MB W 210

Kun noi arjen kuviot sitten alkoivat selkiämään ja muuttohärdellit ohi, niin huomasin, että käsien iho alkoi kuoriutumaan. Sehän on päivänselvää, että nahka kärsi koneöljynpuutteesta ja asialle piti tehdä jotain ja pian.

Noi jenkit kun puolestaan ovat tuolla 40 kilsan päässä säilössä, niin jotakin helpompaa juttua piti keksiä tilalle, sitä autotallia kun ei ole olemessa vielä muuten kuin suunnitelmissa.

Käyttiksenähän mulla on ollut jo hetken aikaa tuollainen 210 korinen 300 moniventtiilidiesel, joka on asiansa hoitanutkin kunniakkaasti, mutta en ajatellut pilata ruosteetonta koria talven suolapurossa, vaan hankkia tilalle jotakin erikoisempaa talvikäyttistä.

No noita Mersujahan mulla on ollu 80-luvun puolesta välistä asti jo 11 kappaletta, joten hankin sen numero 12:n parisen viikkoa sitten, kun kerran sopiva sattui kohdalle. Leima pitkänä, ruostetta ja vuotava syöttöpumppu. Tekniikkana tuossa on sprintterin turbodiesel suoraruikkarikone. Vastaavahan mulla on ollut viimeksi abaut 10 vuotta sitten, joka silloin ajoi asiansa kunniakkaasti.
Eihän tuosta sellaisia tehoja irti revitä kuin om 606:sta, mutta jonkinlaista OHO-elämystä pitäis saada kuitenkin tarjottua kanssa-autoilijoille tuolla kehäteiden ruuhkissa.

No hommahan alkoi vanhan suomiauton perusjutuilla, johon kuuluivat helmojen peltityöt ja mittavat maalivaurioiden korjaukset pyöränkaarien alueella. Päivänä parina paloi lankaa kera tuoreen pellin ja sainkin nuo helmakotelot korjattua. Maalivaurioiden kanssa ollaa nyt siinä vaiheessa, että ovien alanurkat ja takaluukku vaatii vielä paneutumista, mutta se on enää parin päivän homma. Epoksimaalia, koritinaa, kotelosuojaa jne. ei olla taaskaan säästelty, jotta tehtyjen korjausten kestävyys olisi turvattu vuosiksi eteenpäin. Pumppuun pistin uudet tiivisteet samalla kun putsasin imusarjan piestä ja tulppasin EGR-venttiilin umpilaipalla pois käytöstä. Ei vuoda naftaa enää, eikä paskaanu imusarja.

Ajovalot meni uusiin puihin ja toinen sumuvalo, jarrut herkistelin, mutta eilen kun autoa leimasin, jäi homma kiinni tehottomasta käsijarrusta. No ensi viikolla uutta jarruosaa sinne ja leima on papereissa.

Sisusta oli homeessa ja vaatii vielä ainakin toisen pesun, jotta saan sen puhtaaksi. Otsonointivehkeethän mulla on omasta takaa ja niillä lähti kyllä käryt ja tunkkaiset hajut tehokkaasti.

Hommasin Eskolta jo OM 606:sen K14 ahtimen pakoputkenlähtöineen, joka vaihtuu piakkoin tuon pikku-Garretin tilalle. Menee pikkuisella pakoputkimuutoksella lähes heittämällä paikoilleen ja pitää huolen siitä, ettei pakopaineet kasva liian koviksi, kun moottoriin syötettävän kakun ja ilman määrää aletaan kasvattamaan. Tuo konehan on sähköohjatulla Bossilaisella jakajapumpulla, joten alkuvaiheessa kokeillaan ahtimen vaihdon lisäksi Evrymodin tekemistä tuonne vakioboksin johtosarjaan ja sen jälkeen sitten rajumpaa ohjelmaa (Karala?), jos tehonnälkä alkaa kasvamaan, kuten näissä hommissa tuppaa aina käymään. Ei näillä kilkkeillä minnekään superiluokkaan lennetä, mutta reilusti yli 200 pollen on päästävä, väännöissä sinne 400 Newtonin pintaan, minkä tuo vakiokytkin hajoamatta kestää. Samalla katti todennäköisesti tyhjenee kun kerran pakoputkea joutuu muutenkin muokkaamaan.

Vähäpäästöisenähän tätä ei saa muuttaa ollenkaan, joten tälläkään kertaa ei pelasteta maailmaa. Evry laitetaan napin taakse ohjaamoon, jolloin käyttööottaminen tapahtuu tilanteen niin vaatiessa, muuten mennään vakio-ohjelmalla. Kuvaaminen on nyt jääny aika vähiin tässä tekemisen tiimellyksessä.

Kuukauden sisään pitäis saada tuo ensimmäinen versio liikenteeseen, jotta 300:sen saa seisontaan ennen joulukuun alkua.

Tuossa potilas:

 

Meinaatkos mittailla pakopaineita tuolla turbolla? Ittellä on sama Volkkarin 1,9 kammiokoneessa ja nostaa aika äkkiä pakoset ylös. Tehoja on vasta jossain 180 lähimaastossa. Kiinnostaisi kyllä tietää miten käyttäytyy Mersun koneessa

 

No tää on sellainen aika koeteltu ja turvallinen kikkakolmonen tuossa Sprintterikoneen virittelyssä. Toimii kyllä ja todistetusti jopa erittäinkin hyvin, kun sama hyrrä pelittää Mersun 3 litraisessa vakioahtimena. Ei välttis taida ahtimessa olla ihan samat kilkkeet käytössä volkkariversiossa, mutta mistäpä tuon tietää.
Toi auton oma 25:nen garretti on virittelyssä pullonkaulana ja 2,9 litraisessa äärirajoilla ja tää uusi on kyllä mukavasti isompi.

Tää K14 taitaa muutenkin olla suurin vaihtoehto, missä tuo vakiopakosarjan kolmiolaippa on käytössä ja alipainetoiminen hukkaportti, millä taas on jonkinverran merkitystä tulevia katsastuksia ja niihin liittyviä valmisteluita minimoitaessa.

Kyllä tähän olis tarkoitus molemmille puolille hyrrää niitä mittareita viritellä...

 

Joo siis om606:n K14 mulla onkin tossa, onhan se jättimäinen Volkkarin K14 verrattuna Ihan mielenkiinnolla oottelen minkälaisia paineita tulee.

 

Taitaa tulla volkkarissa tuo teho pikkasen eri kierrosluvulla kuin tässä jo alkuaankin vääntökoneessa, missä punainen alue alkaa jo 4400 kierroksesta.

Pakopaineiden kasvaminen ei ole oikein vertailukelpoista, varsinkin kun se putkisto ahtimen jälkeenkin vaikuttaa pakopaineisiin. Samoin kun se millä kierroksilla sitä tehoa otetaan. Ollaan vähän eri lähtökohdista liikkeellä.

Mutta katsotaan asiaa sitten, kun uusi hyrrä on paikoillaan ja tarvittavat muutokset muuallekin tehty ja saatu säätöihin. Kaikki muu on siihen asti mutuilua.

Epäilen, että kytkimen takia alavääntöä joudutaan tässä projektissa rajoittamaan. Toi uusi ahdin nostaa sitä vääntöaluetta onneksi ylöspäin.
Tänään on aika uusintakatsastukseen uusilla käsijarruosilla.

 

Jos jollain ylimääräsenä 606vakio ahdin+pakoputken lähtö ni saa tarjota..
Tulis 605:seen...

 

No se leima tuli sitten tuon käkkäriepisodin jälkeen. Tosin ruosteiset laikat vaati sen ruosteen poissorvaamisen rummun sisältä, ennen kuin tarvittavaa pitoa alkoi löytymään.

Samalla kun leima heltisi, niin otin auton päivittäiseen ajoon ja laitoin 300:sen talviunille. Parina päivänä tuli rapsuteltua ovet ruostevapaiksi ja samalla tuli kokeiltua vesiohenteisella maalaamista. No eipä tuo kauhean vaikeaa ollut, tosin kuivumisaika maalilla oli selkeästi pidempi.
Inertaa ja koritinaakin joutui käyttämään. Lisäksi tietysti ruostesuojaukset kotelosuoja-aineella.



Laitoin alle talvirengastuksen ja ajelin autolla tyytyväisenä parisen viikkoa.

Tuossa viikolla pukkasinkin auton taas nosturille, otin vanhan ahtimen pois. Kyllä noissa aavistus kokoeroa oli ihan päällepäinkin.


Vanhan ahtimen tilalle meni uusi melko lailla heittämällä. Öljynpaineputkea piti pikkasen taivutella ja downpipe tehdä uusiksi, sekä pakoputken lähtö. Ylimääräistä tilaa ei enää liiemmin ole.


Nautiskelin laajentuneesta vääntöalueesta muutaman päivän. Uuden ahtimen avaramman pakopuolen huomasi vanhan turbopotkun puuttumisena. Vääntöalue alkoi selkeästi alempaa, kun vanha tukkoinen turbo ei ahdistanut alakierroksilla ennen pillerin heräämistä.

Sitten tänään tie veikin jo Bebekille. Paluukyydissä pussillinen osia.

Niistä tuli nopeasti tinailtua evry, joka meni nopsaan paikoilleen.

Piuhat vedin rintapellin läpiviennistä hyttiin ja säätörasia on piilossa kojelaudan tuhkakupissa.

Yhden reippaan koeajolenkinkävin jo nakkaammassa ja vaikka täysiä syöttöjä ei ole vielä kokeiltu, reippaasti lisääntynyt voima veti suupielet hymyyn. Nyt kun tuo moottori on alkanut saamaan kakkua enemmän, herää ahdinkin ihan eri tavalla ja huomattavasti nopeammin, kuin ennen evryttämistä. Vajaassa 2000:ssa alkaa pellin alta kuulua vieno ja koko ajan voimistuva turbon vihellys ja sitten alkaakin jo tapahtua aika nopeassa tahdissa. Veto on miehekästä paljon satasen yläpuolellakin.
Huomenna sitten lisää ja testailua, missä vaiheessa alkaa jurina, kun 2-massavauhtipyörän jouset rupeavat pohjaamaan.

Ja yllätys: Mä mitään mittareita ole kerennyt tuohon viritellä...

 

Täähä onkin mielenkiintonen topicci. Itekin miettiny uskaltoisko ostaa ton 290 koneella olevan väykyn käyttöautoksi. Peruskonehan on kait aika vahva ja ilmeiseti menee ainakin vakiona huomattavasti pienemmällä sopalla kuin OM606. Ja sit näitä on aika paljon tarjollakin.
Kestääkö noissa automaatti miten hyvin? Onko tossa pumpussa noi löpövuodot ym pahoja/kalliita korjattavia?

 

Kyllä toi ostamisen väärti on.

290 on suoraruikkari, kun taas 300 on esikammiokone.
Kulutuksissa tosiaan on vajaan parin litran ero suoraruikkarin hyväksi, mutta ei se kovin merkityksellinen ole, jos ei aja ihan tolkuttomia määriä vuodessa.

Pumppuna 290:ssä on Boshin jakajapumppu, jossa saattaa kannen tiivisteet alkaa vuotamaan, mutta tiivistesarja maksaa noin 15 euroa ja sen pystyy vaihtamaa itsekin. Tällä pumpulla ei ole mitään tekemistä Lucaksen pumpun kanssa, joka on ihan paska ja kallis korjata (nimim. kokemusta on).

Koneesta ei revitä samoja tehoja ulos kuin 300:sta, koska maksimikierrokset tulee suoraruikkarissa aikaisemmin vastaan. Muuten kyllä kestää, mutta orkkis ahtimen pakopuoli rajoittaa ekana, nostaa lämpökuormat liian ylös ja sitten palaa kansipahvi, koska tässähän on jo tehtaalla ylikokoporattu lohko ja kapeat kannakset sylinterien välillä.

Kestää toki virittää, siis jos ei ala hirveitä tehoja tavoittelemaan. 606:han kestää sitten melkein mitä vaan ja kiertää ylemmäs.

Automaatti on fiksumpi kuin tuo manuaali, koska yli 400 Newtonia saa manuaalissa kaksoismassapyörän jouset pohjaamaan, mikä aiheuttaa voimakasta jurinaa voimansiirrossa. Tuli tuo jurina koettua itsekin viime viikonloppuna itsekin ja lievennettyä noita Evryn säätöjä hiukkasen takaspäin.

VAG TDI-miehet ja Volat on saaneet jo muutamaan otteeseen reilusti tukkapöllöä, tästä vuosimalista kun saa sen luistoeston pois napin painalluksella.

 

Joo no kilsoja tulee n. 50000 vuodessa...
Onkos faceliftissa jotain oleellisia teknisiä parannuksia?
Ruosteen suhteen eroja eri vuosimalleissa (96-01)?

PS. mulla ois muuten myynnissä aika asiallinen 124-bensafarkku, jos sattuu jotakuta kiinnostamaan: http://www.nettiauto.com/mercedes-benz/e/4433957

PSPS. sori topicin laina

 

Eiks faceliftissä ole cdi koneet ja vnt ahdin kaikissa? Mulla on omassa 613 kone.

 

Onhan niitä cdi koneita jostain 97 asti?

 

-98 tuli cdi

 

Kyllä, mutta faceliftistä alkaen kaikki diisselit cdi koneita, vai muistanko väärin?

 

No niin toi meidän bensamese myytiin juuri. Nyt täytyy ruveta kattelemaan riisseliä tilalle. Vielä kun osais valita cdi vai toi 290 suoraruikkari? CDI-tä ois faceliftiäkin tarjolla mutta 290 ei taida olla. Kulutus on meidän tapauksessa melko tärkeä mutta toisaalta taitaa noissa CDI-koneissa olla kalliimmat remontit, mene ja tiedä. Pitänee alkaa tavaamaan mesefoorumeita.

 

Omien kokemuksien mukaan 290 on pienempiruokainen kuin 116 hp 200 CDI (ja muutkin CDI:t).
290 on huomattavasti mukavampi moottori luonteeltaan ja 290:n kanssa oleva automaattiloota on paremman tuntuinen kuin 116 hp CDI:n kanssa oleva tiptronic.

Kulutus ym. tietoja 290-mallista:
http://www.mercefreaken.com/modellene/210/e290turbodiesel.htm

Vastaavia tietoja 116 hp 200 CDI-mallista:
http://www.mercefreaken.com/modellene/210/e200cdi-2.htm


07/1999 asti 200 CDI on teholtaan 102 hp & 235 Nm.
Siitä eteenpäin 116 hp & 250 Nm.

07/1999 asti 220 CDI on 125 hp & 300 Nm.
Siitä eteenpäin 143 hp & 315 Nm.

Ja CDI koneisissa tosiian on remontit kalliimpia ja remontin tarve yleisempää. Perustuu kokemukseen.

PS. 290 menee kaupunkiajossa runsaan 2 litraa vähemmällä per 100 km kuin CDI:t.