onko kerrointa takapyöräteholle?

Ketju osiossa 'Moottori', aloittaja plymouth 71, 5.5.2011.

  1. plymouth 71

    plymouth 71 1st gear

    eli kun kävin penkissä säädättämässä kaasaria sain samalla teholapun,mutta tuossa lukee tehot takapyöriltä. eli onko jotain kerrointa millä saisi koneen tehot suunnilleen selville? ja automaattilaatikolla oleva auto.
     
  2. C-barge

    C-barge Gearhead

    Onhan siihen vaikka mitä kertoimia, mut onks ne todellisia on toinen juttu. Ja sit toisaalta, onks sillä mitään väliä vaikka motis olis 700 heppaa jos pyörille tulee kuitenkin 150? En niin hirveesti tuijottelis noita absoluuttisia lukuja vaan sitä et onks saatu aikaan parannusta vai ei. Noi luvut voi vaihdella dynosta toiseen paljonkin, et verrata ei oikeen voi kuin samassa dynossa jarrutettuihin. Tollasessa pyörädynossa piätis kyllä yleensä pystyy määrittelemään jollain lailla myös voimansiirron tehohäviöt, et ehkä kantsis tiedustella siltä dyno-operaattorilta jos asia kiinnostaa.
     
  3. Razorass

    Razorass 1st gear

    Takaveto Manuaalissa hukkunee voimansiirtoon n. 14%, automaatissa enemmän, 18%???

    eli 98hp manuaalin takapyöristä on abouttia rallaa 114hp koneesta.

    Automaagina vastaavassa 93-94hp pyöristä.
     
  4. C-barge

    C-barge Gearhead

    Mä en oikeen nihin prosentteihini usko; miks ihmeessä loota veis enempi tehoa tehokkaamman moottorin perässä kuin vähempi tehokkaan?
     
  5. wallu64

    wallu64 3rd gear

    Eli kyllähän siinä niin käy,että mitä enempi lootan läpi tehoo työnnetään niin sitä enempi siihen sitä jää. Esim. hampipyörien hampaissa tapahtuu liukumaa, joka on sitä väkinäisempää mitä suuremmalla teholla ajellaan. Osaltaan tästä syystä myös voimansiirron öljyt lämpiävät enempi kun tehua on enempi.

    Tässä kyseisessä tapauksessa on luultavasta ajettu "suoralla" pykälällä joten tehohävikki on suht pieni. Toki ölppäpumppukin sitä voimaa aina ottaa, mut se ei mun käsittääkseni siitä konetehosta/pyörätehosta mitään tiiä. Ja ottaahan peräkin omansa..
     
  6. Mopuristi

    Mopuristi Gearhead

    Kyllä se automaatin tehohäviö taitaa olla melkoisen vakio. Isoimmalla vaihteella kun mitataan, niin tehohäviö syntynee hitausmassoista ja niihin ei vaikuta moottorin teho. Perässä voi jotain eroa syntyä, mutta puhutaan varmaan muutamasta prosentista? Perässäkin on isot hitausmassat.
     
  7. Ck

    Ck Gearhead

    Muistaakseni jotain amerikan palstaa joskus lukeneeni että tollanen isompi tomaatti kuten esimerkiks th400 tai tf727 ottais karkeesti 40hp.

    904 tai 350 taisi ottaa siinä 30hp tienoilla, 904 jonkin verran kuitenkin vähemmän.
     
  8. rautasydän

    rautasydän 2nd gear

    Kyllä sinne taitaa hippasen enemmän hävitä..
     
  9. Lintta cruiser

    Lintta cruiser Gearhead

    mulle sanottiin tatechin dynossa että 20% olis ollu häviöt (th350 ja ford9")

    Tiedä sitten ton paikkaansapitävuudestä.
     
  10. C-barge

    C-barge Gearhead

    Mä muistelen samnalisia arvoja kuin mitä Ck. Kovin tehosyöppö oli Fordin C6, joka tais olla yli 50 heppaa, ja pienin tehosyöppö taas PG joka oli vajaa 20. Ja oikein tehdyillä muutoksilla sai tietty eniten parannusta noihin suurimpiin tehosyöppöihin. Ja muistakseni oli vielä niin, et se helpoin lootan "virityskeino", eli paineiden nosto myös lisäs tota tehohäviötä tehokkaasti.
     
  11. saresks

    saresks 3rd gear

    Yhdessä drägräce -analyysiohjelmassa (shiftmaster) oletetaan öljypumpun ottavan 5 jalkapaunaa/1000 rpm, siis lineaarisesti, mitä se ei ihan todellisuudessa kait ole.
    Kyllähän turbiinikin kehittää lämpöä>hukkaa tehoa kierroksillakin.

    Th200-4r haukkaa näköjään välistä noin 25 hp (? rpm:llä). Tota voi vähentää vaihtamalla painelaakereita rullamallisiin.

    Suhteellisen tehohävikin tuossa laatikossa saa hilattua osakaasulla (polttoainetalouden ja virikoneen lämpiämisen myös) ylös tekemällä fixed line pressure -modauksen, eli linjapaineet aina tapissa.
     
  12. B 50

    B 50 3rd gear

    Kaks C6:ta peräkkäin ja 100hp kutosella ei auto edes nytkähdä eteenpäin? :eek: 100hp + C6 + 9" = tehohäviö yli 50%? :eek:
     
  13. Kimmeli

    Kimmeli Gearhead

    niin mutta se momentinmuuntimen kerroin lisää "voimaa". Ja lukitulla muuntimella hyötysuhde olisi 1:1
     
  14. Futurage

    Futurage Gearhead

    Uusimmassa Popular Hot Roddingissa on hyvä artikkeli tehohäviöistä / eri dynojen tehoista. Loppupäätelmä on että mihinkään ei voi luottaa..Samaa moottoria luonnehdittaessa voidaan puhua 450 tai 650 hepan moottorista, riippuen missä dynossa motti on ajettu.
    Ainoa oikea mittaustapa on varttimailin loppunopeus kun paino on tiedossa.
    Tottakai vertauksia voidaan luotettavasti tehdä jos moottoria / -eita ajetaan samassa dynossa.
    Voimansiirron tehohäviö ei ole prosentuaalinen eikä kiinteä, tyyliin " th350 hukkaa 30 heppaa tai c6 20 %". Se on aina näiden kahden muuttujan summa. Mitä enemmän on voimaa, sitä enemmän hukkalämpöä syntyy.
    Energia ei todellakaan häviä mihinkään, se mikä ei säily mekaanisena eteenpäinviemänä voimana muuttuu kitkan johdosta lämmöksi.
    Esimerkki: asennetaan panssarivaunun moottorin tilalle opelin 1.1 moottori teholtaan 50 DIN heppaa. Tankki ei pääse edes liikkeelle koska voimansiirron tehohäviö on niin suuri. Tehohäviö on siis luokkaa 100 %.
    Aennetaan sitten tää tankin ylimääräinen 500 hepan moottori Opeliin ( no joo joo,vain teoriassa) ja auto kiihtyy Opelin laatikosta ja perästä huolimatta ihan kuin siinä ei olis tehohäviöitä lainkaan.
    Eli tää tehohäviökysymys on vähän niinkuin kysymys siitä kuinka pitkä on keppi.Oikea vastaus riippuu siis asiaan liittyvistä muuttujista.
    Mutta enivei,manuaalilaatikkoisissa laitteissa tehohäviö on pienempi kuin tomaattivehkeissä.Sanoisin yleisenä luonnehdintan vaikkapa näin että jos moottorista penkissä mitataan vaikkapa 500 SAE gross heppaa, niin tyypillisessä jenkissä siitä tulee takapyöriin automaatilla 380 heppaa ja manuaalilla 410.Tämähän näkyy mainiosti siinä, että manuaalivaihteisten autojen loppunopeus varttimaililla on normaalisti noin 3-5 kmh automaaattilattikoisten vehkeiden loppunopuksia suurempi.
     
  15. RockHQ

    RockHQ 3rd gear

    Joo, mutta kitka ei voi kasvaa samassa suhteessa moottoritehon kanssa vaihteistossa, koska esim. th400+olds 5.7 diesel pickupissa vm 1981 oli moottoriteholtaan noin 125hv, josta voidaan olettaa saatavan takapyörille noin vaikka 100hv. Samalla laskukaavalla th400 540BBC:n perässä, joka tuottaa 750hv, hävittäisi silloin 20% konetehosta= 150hv pelkästään vaihteistoon. Tää tarkoittaisi, että se moottori tuottaisi kardaanille 600hv. Aika hurja ero. Lisäksi 150hv on noin 110kW, joka häviäisi puhtaasti lämpönä.

    Tollanen ISO "torpedo" dieselkäyttöinen "raksa" lämmitin jonka teho on "vain" 50kw tuottaa 800° ilmaa niin että sillä sulattaa alumiinia suoraan lämppärin suulle asennettuna ja lämmittää 1000m3 hallin 15 minuutissa 0-20C. Mihin tälläinen lämpömäärä häviäisi, jos ei vaihteiston sulamiseen?

    Pyörädynotin muuten joskus 2001-2002 1979 pickupin Olds 350 bensalla+th400 vaihteistolla, vaihteiston+ 12bolt truck perän ARVIOITU tehohäviö oli luokkaa 37hv. Arvioitu moottoriteho oli 148hv, DIN. Mulla saattaa olla jossain laput siitä, jos löydän ne laitan kyllä linkin. Niin, tämä dynosessio oli Stadian omassa pyörädynossa, ei minkään yksityisen firman laitteessa. Se ei tee mittauksista välttämättä yhtään tarkempia, mutta ainakin poistaa kaupallisuuden tästä argumentista koska en maksanut dynosta euroakaan. Enkä ole käynyt Stadian kursseja/suorittanut mitään tutkintoja siellä.
     
  16. Futurage

    Futurage Gearhead

    Energia voi muuttaa muotoaan mutta ei häviä mihinkään. Jos autolla olisi mahdollisuus kiihdyttää tossa teollisuushallissa niin että se tuottaisi sen vaikkapa 50 kW hukkalämpöä niin halli lämpiäisi yhtä nopeasti kuin 50 kW lämpöpuhaltimellakin.
    Heh, aikanaan yks tuttavan tuttava oli Siperiassa muuraushommissa. Lämmitys ko. huonetilaan oli hoidettu 20 kutovalla mummolla.
     
  17. RockHQ

    RockHQ 3rd gear

    750hv moottori tuottaa varmasti yli 50kw hukkalämpöä täysteholla, joka lämmittäisi teoriassa hallin yhtä nopeasti kuin em. hallilämmitin, mutta kyse ei ollutkaan moottorin hukkalämmöstä vaan vaihteistosta, joka ei tee mitään muuta kuin muuntaa välitystä ja jonka lämmöntuotto perustuu vain ja ainoastaan sisäisiin häviöihin, toisin kuin polttomoottorin.

    Edelleen, pointti oli se että vaihteistoilla on ominaistehohäviö joka muodostuu eri tekijoistä, ja että kitkahäviöihin menetetty teho kasvaa kyllä syötetyn tehon kanssa, mutta ei varmasti lineaarisesti. Jos menetetty teho olisi lineaarinen syötetyn tehon kanssa, kasvaisi lämpökuorma tehokkailla moottoreilla jossain vaiheessa niin suureksi että koko vaihteisto hitsaisi itsensä yhdeksi limpuksi. Näin harvemmin tapahtuu joten voi olettaa että vaikka jotain lukuja on esitetty (enkä takaa omaani kun en lappua löytänyt+arvio on aina arvio) vaihteistojen tehohäviöiksi, ne on lähinnä pohjia joista voi arvioida totuutta.


    Olis kiva nähdä faktaa jostain reippaasti +1000hv koneesta moottoridynossa ja sen jälkeen pyörädynossa autoon asennettuna.

    Valitettavasti mä en tunne ketään, joka omistaisi noin tehokkaan jenkin.
     
  18. Jeep-Ukko

    Jeep-Ukko 3rd gear

    Mää en penkityksestä ja niiden toiminta/mittaus periaatteista tiedä mitään, en ole mitään vehjettä penkissä käyttänyt, enkä varmaan käytä. Tai mistä sitä tietää, jos joksus tarvetta tulee.
    Mutta jollian tavoin kiinostaa.
    ---

    Ite Offroad hommissa harrastellut, niin jos vaikkapa maasturissa on vakiona 235/75-15 renkaat, auto jaksaa X teho määrällä mennä hyvin.

    Auton alle laitetaan vaikkapa 35x12.5x15, isot renkaat, samalla X teholla ei voima meinaa piisata.

    Sen jälkeen perämurikka vaihdetaan tiuhempaan välitykseen (ja/tai jakolaatikkoakin välitetään), jolloin taas samalla X teholla jaksaa liikkua.

    (tietysti offroadissa, ja hitaissa vauhdeissa ja matalilla kierroksilla, väännöllä on suurin merkitys, mutta siltihän juurikin vääntö ja teho kävelee jollain tavoin käsikädessä...)

    -------------

    Tottakai kapealla ja leveällä renkaalla on kitkapinta-ala ero, joka vaikuttaa tehon/voiman tarpeeseen.
    Mutta myös halkaisia ero muuttaa radikaalisti tehon/voiman tarvetta.

    ------------

    No, sama verraten dynopenkkiin.

    Autosta mitataan tehoa.
    Moottori ja vaihdelaatikko ovat koko aika sama ja niihin ei tehdä muutoksia.
    Ja mittaukset tehdään samassa tehopenkissä.

    Alla on Y renkaat ja F perä välitys.

    Suraavassa mittauksessa on Z renkaat, mutta edelleen F perä välitys.

    Sitten laitetaan takasin Y renkaat, muuta vaihdetaan G perä välitys.

    Ja lopuksi vielä Z renkailla, G perä välityksellä.


    Miten penkin toiminta on toteutettu, onko näillä rengas/perävälitys, muuttuja tekijöillä merkitystä tehopenkin antamaan tulokseen???
     
  19. Jza

    Jza Gearhead

    Toi on varmaan ihan totta, mutta ei vaan mahdu mun kalloon että miten noita vehkeitä ei saada kalibroitua edes sinnepäin. Vääntömomentin mittaaminen pitäis olla aika eksaktia tiedettä ja jos rundimittarikin näyttää about oikein, niin siinähän meillä on teho kun ottaa laskimen käteen.

    Mutta jos dynoissa tulee tosiaan kymmenien prosenttien eroja, niin joku tuossa yhtälössä kusee ja pahasti. Ei taida edes bilteman momenttiavaimilla saada vastaavia eroja aikaiseksi :lol:
    Vai onko se sitten vaan siitä kiinni että jotkut on säädetty näyttämään mittaajille otollisia lukemia ja kivempi lähtee kotiin 500 hepan, kuin 300 hepan lapun kanssa? :odroll:
     
  20. Tomaso

    Tomaso 3rd gear

    Mittauslaitteita ja tapoja on erilaisia, ja siihen päälle erilaiset korjauskertoimet.

    Popular Hot Roddingissa (June 2011) testasivat kahta pyörädynoa ja yhtä moottoridynoa samalla paketilla (555 BBC, PG). Takapyöristä toisessa dynossa 487 hp, toisessa 564 hp ja moottoridynossa 675 hp.
     

Kerro tästä muillekin!