyy mäntiin,no ei oikein mitenkään,vakio Wisecoa oli,titaanikiertokanget,lyhytiskuinen pieni turbomoottori,varsin kohtuullinen ominaisteho (arviolta 420 per litra hujakoilla) mää surkia kuski,ainiin juu,ylipainoa yli 100 kiloa kilpurissa!
No prkl,mää sitte vielä sitä ennätystä parantelin 1994 7.424, on vieläkin voimassa.Se on ny siin yli 20 v ollu voimassa,oleks mää sit ollu hyvä vai muut huanoi!? Niin,ja mitä sitten tulee mäntien valmistamiseen umpitavarasta,siis "billet",väittäisin,ettei mitenkään kustannustehokasta ja varsinkin jos kyseessä suuremmat erät.Tietokoneen kuvaruudulla asiat saattaa näyttää helpoilta mutta ei sitä välttämättä käytännössä ole!Jos niitä tulee"hatusta vetämällä",laadukkaasti,eikös siinä bisneksen paikka!?Ei oo näkynyt,tai mää ainakaan huomannu,mut mää olenkin niin vanha jo!Ja silleen noin lonkalta heittäisin,mäntä on huomattavasti kriittisempi osa moottorissa kuin kiertokanki!

 

Hienoa juttua ja nostan hattua mitä olet tehnyt aikanaan.respect