Nokka-akselin ja viritysasteen valinta

Käy melko siististi ihan vaikka 900rpm, mutta olen pitänyt 1100rpm luokkaa nostajien takia. Tämä tosiaan läppä per kanava ja sähköinen kaasu. Ennakolla hoidan kuuman koneen tyhjäkäynnin säädön, tämä antaa hieman pelivaraa kun lähtee kytkintä nostamaan niin ennakon nosto jaksaa pitää kierroksia hieman ylhäällä. Kone itsessään kyllä toimii hyvin pienemmilläkin kierroksilla, ainoaa harmia aiheuttaa tuo sähkökaasu ja vivusto jota täytyy vielä parannella.

Kyllä, tämä tullut custom nokka erosi hyvin rajusti siitä Lunatin versiosta jota ehdottivat. Olisihan se mukava testailla eri nokkia että mitä sanoo, mutta aika työmaa tässä koneessa.

 

Ihmeitä nekään ei saa aikaseks. Ja paine mitä siil saavutetaan riittää yleensä vain hydynokalle. Keveys osassa on tärkeää lähinnä keinuvivun venttiilipuolella, nostaja/työntötanko ja vippakin toiselta puolelta pitää olla ensisijaisesti tukeva.

 

Mekaanisten katurollereitten kanssa oon käyttäny beehivea useemmassakin tapauksessa.

Yhteen .650" nostoiseen laitoin 5 vuotta sitten Compin 160/420lbs beehive-jouset, konetta on kierrätelty lähelle 7 tonnia ja nyt kun tarkistusmittasin ne niin seetipainetta edelleen 160.
Jos tätä jousta käyttää vaikka .600" nostoisen nokan kanssa, voi seetipaineen säätää jo 180 libsiin, mikäli tarvetta.

Conical-tyyppistä jousta löytyy sitten jopa tuplana, joissa maximinosto huimat .875" ja jousijäykkyys 600lbs/in! Nää varmaan riittää jo aika rajuille nokille..

 

Vielä jousivalinnoista sen verran, että jos sen beehiven specseissä lukee vaikka että seetipaine 125lbs, niin siitä helposti ajattelee että ei käy kovin rajulle nokalle.
Jos se on kuitenkin .650" nostolle oleva jousi, niin jonkun .580" nostoisen nokan kanssa voi seetipaineen säätää jo 150 libsiin.

Ei siis kannata aina tuijottaa pelkkää valmistajan tietyllä korkeudella ilmoittamaa seetipainetta.
Beehivet toimiikin parhaiten niin, että ne säädetään käytetyn nokan noston mukaan siten että maksiminostolla ilmoitettu aukipaineen asennuskorkeus toteutuu.

 

Itse tarkoitin nimenomaan kartion (conical) mallisia vietereitä.
Testasivat mokomia jollain videolla melkosen raikkaassa moparin isolohkossa ja vieterit hoiti homman kunnialla vaikka numeroiden valossa ei jouset sen ihmeemmät olleet. Muistaakseni kolme eri nokkaa testasivat samoilla vietereillä että mihin asti kestävät menossa mukana.
On kyllä yllättävän merkittävä vaikutus sillä ettei jousi jää värähtelemään.


Motortrendin artikkelikin löytyy vähän vastaavasta aiheesta.
https://www.motortrend.com/how-to/dyno-tested-dual-conical-valve-springs/

 

Joko saan Slant Sicknessiltä luvan jatkaa osallistumista OD:n keskusteluihin, vai vieläkö pitää kovin kauan jatkaa SS-miehen määräämässä "radiohiljaisuudessa"...?

Ei muuten, mutta kun olen tästä sivusta seurannut kuukauden päivät "Slant Sairaudesta kärsivän" kirjoittelua erilaisista topiikeista niin en oikein enää voi pidätellä nauruani kovin paljon pidempään...

(Vai, että ihanko tässä pitäisi Aalto Yliopistosta valmistuneena dippa-inssinä alkaa neodymi-magneeteilla leikkiämään SS-miehen käskyttämänä...Just joo ...Niinpä niin ...mutta mitä aikuisten oikeasti järkevää "SS-miehet" ovat teoillaan koskaan maailmaan tuoneet ...?)

 

Palaillaas tähän ketjuun, kun tuli niitä mekaanisia nokkia ihmeteltyä täällä. Törmäsin FABO:n sivulta linkkiin Oregon camshaftin mekaanisiin:

 

Tuossa ei taida olla ihan kaikki mahdollisuudet. Ja sit noita saa sekoitella mielensä mukaan.

 

Mahdollisesti tuolta desktop dyno -topicista useampi on jo lukenutkin, kun meikäläinen suoritti nokka-akselivaihdon viime talven aikana, tarkemmin sanoen, hydraulilaahurista mekaaniseen rullanokkaan.
Pohjalla oli siis 355cid sbc / 10.5:1 / #041 rautakannet 2.02/1.60 / Holley 750 vac + aluimari

Lähtökohtana siis aiempi laahurinokka, joka oli mallia Comp xe274h.
Käyttämäni jouset Comp 981-16,
seat 105@1.7
open 273@1.25
rate 373 lbs/in.

Tässä setupissa venakoneisto oli jokseenkin vakio prässätyillä studeilla ja peltivipoilla. Se oli ehkä uhkarohkeaa, mutta tuntuivat kestävän.

xe274h nokalla dynossa
Tässä on kaksi vetoa moottoridynossa parilla eri kaasarin säädöillä, mutta 383hp / 406lb-ft (55oNm) jätettiin silloin voimaan, koska parempi vääntö. Käppyrät yleisesti ottaen olivat ihan asialliset katumoottorille.


Harmillisen männänrengasvaurion johdosta purin moottorin palasiksi talvella 2021-2022, ja samassa remontissa päätin päivittää myös nokka-akselin - nimittäin tuo xe274h laahuri osoittautui varsin kulahtaneen oloiseksi vähistä kilsoistaan huolimatta.
Koska mahdollisuudet olivat nyt puolellani, päätin silkasta uteliaisuudesta lähteä selvittämään, millainen vaikutus mekaanisella rullanokalla mahtaisi olla old school -henkisen pussihousukoneeni luonteeseen.

Pitkällisen ynnäilyn, ämpyilyn ja heikkojen saatavuuksien kanssa painiskelun siivittämänä päädyin Comp XR274r malliin, jonka jousiksi valkkasin saman lafkan beehive jouset, Comp 26056-16.
seat 160 @ 1800
open 420 @ 1.150
rate 400 lbs/in.

Vaikka kyseessä beehive, joutui kansien jousitaskuja kuitenkin hieman jurskuttamaan isommiksi. Venakoneiston puolella oli korkea aika siirtyä ruuvattaviin studeihin, vakiovipoista rullakeinuihin, ja tietenkin guide platet pitämään kepit ruodussa.

xr274r nokalla dynossa
Tällä edellä mainitulla nokka-akselin muutoksella saatiin aikaiseksi noin +10% tehonlisäystä, n. 420hp/ 399lb-ft (540Nm). Tällä kertaa ajettiin 6000 rpm paremmalle puolelle, ja käppyröistä näkee että valmistajan ilmoittama tehoalueen yläraja 6200 rpm selkeästi toteutuu.
Molemmissa mittauksissa käytettiin samaa moottoridynoa


Mitä tämä muutos tarkoitti sitten käytännössä?

Moottori vetää varsin hyvin ja todellinen hauskuus alkaa kierrosten yläpäässä. Moottori pysyy kylmänäkin 800rpm käynnissä, joskin on niin matalalla aika herkkä stumppaamaan jos varomattomasti ajelee.
Säädin tyhjäkäynnin lähemmäksi 1000rpm, joka on hyväksi koville nostajille. Alipaineet ovat yllättävän ok jarruille ja oikeastaan jarrutuntuma on tällä kärsällä parempi kuin aiemmalla laahurilla.
Loota TH350, turbiini 3200 stallilla ja perävälitys cruisailuystävällinen 3.42:1. Pito irtoaa aiempaa herkemmin ja varsinainen hauskuus alkaa esim motarilla, kun laittaa lapun lattiaan. Moottori vetää todella määrätietoisesti yläkierroksille saakka, ja ylärekisterin soundit ovat silkkaa raakuutta.

Eli ihan miellyttävä muutos. Miltä se sitten kuulostaa?
Tässä pieni maistiainen tyhjäkäynnillä suht' vakiolla putkistolla.

 

Lueskelin eilen Leo Santuccin Chevyn suorakutoskirjaa. Siinä oli tämmäinen taulukko:


Tiedän, että tuokin on hiukan suuntaa-antava ja jokainen nokka ja moottori vaatii omanlaisensa jouset. Silti kysyn, että voisiko tuota käyttää muissakin näissä perusmaamoottoreissa suuntaa-antavana taulukkona?

 

Pelkästään asteiden perusteella ei voi valita venttiilijousia, se on aika huono kriteeri nykyisen nokkakirjon kyseessä ollen.

Nokan profiili, nosto, venttiilikoneisto kokonaisuudessaan ja käytettävät maksimikierrokset menevät asteiden edelle.
Muutenkin pelkästään asteiden merkitystä nokkaa valitessa yliarvostetaan.

 

Taitaa olla ihan yhtä huono taulukko kuin nuo vanhat taulukot että "puristus ei saa olla yli X jos on vaikka roots tyyppinen mekaaninen ahdin"

Kuitenkin se puristussuhde on vain lukema, todellinen puristuspaine määrittyy kuitenkin melko isosti nokka-akselin mukaan.

 

Tämä David Vizardin video sopii ketjun aiheeseen kuin..

 

Lueskelin FABO:a ja siellä tuli vastaan vanha Schneider Racing Camsin nokkakortti:


Siinä on 0.050" asteet ja 0.020" mitatut asteet. Tai niin mä ainakin tulkitsin, koska tuota 0.020" mittausta olen nähnyt noissa mekaanisissa nokissa ennenkin. Vai?

 

Tuossahan näyttää olevan vasemmalla sivulla perusasteet (274/262) avautumis- ja sulkeutumisasteineen.
Oikealla sivulla .050" asteet (220/210) ja ajoitusta varten (for degreeing only) .020" avautumis- ja sulkeutumisasteet.
Hydraulinokkahan tuo lienee koska lash .000", aika erikoinen kortti.

 

Noin sen täytyy mennä. Nyt se on selvää, kun hiukan joku auttaa..

 

Helppo "nyrkkisääntö": 10 astetta lisää @.050" jokaista 50 kuutiotuumaa kohden.

Esim. 300/210, 350/220, 400/230, 450/240, 500/250, 550/260 jne.
_______________
steppermotor:llä on runsas valikoima moottorituotteita, joissa on valittavana eri määrä vaiheita ja askelkulmia.

 

Jos haluaisin maksimaalista tehoa koko vääntöalueelle, niin ensin valitsisin kyseiseen tilavuus-puristus-kannen virtauksiin optimaalisen LSA kulman vaikka David Vizardin 128 kaavalla. Seuraavaksi adv. overlap käyttötarkoituksen mukaan 10(hinuri)-115(kilpuri) astetta. Seuraavaksi laskisin: 2 x (1/2 x adv. overlap asteet + LSA) = adv duration... Ja syytä aina varmistaa DCR vaikka vähän kasin päälle. Tiukka quench ja alumiinikannet sallii vähän lisää... Tietysti pakokaasupäästöt saattaa tulla vastaan, mutta vvt nostimet (esim. rhoads) pakopuolella lyhentää overlappia matalilla kierroksilla ja sallii 15 astetta rankemman overlapin hc-arvon karkaamatta toiselle tuhannelle. Myös alipainetta niillä saa jarrutehostimelle lisää.

 

Jotenkion oudolta tuntuu omaan rakennelmaani tuo tarkoittaisi noin 165 asteisia nokkia Kuulostaa aika vähältä tehdas nokat lienee tuolla nostolla jotain 180 hujakoilla ja 0 nostolla jossain yli230 kuutiotuumia siis 79

 

Tuossa karkeassa likiarvokaavassa on varmaankin kohteena perinteinen jenkki V8 ominaisilla kaasunvaihto-ominaisuuksillaan, ei siis mikään yleispätevä kaiken kokoisten ja mallisten moottorien resepti...