Omituinen kiertokanki(ko?)

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Yleistä rakentelusta', aloittaja leemu, 11.9.2020.

  1. leemu

    leemu Gearhead

    Velipoika lähetti moisen kuvan

    [​IMG]

    Kapine näyttää mielestäni kiertokangelta jossa on jokin omituinen säätömahdollisuus yläpäässä, mutta toisaalta epäilyttää moisen rakenteen kestävyys ko. tehtävässä:odroll:

    Noinkohan tuo on veivi ollenkaan, vaan jokin muu tarvike jolla on vähän samansuuntainen ulkonäkö?
     
  2. Rautamäki

    Rautamäki 3rd gear

  3. 67_Camaro

    67_Camaro 2nd gear

  4. exchevelle

    exchevelle Gearhead

  5. Slant Sickness

    Slant Sickness Double Gearhead

    Jälkimmäinenkin tuntuu monimutkaiselta. Oliskohan ollut Saab-vainaa, joka ehti esitellä semmosen moottorin idean, jossa sylinteriryhmä oli 2-osainen. Runkolaakeriosasto ja varsinaiset sylinterit saranoitu toiselta reunaltaan ja toisella sivulla epäkeskoakseli, joka vaikuttaa sylinteriosaston asentoon ja korkeuteen.

    Mut nykyisinhän tuo hoituu paremmin muuttuvalla venttiiliajoituksella. Imuventtiiliä kun pitää pidempään auki, niin dynaaminen puristus ehtii karata osin pois.
     
  6. Bukero

    Bukero Gearhead

    näyttäis äkkiseltään porschella ja tojotalla aika identtisiltä nuo kangen rakenteet.
     
  7. exchevelle

    exchevelle Gearhead

    Joo, Saabilla oli tuo lohkon dekkikorkeutta säätävä järjestelmä.

    Muuttuva venttiilien ajoitus on ollut pitkään käytössä (mikä ei kenellekkään uusi tieto). Joten en sanoisi että se olisi korvaava ratkaisu säätyvän puristussuhteen tilalle mikä on nyt vasta yleistymässä (Saab oli aikaansa edellä). Kun staattinen puristussuhdetta voidaan säätää välillä 8:1 - 14:1 niin vastaavaan säätöalueeseen ei päästä mitenkään venttiilien ajoituksella vaikka puhutaan sitten dynaamisesta puristussuhteesta. Myös jos venttiilien ajoitusta joudutaan käyttämään dynaamisen puristussuhteen säätämiseen, niin silloin on vähemmän mahdollisuuksia hallita esim hyötysuhdetta ja pakokaasupäästöjä. Oman lisänsä tuohon tuo vielä se, että nuo säätyvällä puristussuhteella olevat moottorit ovat ahdettuja.

    Kannattaa katsoa tuo Nissanin moottoria esittelevä Youtube video. Se selventää paljon. Omasta mielestä tuo on itseasiassa yksinkertainen.

     

Kerro tästä muillekin!