Netistä löytyneitä vanhoja suomalaisia autovalokuvia

hurmaava alkupään 76-79 aaspenis (NP-374?) näyttäisi kovasti dartin kapseleilta, vai käytettiinkö niitä aluksi ?

 

Eero Suikki, Kuvaaja 8/1975 - 8/1975

Näkymä Hämeenkulman liikerakennukseen (entinen Kasarminkatu 6) Kappelikadun puolelta. Rakennuksessa toimi mm. Hallman pikatukku sekä Yhdyspankki.

Kouvolan kaupunginmuseo

 

Onko tuo oikealla Lancia vai joku muu..

Näkymä Hansakeskuksen ensimmäiseen liikerakennukseen, jossa aloitti toimintansa Artella Oy:n Jonny & Jenny Farkkutalli marraskuussa 1975. Liikerakennuksessa toimi myös mm. Veikkaustoimisto.

Kouvolan kaupunginmuseo

 

Minkä haluaist autokouluajokiksi..



Kuusankosken Autokoulun autoja rivissä autokoulun pihalla Kuusankoskenkatu 10. Martti Lahti perusti autokoulun vuonna 1974. Autokoulu toimii edelleen samoissa tiloissa.

Kouvolan kaupunginmuseo

 

Jep. Lancia Betan keula siinä. Ja joku onnekas on saanut allensa uutuusmallin 242 Volvon. Kumman valitsisit? Molempien hinta oli noin 40000 markkaa vuonna 1975. Viimeiset käyttöauto Betat taisivat poistua liikenteestä 1990-luvun alussa? Pyöreälamppuista Volvoa näkee joskus harvoin edelleen käyttöautona. Eli joillain Volvoilla on selvitty noin 30-35 vuotta pidemmälle....

Jos tämänpäivän nuoriso opettelisi autokouluissa ajamaan kuvan kalustolla, niin varmasti jotkut oppisivatkin oikeasti ajamaan? Toisaalta autolla ajamisen osaaminen ei edes enää kiinnosta nuoria, niin kuin se kiinnosti kuvanottohetkellä. Vuokrattuun sähköpotkulautaan kun ei tarvita ajokorttia ollenkaan... Sellainen taitaa olla monelle nuorelle tärkeämpi juttu kuin oma auto... Tunnen itseni aika vanhaksi...

 

Italialaisten autojen riesaksi muodostui Lada-diilin (1966) myötä saatu venäläinen teräs. Se ruostuu kuin tauti mikrorakenteensa ansiosta ihan lämpimässä ja kuivassa sisätilassakin.

 

Olisko kyse myös ruostesuojauksesta? Ymmärtääkseni Ladat ei ollut niin ruosteherkkiä kuin vastaavat Fiat 124:t? Voin olla väärässäkin ja saa korjata..

Asiasta toiseen. Tämän päivän HS:n 50 -vuotta sitten sarjassa murtomiehiä:


Murtokopla oli työntänyt kassakaapin auton tavarasäilöön. Torstaina päivällä paljastui, ettei kaapissa ollut yhtään rahaa. Poliisin ampumat luodit osuivat auton kylkeen ja perään. Kuva: Kari Parviainen / HS

 

Ymmärtääkseni Ladat ei ollut niin ruosteherkkiä kuin vastaavat Fiat 124:t?
Eikös joku sanontakin ollut että "Reaganin kromi ruostuu, Ryssän kromi ei ruostu"
Joillakin metallurgian alueilla se veli-venäläinen ei kaiketi ole ollut kovinkaan huono??

 

Kassakaapin omistaja on ystävällisesti helpottanut murtomiesten työtä asentamalla pyörät kassakaappiinsa.

 

Ja oliko Ladassa pelti paksumpaa ettei ihan niin nopeasti kerennyt

 

Tuo ryssänpeltijuttu lienee lagendaa. Kosteus pesiytyi koreihin kun ne jäivät peltivalmiina ulos säiden armoille lakkojen takia. Saattaa tietysti olla tämäkin juttua vain.

 

Ei se ole pelkkää legendaa, metallurgi-isäni sanoi joskus, että venäläistä terästä ei ostettu Suomeen sen korkean arseenipitoisuuden takia. Arseeni toimii ns. mikroseosaineena ja sen vaikutuksesta muodostuu ilmeisesti jalousasteeltaan (elektropotentiaali) erilaisia kiteitä ja elektrolyyttinen korroosio käynnistyy heti kun rakenne hiukankin altistuu hapelle ja kosteudelle.

Vastoin yleistä uskomusta maalin alla oleva ruoste ei ole ongelma. Ruostuminen perustuu aina siihen, että rakenteeseen pääsee jotakin tietä lisää reaktiota ylläpitävää happea. Pintaruoste on sinänsä erinomainen tartuntapohja, joten peltien ulkosäilytys on ollut tarkoituksellista. Vanhojen autojen tapauksessa se happi pääsee maalin alle yleensä peltiin syöpyneiden mikroreikien läpi. Mitä ohuempaa pelti on, sitä enemmän niitä läpisyöpymiäkin on.

Lada on tehty huomattavasti paksummasta pellistä kuin Fiat 124. Mulla on Delta-auton lehtileikekansio noilta ajoilta jossakin. Muistaakseni tuulilasin seutua ja kattoa uutisoitiin erityisesti vahvistetun. Fiat 124:n kattopeltiä ohuempaa ei varmaan ole olemassakaan!

 

Mun ajatukseni on se, että käytettiinkö Lanciassa oikeasti sitä itäpeltiä. Mistähän NL:ssä ne autot tehtiin? Ei kai mistään As-pellistä.

 

Voi olla taustalla tuotantotekniset syyt. Neuvostojen maassa ei välttämättä ole pystytty prässäämään ja hitsaamaan riittävän ohuita levyjä? Myöskään materiaalien hinnoilla ei ole ollut väliä. Jos Moskovasta on käsketty toimittamaan x tonnia teräslevyä Togliattiin, niin sitten on toimitettu.

 

Entisenä Lancian omistajana voin sanoa että se massa mitä oli käytetty saumojen tiivistämiseen oli syövyttänyt saumat hevon kuuseen.

 

Päivän HS:n 50 -vuotta sitten sarjassa on kauppa-autoa:


Kauppias Ahti Matikaisen kauppa-auto seisoo nyt tallissa. Tämä auto on ollut Matikaisella vasta kaksi vuotta. Kuva: Esko Sala / HS

..ja autoesittelyä:

Tyypillisiä ranskalaisia keskiluokan perheautoja ovat Chrysler-Simcan uutuudet, 1 307- ja 1 508-mallit.

Tuntomerkkejä ovat etuveto, monikäyttökori, mukavuus ja kohtuullisen kokoiset ja taloudelliset moottorit.

Perusrakenne periytyy Simca 1 100-malIista, mutta muuten on autoa melko perusteellisesti nykyaikaistettu.

Uudet mallit eivät ole vielä edes kotimaassaan koeajettavissa ennen Pariisin autonäyttelyä, ja kaikki tiedot perustuvat valmistajan antamaan aineistoon.


Uusi Chrysler-Simca ei ole vielä ehtinyt koeajovaiheeseen, mutta paperilla se vastaa erittäin hyvin ostajien toiveita. Kuva: Sanoman arkisto

 

Nuo simca-chrysler talbotit olivat tunnettuja hiljaisesta moottorin käynti-äänestä.

 

Naapurissa oli 80-luvulla tuollainen Talbot rakkine. Sitten työkaverini osti sen muijalleen. Hämmästykseni oli sangen suuri kun selvisi että auto oli bensiinikäyttöinen. Ja se avioliittokin päätyi eroon.

 

Ei päivää ilman, että 50 vuoden takaa nousee autoaiheisia uutisia Hesarista. Kuvaa hyvin 70-lukua, jolloin autot olivat paljon nykyistä enemmän osana suomalaisten elämää.

Jos ajatellaan vuotta 2075 kun nykynuoret lukevat vastaavaa Hesarin palstaa vuodesta 2025, niin autouutisia saa etsiä tosissaan.

 

Minulla oli Fiat 124, katto piti pestä varovasti, muistutti lähinnä tinapaperia.