Oskilloskoopin käyttö autoharrastuksessa

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Työkalut, koneet ja tarvikkeet', aloittaja heh heh©, 3.8.2017.

  1. sdfsd

    sdfsd Double Gearhead

    Nokan asentoa ei tarvita muussa kun käynnistyksessä.
     
  2. urho3

    urho3 Gearhead

    Eipä sitä nokan asentoakaan kaikissa mitata.
     
  3. username

    username Gearhead

    Vähä hankala saattaa olla jakopään ajotus kattoo perus 2 kanavaisella skoopilla kun se näyttää
    signaalit aikatasossa ja mittaaja on kiinnostunu asteista eli kierroslukukin pitäs ottaa huomioon,
    ei tietenkään mahdoton homma, mutta vaatii varmaan vähän pähkäilyä.
    OT. aikanaan ostin HP 100MHz skoopin, vehe oli muuten huippukunnossa mutta muutama
    softanäppäin toimi mielestäni huonosti, syykin selvisi aikanaan, softaan on piilotettu
    tetris ja sitä pelataan just nuilla huonosti toimivilla näppäimillä :)
    http://kuvanjako.fi/rfy11
    [​IMG]
     
    wilburi tykkää tästä.
  4. Camino'79

    Camino'79 Gearhead

    Siis testerit haistelee sen nokan ja kammen antureiden perusteella, eli vastaavalla tapaa kun pystyt 2-kan. Skoopilla tsiigaamaan molempien signaalit että onko ne synkassa. Kunnossa ollessaan ovat ja kun ketju venyy niin alkaa tulemaan eroa. On mittailtu ;)
     
    karhu01 tykkää tästä.
  5. karhu01

    karhu01 2nd gear

    Ja jos on eroa nii tulee vikakoodia: nokka-akseli tunnistimesta epälookinen signaali tai kampiakselin ja nokka- akselin suhde väärä, eli liian suurta signaali eroa pyörintä nopeus ja asematunnistimien välillä.
    Elikkä jopa ecu lukee tunnistimen signaalia yhtäaikaa. Ei se muuten tiedä heittää tollasia vikakoodia.
     
    Camino'79 tykkää tästä.
  6. Muurahainen

    Muurahainen Gearhead

    Ohmit mittaamalla ei vain näe varmaksi esim. kampuran anturista tuottaako se sittenkään kunnollista signaalia vaikka olisikin ohmien puolesta kohdallaan. Skooppi on siis tuohonkin parempi.
     
  7. Jussi289

    Jussi289 Double Gearhead

    Pitäsköhän joskus miettiä, mitä kirjottelee? Paitti, jos se ketju sattuu venähtään just sillon ku mittailet sitä...
     
  8. sdfsd

    sdfsd Double Gearhead

    Jossain autossa alkaa kai nokan säätö antamaan vikakoodia kun säätövara johonkin suuntaan loppuu ketjun venahtamisen ja laaharin kulumisen myötä.
     
  9. Jussi289

    Jussi289 Double Gearhead

    Oma äly autossa tietääkin sen eron mikrosekunnilleen ihan numeerisena arvona. Sen ei tartte arpoa sitä pari milliä paksun viivan paikasta. Sen lisäksi se tietää sen arvon, mikä se pitää olla. Jos tehdas julkaisee ko. oikean arvon ainoastaan oman testerinsä sisällä, niin sitä on turha harrastajan alkaa skoopillaan etsimään. Eri juttu on sitten, jos sattuu itse mittailemaan kunnon signaalianalysaattorilla uudesta autosta sen arvon valmiiksi talteen, niin voi sitten vertailla ketjun venymää 10 vuoden päästä.
     
  10. Camino'79

    Camino'79 Gearhead


    Niin siis mitähän mun nyt taas piti miettiä?
     
  11. moottorinlohko

    moottorinlohko Gearhead

    venyneen ketjun näkee ajoituslampulla,jos viivat siirtyy edestakaisin on virunut,uudella kestää paikallaan.
     
  12. karhu01

    karhu01 2nd gear

  13. Simon Templar

    Simon Templar Gearhead

    No toi opinnäytetyö kertoo vaan kuinka antureita mitataan, ei sitä kuinka vikaa haetaan. Edelleen, jos et tiedä mitä mittauksen PITÄISI olla, et tee mitatulla tiedolla käytännössä yhtään mitään. Jos kampuran anturi mittauksessa on 1 tilassa ajan hetkellä t ja nokan anturi antaa 1 tilan hetkellä t+0.0005s niin mitä se kertoo? Onko se raja-arvojen sisällä? Mutta jos tiedät että nokan anturin pitää olla t+0.0005s +-0.0000001s niin sit skoopista on hyötyä kun tarkastat sen ajotuksen. Se on sit ihan eri juttu jos toinen anturi ei anna mitään signaalia, sillon ei auto muutenkaan lähde käymään.
     
  14. Camino'79

    Camino'79 Gearhead

    Itse asiassa suurin osa osaa kyllä lähteä käymään pelkästään jommallakummalla mutta sahuuttaa ja antaa heti vikavalon plus vvt ei tietenkään toimi
     
    urho3 tykkää tästä.
  15. username

    username Gearhead

    Tässäkin on kai jonkun oletuksia taustalla esim. ketju venyny vain paikallisesti eikä
    tasasesti, autosta löytyy virranjakaja, joka on nokan jatkeena yms. ?
     
  16. -rs-

    -rs- 3rd gear

    Oskilloskooppi on monipuolisin yksittäinen laite millä autoja voi testata. Ongelma on siinä että se vaatii käyttäjältä syvällistä perehtymistä, ja koska sitä ei voida keskivertoasentajalta odottaa, on tehty "helpompia" laitteita vianetsintään, eli testerit.

    Testerien ongelma on se, että ne on juuri niin hyviä kuin autoon ohjelmoitu itsediagnostiikka on. Useimmiten ei kovinkaan tarkkoja, ja lisäksi auton johdotuksilla auto ei pysty päättelemään itse kaikkia mahdollisia vikapaikkoja.

    Monen anturin yleisin vikakoodi on "oikosulku tai katkos". Tämä aiheuttaa yleensä (turhan?) anturin vaihdon tutkimatta mitään tästä eteenpäin. Toki anturi voi olla viallinen, mutta vika voi olla esimerkiksi johtosarjassa tai pistokkeessa, tai ohjainlaitteessa. Yleismittarilla tai skoopilla onnistuu tarkka paikannus, eikä tule turhia komponenttivaihtoja.

    Ajoitukset pystyy hyvinkin tarkistamaan skoopilla, hyvällä skoopilla tarkemmin kuin millään muulla laitteella. Esimerkki: ohjainlaite on hitaahko tietokone. Se prosessoi anturidataa ja laskee tietyllä tarkkuudella ajoituksen, ja näyttää sen käyttäjälle hidasta tiedonsiirtoväylää pitkin testerin näytölle, joka päivittyy esim 4 kertaa sekunnissa. Oskilloskooppi sen sijaan näyttää mikrosekuntien tarkkuudella kaappaukset signaalien suhteesta toisiinsa, mitattuna suoraan anturien signaalijohdoista. Mutta, on oltava käytettävissä vertailumittaus ehjästä moottorista. Siinä olette oikeassa että käppyröillä sinällään ei tee mitään, tässä asiassa.

    Suhteellinen puristuspainemittaus: ei tarvita edes virtapihtiä. Kaikista yksinkertaisin on jännitemittaus suoraan akun navoilta. Akun jännite laskee jokaisen puristushuipun kohdalla kun virta kasvaa, eli jos jännitteen lasku jää pienemmäksi jonkun sylinterin kohdalla, on puristus alhaisempi. Toki virtamittaus antaa tarkemman kuvan, "lisää resoluutiota". Omat mittaukset ovat osoittaneet, että käynnistysvirran huiput eri sylintereissä ovat melko suorassa suhteessa puristuspaineeseen. Eli mikäli jossakin sylinterissä on vain 90% parhaimman sylinterin puristuksesta, on myös virta 90% suurimmasta virrasta. Niin, ja jos toisella mittauskanavalla pääsee kiinni ykkössylinterin sytytykseen, se juoruaa mikä virtapiikki on ykkössylinterin puristus. Siitä sitten vaan laskemaan huippuja ja numeroimaan ne sytytysjärjestyksen mukaan, niin tietää samalla mikä sylinteri on laiska. Sama se jossain yksikantisessa vehkeessä, mutta esim V-10 voi olla kiva _tietää_ kummassa sylinteririvissä vika on..


    En oikein keksi tähän mitään mitä ei skoopilla voisi autosta mitata, joten listaan tähän asioita jotka ovat mitattavissa, ja myös hyödynnettävissä käytännön työssä autokorjaamossa:
    -puristus, sekä suhteellinen, puristuspaine (normaali tapa) sekä dynaaminen (moottori käynnissä, mitattava sylinteri poissa työstä mittauksen aikana)
    -kaikenlaiset paineet ja alipaineet (ilma ja nesteet, pakokaasu)
    -moottorin mekaaninen kunto (venttiiliviat, ohivuoto)
    -sytytysvehkeet
    -polttoainelaitteet (pumput, suuttimet sekä diesel- että bensavehkeissä)
    -sähkömoottorien kunto (puhaltimet, polttoaineen siirtopumput, lasinnostimet jne jne)
    -pyörimisanturit (moottori, renkaat, vaihteistot)
    -laturit, startit, valot, ohjainlaitteet, katkaisijat....
    -tärinät ja resonanssit
     
    heh heh©, Roberto, Camino'79 ja 1 muu tykkäävät tästä.
  17. rane58

    rane58 Double Gearhead

    ^-Ihanko kaikista autoista pystyy mittaamaan, myös vanhoista -50 tai -60 luvun amerikan autoista...? o_O
     
  18. Masa71

    Masa71 Gearhead

    Ei se sähkö tiedä miten vanhassa autossa se liikkuu. Jos sitä virtapiiriä katkotaan tai jännitettä/ virtaa muutetaan niin smalla tavalla se näkyy näytöllä oli auto -58 tai -08.
     
    rane58 ja heh heh© tykkäävät tästä.
  19. -rs-

    -rs- 3rd gear

    Juuri näin. Samaa sähköä niissä kaikissa liikkuu, valmistusajankohdasta tai valmistusmantereesta riippumatta. Oskilloskooppi piirtää kuvaajaa jossa mitattu jännite piirretään aikajanalle. Tilanne vastaa sitä että otat ruutupaperin, merkkaat alareunassa jokaisen pystyviivan kohdalle sekunnit, ja merkkaat paperin vasempaan laitaan jokaisen vaakaviivan kohdalle voltit nousevassa järjestyksessä alhaalta ylös.

    Yhden sekunnin näytteenottotaajuus vastaa sitä, että apumies mittaa yleismittarilla jännitteen jostakin pisteestä ja ilmoittaa jännitteen kerran sekunnissa. Jos mittauksen alussa jännite on 0, sekunnin kuluttua 1V, kahden sekunnin kuluttua 2V, kolmen sekunnin kuluttua 3V jne, oskilloskooppi laittaa "täplän" sekunnin välein ruutupaperille sille korkeudelle joka mitattu jännite on, ja sitten "piirtää" viivasta viivaan kuten lasten tehtäväkirjassa. Esimerkin mittaus olisi 45 asteen kulmassa oikealle ylös nouseva viiva.

    Oskilloskooppi on sen verran tarkka ja nopea apumies, että pystyy mittaamaan tuhannesosien tarkkuudella voltit sekunnin tuhannesosan välein, tai nopeamminkin. Tallentavalla PC-oskilloskoopilla mittauksia voidaan tutkiskella ja zoomailla jälkeenpäin.
     
  20. -rs-

    -rs- 3rd gear

    Tästä saa vähän osviittaa, mitä pystyy päättelemään minkä tahansa jakajasytytteisen moottorin kunnosta sylinterimäärästä riippumatta, laittamalla yhden pyykkipoikanipistimen puolan johdon ympärille, ja asettamalla näyttöajan ruudulla sellaiseksi että kaikkien sylinterien sytytystapahtuma näkyy ruudulla yhtaikaa.

    Puolan teho, pyörijän/jakajan kannen kunto (kuluneet osat = isompi vastus), yksittäisten sytytysjohtojen mahdollinen läpilyönti maihin, tulppien kärkiväli, polttoaineseos, sylinterin mekaaninen kunto, esim venttiilivuodot. Kaikki nämä vaikuttavat palamistapahtumaan ja näkyvät sytytyksen toisiokuvassa..

    http://www.crypton.co.za/Tto know/Ignition/burn time.html
     

Kerro tästä muillekin!