Netistä löytyneitä vanhoja suomalaisia autovalokuvia

Kansanvaunun myynti- ja huolto toimi kuvassa näkyvällä tienoolla 70-luvulla Imatralla.

 

IS:n Kari Väänäs -jutusta:


Hyvä ystävä Matti Pellonpää ja Kari Väänänen elokuvassa Iron Horsemen vuonna 1994. KUVA: KARI VÄÄNÄSEN ELÄMÄKERTA

 

Naapurilla ja lapsuuden kaverilla oli joskus 80-luvun alussa tollanen oranssi Manta, minkä maalautti mustaksi, en kyllä muista sen rekkaria, ties vaikka sama auto!

 

IL:n Kekkos-jutun kuva:


Brittiraportin mukaan presidentti Urho Kekkosen ilme saattoi olla murjottava, vaikka hän olisikin ollut tyytyväinen. IL-ARKISTO

 

Hah, taisinpa just ostaa tämmöisen kirjan. Kansi on ainakin hieno:

 

Ylen katsastusjutun kuva:


Vastuu katsastuksesta siirtyi valtion virastolle Autorekisterikeskukselle vuoden 1960-luvun lopulla. Ajan myötä katsastukset siirtyivät sisätiloihin ja katsastuksessa käytettävät laitteistot uusiutuivat. Kuva Helsingin katsastuskonttorista vuodelta 1974. Kuva: Eeva Rista / Museovirasto

 

Sotavuosien laitoksen kansikuva päivittyi siltä osin, että auton perään tuli puukaasutin ja katolle polttoaineet.

 

En ole päässyt vielä lukemaan kirjaa, mutta mitä ilmoituksessa oli kirjan sivuja kuvattuna, niin puukaasuasiaa näytti olevan.

 

Mulla oli joskus käsillä yhtä aikaa 30- ja 40-luvun painokset. Simppeleitä oli sen ajan kulkineet laitella.

 

Kyseinen A.I. Walli kirjoitteli 50-luvulla myös Auton huoltokirjan

 

Tekniikka tuppaa ajan kanssa muuttumaan monimutkaisemmaksi, mutta samalla se myös muuttuu erilaiseksi. Senpä takia vanhan tekniikan kanssa vaaditaan erilaista osaamista kuin uudemman.

Tulee mieleen (ei Fingerpori), että jostain luin, että vanhoihin ydinvoimaloihin on vaikea löytää osaajia, kun siellä kaikki tehty monimutkaislla reletekniikkoilla ja uudet on tehty tietotekniikalla. No se baan offtopic -esimerkkinä.

Lisää Suomen kirjallisuuden klassikoita..

 

Reletekniikalla toteutetun järjestelmän vikakokeet ja riskianalyysi pysyvät kohtuuden rajoissa ja toimintojen varmentaminen rinnakkaisilla järjestelmillä on suhteellisen suoraviivaista. Ohjelmistoja tehdään, muualle kuin ydinvoimaloihin, lentokoneisiin ja vaikka elämää ylläpitäviin järjestelmiin tavalla, josta on ainoa oikea tapa todeta ”softa on aina käsitettävä rikkinäiseksi”. Ja se kun ei näihin mainittuihin sovellu, niin sitten se ohjelmisto täytyy toteuttaa ihan eri tavalla, johon ei tekijöitä noin vain löydykään.

Ennen noita sai jotenkin helpotettua sillä, että hw:lla tehtiin ”jarruja”, jotka estivät täyskatastrofin sw:n karatessa omille teilleen. Hw:lla toteutettu turvaominaisuus oli selkeää tarkastella kuten releetkin. Muttei se järjestely sovellu kovin monimutkaisissa järjestelmissä.

Enää 2 vuotta tätä ja sen jälkeen en edes kuse tuotekehityksen suuntaan..:

 

Vastaavasti 1734 naimiskaaren osaajat ovat kuulemma jo pitkään olleet kiven alla, niitä kuitenkin tarvitaan edelleen aina toisinaan kun jakoon pulpahtaa kuolinpesiä, joissa on menty naimisiin ennen uutta avioliittolakia (1929).

 

Tuskin tuo on sen vaikeampaa kuin se, että suomalainen tapaa usa:n reissulla saksalaisen, jonka kanssa menee naimisiin ja saavat vielä perheenlisäystä. Kun päähän pälkähtää palata reissulta kotiin, niin vastaan tulee Suomen viranomaiset, jotka sääntöihinsä vedoten kiistää sen saksalaisen olevan perheen jäsen. Minnekään ei voi edes valittaa. Se saksalainen on suomen kansalaisen äiti ja toisen suomen kansalaisen vaimo, mutta suomen lakien mukaan ei ole näiden kahden perheen(sä) jäsen. Tapahtumavuosi : 2022

 

Tuossa meni se pieleen että nainen on saksalainen eli arjalainen. Matkavaimot kannattaa ottaa Somaliasta tms niin lakia vaikka muutetaan tarpeen vaatiessa jotta n****** saadaan maahan kulttuuria rikastuttamaan.

 

Ei mennyt. Asiaton kommentti.

Migri: ”Jos pari on tavannut (”alkanut olemaan yhdessä”) euroopan unionin ulkopuolella, niin ulkomaalaisen puolison status maahanmuuton yhteydessä katsotaan sen maan mukaan, missä ovat tavanneet”.

Se pykälä ei vaikuta pakolaisten maahantuloon. Vaikuttaa ainoastaan siihen, miten suomalainen perhe määritellään maahan paluun yhteydessä. Sehän siis oli perhe ennen rajalle tuloa ja hajoaa rajalla tuon tulkinnan vuoksi.

Sitä en tiedä, kuinka monessa muussa maassa on samanlaista lainsäädäntöä, mutta hyvin olisivat päässeet Saksaan perusteluitta ja hyvin pääsivät perheenä pysyvällä oleskeluluvalla myös Britanniaan, johon kummallakaan ei ole sukukytkentää, mutta sopiva koulutus.

 

Hesarin 50-vuotta sitten sarjassa ihmetellään Rovaniemen liikennettä:


Rovaniemen keskustassa sijaitseva liikenneympyrä on kaupunkilaisten harmina joka iltapäivä. Ympyrässä ajavilla ei ole etuajo-oikeutta ja liikenne siinä tukkeutuu hyvin helposti. KUVA: PAULI LAALO

 

…Alvar Aallon suunnittelema kaupungin keskusta. No on se ROI ainakin erilainen moneen muuhun taajamaan verrattuna. Ja kävelykatukin siellä nykyään on. Pohjanhoviin ei kannata kesäkuumalla mennä. Eivät olleet tehdessään huomioineet, miten lämpöisiksi Lapin kesät tulevaisuudessa muodostuvat. Pohjanhovissa ei ole ilmastointia.

Bytheway brittien RHD roundaboutit ovat enemmän spiraaleita kuin liikennemympyröitä. Sinne ei jää pyörimään, jos ajaa yhtä kaistaa. Jossakin kohtaa se kaista ohjaa ulos. Mutta ja ehkä just tästä syystä ”kaikki” antavat tilaa, kun vaan vilkkua vilauttaa!

 

Tuon liikenneympyrän säännöt on erilaiset kuin nykyään. Tässä on selitystä:

Autoilijan kannalta olennaisinta liikenneympyröissä on niiden turvallisuutta ja sujuvuutta parantava vaikutus liikenteeseen. Yksi merkittävä askel otettiin Verrosen mukaan 1950- ja -60-lukujen taitteessa.

Britanniassa uudistettiin tuolloin liikenneympyrän väistämisvelvollisuutta. Liikennetutkijoiden mukaan väistämisvelvollisuuden piti olla aina liittymään tulevalla autoilijalla.

Siitä lähtien Suomessakin on liikenneympyrässä ajavalla pääsääntöisesti ollut etuajo-oikeus ympyrään saapuvaan nähden. Se osoitetaan ennen liikenneympyrää olevalla kärkikolmiolla, joissain paikoissa jopa stop-merkillä.

Jos kärjellään seisovaa kolmiota (tai stop-merkkiä) ei jostain syystä ole, väistämisvelvollisuus määräytyy normaalien risteyssääntöjen mukaan. Tällöin oikealta tulevaa, eli ympyrään saapuvaa, on väistettävä.

 

Olisko Hyvinkäällä jossain vaiheessa ollut tommonen ympyrä, jossa oli YKSI tulo jätetty ilman kolmiota, meinasin ajaa kolarin siinä pari kertaa, ennen kun älysin, että noilla ei ole kolmiota (jostain syystä pyörin sitä pari kertaa saman päivän aikana).