Onko urbaanilegendaa vai ei

Pitääkö paikkansa että naapurin tontille ei saa rakentaa????

 

Nimim: Perus jo valettu.

 

60-luvulla Taistelujen Maailmassa joku epätietoinen kysyi seuraavaa: Olen ajanut mopollani 20 000 kilomeetriä ykkösellä, koska voin vaihtaa kakkoselle? Vastaus oli että taitaa se ykkönenkin olla sulle liikaa..

 

Original nimimerkki on Paalutinko turhaan?

 

Ja Richard Pettyn Hemi NASCAR auto on tallessa kaakkoissuomalaisessa tallissa 70-lukuisen mainoskiertueen jäljiltä...

 

Kai täällä jossain on Elviksen vanha Cadillacikin . Ainii, sehän on varmaan Perniössä, ku sehän paistelee niitä pikku pizzoja siellä!
Hitto mikä virhe! Ensiksi Elvis muutti Lemuun ja sitten Maskuun. Pitkästä aikaa kuuntelin haastattelun eilen:lol:

 

Meillä oli korjaamolla kesätöissä poika, joka päivän ajeltuaan ihmetteli, miksi firman Blazer ei kulje kuin viittääkymppiä, oli joltain meiltä jäänyt pikkuperä päälle.

 

Voiko olla totta? "Nesteen kuppilassa" kuultua;

Maajussi kertoi tehneensä traktoriin peräkärrin ja pani vaihdelaatikon aisaan ja k-auton perän kärriin. Oli myös "lyhyt ja pitkä" perä. En edes tiedä oliko erillinen boxi vai perän sisällä?
Voima ulos otosta.

Sanoi: "Olis mennyt toistasataa mutta alkoi lyödä linkkuun joten piti höllätä"

En tunne traktoreita yhtään ja kova oli kiista Nesteelläkin, puolesta ja vastaan.

Aloin miettiä;
- Mikä on ulosoton ja moottorin välitys suhde?
- Onko pitkä perä tulpaten pitkä lyhyeen?
- Mikä oli perävälitys?

 

Faijakin tuollaisen kärryn rakensi,vaihteisto tosin käytti julman kokoista vinssiä jolla vedettiin kiviä ja kantoja kyytiin. Olisi tarvinnut vielä sen kardaanin niin olisi Belarus mennyt vähän kovempaa kuin 25 kmh.. mutta ei kuulemma tarvinnut. Ihan hyvä idea,pelotti välillä jo sekin vauhti.

 

Jeesuksen vanhasta Taunuksesta on kans kuultu.

 

Minulla oli 70 luvulla intissä käytössä Valmet 702, jossa vetävä peräkärry vaihteistolla, toosa oli 3 vaihteinen, ja ulosoton akseli pyörii saman kuin moottori, riippuen perävälityksestä kulki perstuntumalla juuri sen 40km/h kuin muutenkin.

 

Noita 2 -nopeuksia akseleita oli joskus 60 -luvulla tai ainakin helvetin kauan sitten kuorma-autoissa. Tässä yksi kuva sellasesta:

 

Mites sitä käytettiin? Oliko traktorin veto poissa? Vai oliko sama veto molemmissa?
Ja miksi oli tuollaiset peräkärrit? Autettiinko suurella kuormalla ajoa?

 

Mika; Kun pantiin kärrin ylivaihde päälle sehän sotki traktorin vedon jos oli ylivaihde?

 

Varman noin..Mutta tuskin sen merkitys oli ihan niin dramaattinen.

Toi kuvan perä oli jostain 40 -luvun Fordista:

The ratios given were standard (ring gear tooth count divided by pinion gear tooth count) and overdrive (ring gear divided by pinion gear, times overdrive planetary ratio). According to the Ford literature, “2,713 RPM becomes 1,940 RPM”, which is .71.51% OD, but this does not match any of the owner’s comments. There are several separate planetary gear sets, as shown in the Parts list, but the exact ratios are not clear.

 

Mä oon ajanut semmosella F-600 autolla, jossa on kertoja perässä. Olin, mulla on tosi sallivainen puoliso, ostamassa keskellä pienten lasten kanssa vietettyä perhe-elämää Forssasta vuoden 1956 paloauton. Nokkapumpullisesta olisi mun tulkinnan mukaan saanut helpolla korin tyhjäksi ja siis tehtyä jonkinlaisen liikkuvan kesämökin. Laskeskwlin, että pari kuutiota bensaa kesälomalla melkein ilmaisella autolla on halvempaa kuin vuokravehjes uudehkosta omistusmatkailuautosta puhumattakaan.

Noustaas Fordiin. Laitettiin ehkä 239 kuutiotuuman V8 mun kaapeleilla ja Coronetin virralla käymään ja peremminkin käyviä kaseja olen nähnyt. No sit koejolle. Oli hyvänastaiset Nokialaiset alla siinä autossa. Kilometri mutkatietä peilijäällä, ei lipsu yhtään ja jo oli kuuskymppiä nelosella täynnä. Sit kytkintä ja vaihdekepin vivusta kertoja päälle - eikä se kykene pitämään vauhtiaan loikkarilla. Kone ihan moro vissiin. Sinne jäi Forssaan se keksintö, mut eniten oli vikaa mr-papereissa, jotka tulisi perässä, kun just oli kassakaapin avain kaverilla… eli niitä ei ollut.

Kuorma-auton rungosta tehty kärri kuorkin voimalinjalla oli aika yleinen maaseudulla, mutta se vauhti, mitä niillä sai tukkikuormakin päällä, ei. Kuus, seittämänkymppiä tuli helposti ja kun se traktori pompusta kääntyi kärrin edessä poikittain, oli lehdessä pian ilmoitus siunaustilaisuuden ajankohdasta. Traktori toki vapaalla ja kärri työnsi. Olisko ollut vaihdelaatikko käännettynä, että kulki tarpeeksi? En tiedä.

 

Meillä oli 702 Valmetit. Vetolavaa käytettiin niin että mentiin traktorin vedolla niin kovaa kun päästiin ja kun tuli paha paikka niin ulosotto päälle ja lavalla kaveri runttas lavavedon päälle. Mäki ylös ja veto irti ja taas täysillä. Jos jätti ulosotton päälle niin kardaanin muovit lensi paskaks. Lavan oli yks vaihteinen ja maksimi millä sai ajaa oli muistaakseni joku 3 tai 4.

 

Joo, jotenkin välitykset oli laskettu niin, että raktorilla 8 vaihde, peräkärryssä suurin, eli tässä tapauksessa 3 vaihde, jolloin jos nyt ei ihan asfaltilla kokeillut, niin pehmeällä pinnalla saatiin 2 vetoisesta Valmetista 4 vetoinen, tietysti pienemmillä vaihteilla, jos välitys sattuu osumaan, saadaan esim. maastossa hiukan lisäapua. Muuten tuo nopeusennätys tehtiin niin, että ulosotto päälle, peräkärrystä suurin vaihde, raktorista vapaa päälle ja ulosoton kytkin ylös, mutta ei ainakaan niillä voimavaroilla se kulkenut yhtään lujempaa, loikkarilla ja alamäessä ehkä vauhtia tulee lisää, mutta satasesta en lähtisi puhumaan, ja ei ainakaan kesäkelillä tuo työntävä kärry vaikuttanut mitenkään ajo-omituisuuksiin, eli on urbaanilegenda.

 

Kyllä, varsinainen tarkoitus oli tuoda esim. tukki kuormat mahdottomistakin paikoista pois.

Edesmenneellä sedällä noita vetäviä kärryjä oli kun ajoi tukkeja ja soraa traktorilla. Hän ja isäni noita juttuja aina kertoili ja minä kuuntelin tietty korvat höröllä. Muistan vielä kärryt ja traktorit pihassa, sekä ne pikkupajat joissa noita värkättiin. Jokunen valokuva löytyy jossa Nuffi pihassa tukkikuorma päällä vetävässä tukkikärryssä Joutsa-nosturilla

Nuohan kärrythän tehtiin yleensä niin että kuorma-auto katkaistiin hytin takaa ja tehtiin vetoaisa tilalle...vaihdelaatikko jäi paikallaan runkoon ja joissakin pitkä vaihdekeppi ulottui eteen päin, niin että vaihteita pystyi vaihtamaan traktorin takaikkunasta.
Pahoissa paikoissa käytettiin tiettyä vaihdetta, jolla välitykset oli laskettu sopimaan parhaiten yhteen traktorin kanssa.
Toisissa laatikko saattoi olla kytketty/lukittu tietylle vaihteelle, jolla traktorin ja kärryn välitykset oli mahdollisimman lähellä toisiaan. Vaihdelaatikoita saattoi olla jossain useampikin peräkkäin, sillä kovasti kotikutoisijahan nuo olivat ja tehty tarpeen mukaan vähän jokainen eri tavalla. Joissakin kärryissä ei ollut auton vaihdelaatikkoa ollenkaan, vaan under-/overdrive laatikko sopivilla välityksillä vetävään traktoriin.
Voima otettiin traktorista joko ajovoiman tai voiman ulosotosta, se vaihteli traktorin/kärryn ja ajotarpeen mukaan. Pelkällä kärryllä työnnättäessä luonnollisesti traktorin oltava vapaalla...mitään jarrujahan harvalla oli kärryssä. Joku Belarus/Ursus mahdollista tai lisätty kompressori traktoriin.

Saattoipa joku 6-Nuffield kulkea Kylmäkosken kertojalla 80 km/h kuorman kanssa tien päällä, mutta satasta epäilen kyllä vahvasti...hullua hommaa

 

Vähän tätä liipaten.
Ludicrous Speed: The Racing and Land Speed Record Tractors of the 1930s