Old skool wannabe LS gen1 pikkulohko rakennus topic

Varmaan puhutaan tasan samasta asiasta mutta ehkä nähdään tuo paikkatieto eri kulmasta.

Täytyyhän sillä paikkatieto olla että se pystyy sen ennakon arpomaan. Eli tieto yläkuolokohdasta mikä tulee jakajan mekaanisesta asemoinnista. Tämä tieto menee ECM:lle tuota R-piuhaa pitkin ja paluupostissa tulee ennakon määrä. Siihen tosin sotketaan vielä MAP mutta se on sitten toinen tarina.

Kampiakselin triggeriä tämä ei siis korvaa kuten tuolla edellä uumoilin mutta nokka-akselin kyllä. Eikä siis tarvitse tehdä hukkakipinää. Vai enkö nyt ymmärrä jotain?

 

On siinä semmoinen paikkatieto, kun se triggerinä toimiva tähti on samalla akselilla pyörijän kanssa, niin ne signaalit osuu kohdilleen, mutta se pyörijä päättää, mihin sylinteriin menee kipinä lopulta menee.

Jakajasytkässä ei tarvitse erillistä triggeriä mihinkään. Kampiakselitrggeri on tarkempi ja sellaisen taisi tehdä DD omassa projektissaan:

https://www.overdrive.fi/forum/threads/plymouth-belvedere-2d-ht-1958.307507/page-10

Hukkakipinässä tarvitaan kampiakselitriggeri. Ja erillisten puolien ohjauksessa sekä kampiakselitriggeri että jakajatriggeri, kuten tässä.

 

Tämä on selvä mutta miksi tuo TBI:n jakaja ei toimisi jakajatriggerinä jos sille ohjausyksikölle kerrotaan millä hetkellä ne sakarat ja jakajan pyörijä ovat kohdallaan ykkössylinterin yläkuolokohdassa?

 

En ehkä täysin ymmärrä kysymystä.

Pyörijä on tyhmä eikä se kerro moottorinohjaukselle mitään. Se vaan ohjaa sen kipinän eteenpäin, sinne minne se osoittaa.

 

Ymmärtäisin nyt niin, että concarne yrittää kertoa jakajassa olevan sisäisen triggerin, joka antaa eculle ykk sijainnin ja sitä kautta sitä jakajaa voisi käyttää nokka-akselin asentotunnistimena.
Pyörijä ei siinä auta, kun se ei triggeröi mitään mutta pyörijän alla on se hall-anturi tms., mikä kertonee jo jotain.
Ja kysymys lienee, että miten se info saadaan ulos.

 

Kyllä se jotain kertoo. TBI:n sytkä säädetään niin että ECM:ltä modulille tuleva ennakon määräävän piuhan liitin otetaan auki jolloin ennakkotieto ei kulje modulille. Sitten asetetaan mekaanisesti ennakko nollaan. Tällöin jakajan pyörijä osoittaa ykkössylinteriä. Tällä tiedolla ECM määrää ennakon.

 

Juurikin näin.

 

Minun mielestä se antaa vain kierroslukutiedon, ei paikkatietoa. Jotta se kertoisi paikkatiedon, niin siitä pitäisi puuttua joku hammas, kuten kampiakselitrggerissä. Se tekee signaaliin muutoksen:


Tai sitten vain joku hammas, kuten tässä.

 

Eikös siinä sakarapyörässä ole kahdeksan hammasta mitkä kertovat pick up coilin kautta ECM:lle sylinterikohtaisen paikkatiedon? Tuolla em. sytytyksen perusasetuksella taas kerrotaan mikä niistä on ykkönen.

 

Niitä sakaroita on kahdeksan, kun pyttyjäkin on kahdeksan joille pitää saada kipinä oikea-aikaisesti kyseiselle pytylle. Se, mikä määrää mihin pyttyyn kipinää ajetaan, tapahtuu pyörijällä. Jos taa käyttäisi hukkakipinää tai COP-puolia, niin sitten tuo tarvitsisi tietää oikeasti missä kohtaa nokka-akselin kierrosta ollaan menossa, joka taas voidaan anturoida joko siten että otetaan tarkka paikkatieto kampiakselilta ja täydennetään nokka-akselilta tiedolla "kummalla kierroksella kampi on" tai tälläämällä koko monihampainen triggeripyörä nokka-akselille...

Mä luulen että tässä nyt osa taitaa puhua jakajasytkästä, ja osa sitten ihan muusta..?

Omassa Maseratin koneessa, 90 asteinen V6 oddfire -sytkällä, käytin triggerinä vain nokka-akselin nopeudella pyörivällä väliakselilla olevaa 36-1 triggeriä. Monenlaista tuli testattua sillä, jakajasytkä Megan ohjaamana, hukkakipinäpuolia sekä penkissä COP-puolia. Yritin myös saada näkymään mahdollista epätarkkuutta, mitä olisi voinut tulla kun anturointi oli vain jakoketjun jälkeen olleella väliakselilla, joka myös välittää voiman laturille ja hydraulipumpulle, vaan ainakaan minun strobonkäyttötaidoilla ja silmillä, en saanut minkäänlaista epätarkkuutta sytkälle. Varmistin asiaa vielä siten, että koneen käydessä lukitulla ennakolla, muutin Megalle ennakkoa, ja strobolla löysin pienetkin muutokset mutta koneen käydessä tosiaan pysyi kierrosalueen läpi pyydettynä...

Sekoitinkohan soppaa vaan lisää..?

 

Tätä minäkin yritin sanoittaa..

 

Itse käyttänyt aiemmin Finjectorin Laskuria, ja he suosittelevat näköjään jonkun verran isompia suuttimia samoille arvoille kuin tuo sinun laskuri

 

Tuo on laskureiden huono puoli. Ei tiedä, miksi lopputulos on, mitä on. En tarkoita, että ei ne toimisi.

Linkkasin tän toiseen ketjuun muutama päivä sitten:

Erot tullee tuosta erilaisesta BSFC -arvosta.

EDIT: Myös suuttimien käyttöoloasteessa on pieni ero (Finjector 80% vs Deutchwerk 85%)

 

Näimpä näimpä, tuon käyttöoloasteen eron huomasin itsekkin, mutta ei se kauheasti tulosta muuttanut.

Ehkä parempi mennä isommalla kuitenkin, kun nykysuuttimillahan ei pitäisi tulla ongelmia isoimmista??

 

Jaa niin luki tuossa viestissä tuosta bsfc:stä no sehän selittää

 

Otetaan vielä vähän toiselta kantilta. Vakio ECM ymmärtää TBI:n jakajalta tulevan tiedon ja osaa säätää ennakon sen mukaan. Saako nuo jälkiasennus ECU:t toimimaan samalla tavalla vakiojakajalla?

 

Tossa Holleyn materiaalissa niistä kerrotaan. Tossa Deutchwerkissa sitä sai muutettuakian. Mä luulen, että joku 0.5 voisi olla sopiva? Kerro kokeilun tuloksista.

 

Kyllä saa. Katso edellisen sivun Megaruutta -kuva. Se rpm -signaali otetaan HEI -moduulista ja sitten ohjataan sitä HEI -moduulia.

 

Hyvässä ECU:ssa on suuttimista täydet tiedot. Se ECU osaa hoitaa tilanteen käyttöjännitteen muuttuessa plus ottaa laskuissaan suuttimen kuolleet ajat sekä paineet. Ihan olemattomilla suutinajoilla vois tulla vaikeuksia ja sitten olen itsekin löytänyt suuttimista ominasuuden, että jos ne ajaa kokonaan kiinni, niin ensimmäinen avaus on hitaampi.

Jos tulee paljon ahtoja, niin voi tulla tarpeeseen olla kaksi sarjaa suuttimia, joista toinen patteri alkaa toimia vasta kun ensimmäisestä loppuu satsi. Se siirros menee jouhevasti. Ja kun on Maxxecu (tai joku muu, missä saa itse keksiä ominaisuuksia aika vapaasti), voi tuon lisärikastuksen tehdä myös tosi erilailla.

Suuruusluokka selviää laskureilla. Minähän olen nuukana ostellut slantsixin suuttimia Ebaysta. Sarjoja jotka on jostakin syystä menneet vaihtoon. Kasin sarjasta riittää kutoselle hyvin ja voi jättää pois sen viallisen, joka on ollut satsin syrjään laiton syy.

Ei ole kummoinen homma tehdä suutintesteriä itsekään. Ihan E85:llä itse sumuttelin ja vieläpä tein mittaukset lyhyillä ajoilla monesta pisteestä löytäen mahdollisen epälinearisuuden. Älyttömästi toteutetussa Elka-Jetronicissa tein sitten suutinohjaukseen kytkentöjä, jotka mahdollisuuksien rajoissa oikaisivat nuo puutteet. Sen nuo prossupohjaiset osaavat tehdä ihan itsestään.

Ehkä suuttimia valitessa vois katsoa, että samaan tilaan löytyy isompaa ja pienempää samoilla liittimillä, jos kuitenkin tulee tarve.

Se suuttimien mitoitus ei ole ihan prosenttipeliä. Onhan se tehokin alkuvaiheessa vielä usavan peitossa.

 

Juu nyt ollaan skaalalla, ja oltiin aiemminkin näköjään kun opettelin lukemaan tuota finjectorin sivua. Se kun nimittäin antaa 369-451cc skaalalla suuttimia vastauksena annettuihin arvoihin. Ja deutcsh antoi nyt samoilla arvoilla vastauksen 410.16cc

Eli jotkut 410cc suuttimet voisi olla sinnepäin.

Hv tavoitteen laitoin 500hv eli ihan yläkanttiin, lähinnä niitä tulevaisuuden muutoksia ( ahtaminen ja kannet yms ) varten.

Nykyisille voimille riittäisi puolet pienemmät, mites tässä kannattaisi tehdä

ostaa ensiksi pienet ja sitte myöhemmin taas isommat. Vai saanko isot käännettyä niin pienelle että voisi käyttää nykyisellä setupillakin

Kaasarin suuttimet ois ollu paljo halvempia