Pitkän viestin kokeilu!

Reissu!

Piti uteliaisuudesta kokeilla toimiiko pitkä viesti! Näköjään ei toimi, niin jaoin kahteen osioon!
10000 merkkiä saa vain olla, ja mulla näppäimistö aikoinaan kuumana kävi!


Noniin,bannista palattu taas Suomeen!Noh,en tiedä kiinnostaako foorumin lukijoita reissuni,mutta kerron kuitenkin!Määränpäähän oli alussa hämärän peitossa.Pikkusella Tupolev Tu-154 koneella lähdin matkaan Helsingistä.Moottorimiehenä heti zoomailin koneen moottorit,tunnistin ne Soloviev D-30 matalan ohivirtausuhteen moottoreiksi, olivat laihoja pitkiä pötkylöitä nykyisiin länsimaisiin verraten.

Sain ikkunapaikan siiven vierestä.Kone oli puoliksi täynnä ja ei ollut vierustovereita,huokaisinkin helpottuneena!Vanha kone oli,ja tyypillinen neuvostoaikainen vanhan Moskvits-auton tuoksu leijailikin nenääni!Koneen istuimet oli asennettu tiiviisti ja jalkatila oli kyllä ahdas,mutta ajattelin lyhyen matkan kuitenkin kestäväni.Matkaan sitten aikataulun mukaisesti pääsin, joten niiltä osin ihan jees.

Tarkemmin moottoreiden työntövoimaa tietämättä lähtökiito oli aika nopea,päättelinkin moottoreissa voimaa olevan!Matkakorkeuden koneen saavuttaessa aivan ihanat ,nuoret ja seksikkäät lentoemännät tulivat tarjoilukärryjen kanssa.Lämmintä ruokaa oli,kaalilaatikkoa arktisten alueiden puolukkahillon kera,vaalea sämpylä,voita,pikkasen vihanneksia ja jälkkäriksi hedelmiä!Baltika oluen otin ruokajuomaksi!

Kyselin sitten vielä,tuleeko kahvia ja konjakkia myöhemmin?Kaunis valkoinen hymy levisi lentoemännän kasvoille!Herra taitaa olla herkuttelija,lentoemäntä uteli?Kahvitarjoilu on kyllä,ja seitsemänvuotiasta Ararat Otborny brandyä on myös!Oi miten ihanaa ja hyvää palvelua teillä,kiitos,otan tuplat Araratit sitten!Saatoin ehkä lipaista suupieliäni,namia tulossa!Neito kirjoitti siroilla käsillään pikkuiseen lehtiöön istumapaikan numeron ja toiveeni.

Matka oli lyhyt ja Domodedovon kentälle laskeuduimme.Tuuleton ilma ja laskeutuminen pehmoinen kuin untuvatyyny,lentäjä oli selvästikin kokenut,ehkä armeijassa oppinsa saanut.Samsoniten kovan laukun sitten hain vähäisine matkatavaroineen hihnalta!Tiedossahan oli foorumin mukaan varsin lyhyt reissu kuitenkin.

Matkalaukun saatuani seuraani lyöttäytyi oppaaksi noin kolmekymppinen mustiin pukeutunut mies.Ulkonäkö viittasi kaukoitään,ehkä Japaniin tai Koreaan!Esitteli itsensä Cum In- uniksi ja kertoi olevansa loppumatkan oppaanani!Korona-aika kun oli,niin tervehdimme vain kyynärpäillä.Kellään en muutenkaan sitten nähnyt kuonokoppia!

Uteliaana sitten kyselin,minne matkamme jatkuu?Oppaani sanoi sitten,kellarin foorumi on varannut teille lähtemättömän lomakokemuksen henkilöpalvontaan perustuvassa diktatuurissa!Hui,ihoni nousi kananlihalle,hikikarpalot kihosivat otsalleni ja pelästyin tosi pahanpäiväisesti,ja kainalot märkinä tunsin Boss deodoranttini pettävän!

Oppaani huomasi pelästyneen olemukseni,hän kuitenkin rauhoitteli minua sanoen,tämä on vain opettava kokemus ja harvoille mahdollista.Kertoi,että minulle varattu ykkösluokan sviitti parhaine tarjoiluineen Pohjois-Korean pääkaupungin Ryongyong-hotellista,ole huoletta!Sitten rauhoituin,oppaani kuullostikin ihan asialliselta ja mukavalta!Matkaliput saatuamme ja lähtöselvityksestä päästyämme menimme Pjongjangiin lähtevään koneeseen.

Neuvostoaikaista parhautta oleva kone oli nelimoottorinen Iljushin Il-96.Tuttu kone,sillä aikoinaan sellaisella matkustimme kavereiden kanssa Moskovan kautta lomalle Thaimaahan!Pelästyin taas ja kyselin,ettei vaan ole Air Koryon kone?Oppaani rauhoitteli minua,Aeroflotin kone on!Moottoreista vielä kyselin,onko vanhat tutut Aviadvigatel-merkkiset? Niitähän ne,mutta ole huoleti,sillä presidentti Putinin koneessa samanlaiset,hän ei luota amerikkalaisiin Pratt&Whitneyhin!

Helpotuin sitten,kyselin vielä valuutasta,kelpaako Amerikan dollarit?Aivan mainiosti,parhautta ovat Pohjois-Koreassa!Paksun tukon seteleitä olinkin jo varannut Suomesta lähtiessä.Yllätykseni oli suuri,ensimmäisessä luokassa saisimme matkustaa!Hienoa järjestelyä kellarin ylläpidolta!

Kävelimme sitten koneeseen,asetuimme mukavasti nahkaisiin recliner tuoleihin.Korona-aikana emme asettuneet vierekkäin,vaan hän toiselle puolelle käytävää.Ilokseni huomasin,että myös ilmastointi oli tuoleissa parhaiden Mersun penkkien tapaan!Sanoinkin oppaalle siitä,onpas mukavat tuolit,kyllä näissä kelpaa matkustaa pitempiäkin reissuja!Oppaani oli samaa mieltä,kertoi vesipuhvelihärän nahkaa tuolien olevan!Noh,ilmankos ovat niin mukavan pehmeitä,hihkaisin!Oppaani nosti peukkua,näin on!

Kone lähti täsmälleen aikataulun mukaisesti,ei taida enää yleisesti neuvostoaikainen vitsinä kerrottu juttu,"iso maa,iso minuutti" pitää paikkaansa,vaan kaikki toimii täsmällisesti kuin presidentti Putinin hallinto!?Sää oli lämmin vielä illalla,sininen pilvetön taivas.Koneen rullatessa kiitoradalle mietinkin,toivottavasti isompaa turbulenssia ei ole matkalla,hyvältä näytti ainakin alussa.

Kapteeni kuulutti suoran lennon Pjongjangiin ja toivotti hyvää matkaa.Kertoi lentosään olevan säätietojen mukaan hyvä,lentoajan noin 9 tuntia ja perillä illalla noin klo 18.Sää kohteessa aurinkoinen ja lämpötila illalla 24 astetta.Kertoi tarjoilun alkavan koneen saavuttaessa matkakorkeuden 11500 metriä.Muistutti myös Himalajan vuoristosta jonka yli lennämme,on upea näky ilmasta katsottuna!

Innolla odotinkin jo tarjoilun alkamista.Neljä voimakasta Aviadvigatel PS-90 A moottoria työskentelivät maksimiteholla lentokorkeuden saavuttamiseksi.Mietinkin,varmaan Pavel Soloviev olisi tyytyväinen jos vielä eläisi hänen nimikirjaimiensa mukaan nimetyn moottorin voimasta!Turvavyövalon sammuttua viehkeä naisääni
kuuluttikin tarjoilun alkavan hetken kuluttua.Ensiksi tarjoillaan aperitiivit alkupaloineen ja sitten ateria.

Hetken kuluttua aivan upea,missiluokkaa oleva,pitkä,ja hoikka lentoemäntä sitten jo tulikin kärryineen.Pitkä ruskeanpunainen tukka,hui,mietinkin ovat nuo nuoret venäläiset naiset kauniita!Shampanjaa otin tietysti,ja kun Venäjällä ollaan, niin mieli teki myös vodkapaukkua.Beluga Gold Line vodkatömpsyn otinkin.Niin pehmeää,ai että!No ihmekös tuo,sillä kyllä venäläinen vodkan osaa tehdä!Erilaisia juustoja oli alkupaloiksi gruusialaisten luomuviinirypäleiden kera.

 

Jatkoa!

Olisko puolisen tuntia mennyt,niin sitten pääateria tuli.Hirvenlihapataa oli uusien luomuperunoiden kera,venäläisiä suolakurkkuja,karpalohilloa ja jotain punajuurisalaattia.Ei paha ollenkaan.
Vodkasnapsin myös otin totuttuun tyyliini aluksi.Baltika olutta juomaksi,ei nuo viinit ole koskaan oikein mun makuuni olleet!Ateria tarjoiltiin posliinilautaselta,ihan jees!

Kyselin myös lentoemännän ohi kulkiessa,tuleeko kahvia ja konjakkia jälkiruoaksi.Kyllä herra saa mitä haluaa varastomme mukaisesti,on meillä luomu arabica kahvia ja 20-vuotiasta Ararat Nairi brandyä.Sanoinkin kiitokseni,teillä on hienot tarjoilut ja juomat!Kaunis hymy levisi tarjoilijaneidon kasvoille,meillä Aeroflotissa on aina ilo palvella ykkösluokan vanhempia herrasmiehiä!

Hetken kuluttua juomat jo saapuivatkin.Tummaa kuumaa kahvia ja sopivan lämmintä brandyä,aivan namia!
Tarjoilijaneiti sitten vielä kyseli,saisiko olla muuta?Kerroin toiveeni,jos toiset samanlaiset vielä vartin päästä?
Sanoin myös,aion vetää pienet nokoset nautinnollisten juomien jälkeen,mutta jos en ole hereillä silloin kun lennämme Himalajan vuoriston yli,niin voisitko herättää?Hän lupasi katsoa ja herättää jos nukun!

Toisen juomasatsin tultua siemaisin ne kitusiini,ihana lämmön tunne levisi vatsaan ja olo oikeinkin mukava.
Ajattelin sitten ottaa pienet torkut musiikkia kuunnellen.Kaivoinkin pikkasesta käsimatkatavaralaukusta monilla reissuilla mukana olleet Bosen langattomat kuulokkeet.Ovat tosi mukavat korville kun paino vain 200 grammaa ja onhan Bosen soundi muutenkin laadukas.Samsung S20 puhelimesta selasin sopivan soittolistan rauhoittavaa musiikkia,Jarrea ja elektronista musiikkia enimmäkseen.

Oikaisinkin itseni rentoon asentoon kuulokkeet korvilla.Kytkin vastamelutoiminnon päälle niin äänimaailma oikein miellyttävä.Toisaalta,ykkösluokkaan muutenkaan moottorien ääni häiritsevästi kuulunut,kun koneen etupäässä olimme.Ajantaju hävisi ja arvioisin nukahtaneeni varsin nopeasti mielimusiikkiin ja mainio Ararat brandykin saattoi toimia unilääkkeenä!Heräsin sitten kun siro käsi pikkasen kosketteli olkapäätä.Seksikäs hajuveden tuoksu leijaili nenääni.Lentoemäntä muisti kun olin pyytänyt häntä herättämään minut Himalajan vuoriston näkyessä!

Kiitin häntä herätyksestä ja kyselin,onko tuoretta kahvia vielä ja sitä hyvää brändyä?Hän lupasi laittaa kahvia valumaan ja tuovansa hetken kuluttua.Katselin ikkunasta,korkeat lumipeitteiset huiput kimaltelivat auringonpaisteessa.Tunnistin yhden huipuista Kanchenjungaksi kun kaksi selvästi toisistaan erottuvaa huippua.Komea näky kertakaikkiaan.Tarjoilija toi kahvit ja brandyt ja kyseli vielä,saisiko olla jotain pikkupurtavaa ennen Pjongjangiin laskeutumista.Kiitin,sanoin minulla on vielä sovittu illallinen hotellissa,joten en nyt tarvitse muuta.

Loppumatka menikin sananmukaisesti kuin siivillä,vaikka en Red Bullia ollutkaan juonut.Siis ajallisesti tuntui menevän nopeasti!Noh,siivillä se alkukin,Iljushinin siivillä.Arvioisin koneen heittäneen moottorit "vapaalle" noin 100 km päässä kentästä,loppuliuku miellyttävän hidas ja ilmanpaineen muutokset eivät pahemmin häirinneet.Päättelinkin koneen paineistusjärjestelmän olevan länsimaista tasoa ellei parempi!

Kuikuilin ikkunasta maisemia ennen laskeutumista,ankeita olivat.Jo kaukaa kuitenkin näkyi Pjongjangin maamerkki,pyramidimallinen Ryugyong hotelli.Tuossa siis oli tarkoitus illastaa ja yöpyä!Olivat sitten ilmeisesti saaneet sen valmiiksi?Pelottavan näköinen kuitenkin!Hallitsee kaupunkikuvaa korkeudellaan kuin Supreme Leader Kim Jong-un maataan rautaisella otteella!

Matkaoppaanikin oli jo herännyt ja hieroskeli unihiekkaa silmistään.Betonipintainen,hieman töysssyinen oli kiitorata,kapteeni laittoikin suihkujarrut heti päälle nopeuden alentamiseksi.Puhina hirmuinen!Koneen rullatessa panin merkille useita Neuvostoliiton aikaisia vanhoja koneita,pikkasia Tupolev Tu-154 suurin osa.
Olipa joukossa kuitenkin myös Air Chinan nelimoottorinen Airbus A340.

Kone rullasikin yllättävän kauas terminaalista,päättelinkin lyhyen bussikuljetuksen saavamme terminaaliin.
Kuitenkin pääsimme jo jaloittelemaan koneesta aikaisemmin.Tupakin hinku oli minulla hirmuinen,kysyinkin oppaaltani,onko mahdollista polttaa pienet hermosavut?Opas kertoi tupakoinnin olevan ihan jees täällä ulkona,tiedäthän,että myös meidän Supreme Leader Kim Jong-un polttaa?Pehmeästä Marlboro-askista savukkeen kaivoinkin,ja Zippolla sytytin!

Odottelin rauhassa kuljetusta terminaaliin,tupakan poltettuani jo bussit saapuivatkin.RABA-merkkisiä olivat,muistaakseni unkarilainen merkki?Vanhoilta näyttivät,keulamerkin kromitkin jo hilseilleet!Ehkä olivat Varsovan liiton aikaisia ja senaikaisiin 5-vuotissuunnitelmiin perustuvia vaihtokauppana saatuja?Mene ja tiedä?Ruskeapukuinen,koppalakkinen,useita prenikoita rintapielessään kantava armeijan mies seisoi ovenpielessä kuin portsari konsanaan suomalaisen yökerhon ovella.Pohjois-Korean upseerien arvomerkit minulle tuntemattomia,mutta upseeri nyt ainakin!Pistoolikotelo oli vyöllä aseineen!

Tiukkailmeinen mies,ei paljon hymyillyt vaikka kohteliaasti häntä tervehdin!Oppaani neuvoikin,tässä maassa ei kannata heittäytyä tuttavalliseksi ainakaan armeijan henkilöiden kanssa!Kiitin neuvoista ja pyysin häntä opastamaan minua maan tavoille.Matkustajien ahtauduttua bussiin,armeijan mies ihan oikeesti olikin portsari,sillä oven avaus-ja sulkemismekanismissa jotain häikkää ja manuaalisesti oven sulki!

Matka terminaaliin oli lyhyt,muutama minuutti.Oppaani opastamana sitten oikealle hihnalle menimme ja nopeasti
matkalaukun sain.Sitten matka hotelliin.Oppaani saikin taksin välittömästi,ihan kuin suunniteltu juttu olisi ollut!
Vanhempaa mallia oleva S-luokan Mercedes-Benz pidennetyllä korilla.Avulias kuski laittoi matkalaukun peräkonttiin,ja muutaman kilometrin matkan ajoimme hotellille.Olipa upeaa kyytiä,ilmajousitus toimi hienosti vanhassakin Mersussa.Valtiomies- tai ainakin ministeritason kyytiä!

Ja tämähän oli vasta menomatka! Jäi vielä kirjoittamatta tutustuminen Pohjois-Korean nähtävyyksiin ja sitten paluumatka Suomeen!

 

Näköjään lähemmäs 230 kertaa nyt jo "pitkän viestin kokeilu" luettu. Oletteko uteliaita ja haluaisitteko, että kirjoitan myös lomareissun tapahtumista ja paluumatkasta!?

 

Jatkoa lomareissuun!

Massiivisen Ryongyong hotellin aulaan saavuttuamme, ei tarvinnut mitenkään sisälle kirjautua. Selkeästi oli lomailu
Pohjois-Koreaan kellarin järjestämänä etukäteen sovittu! Ihme ja kumma, asteltuamme hissiaulaan ja Kone luki! Uskomatonta, Koneellakin täällä bisnestä ollut! Tunsinkin ylpeyttä,Supreme Leaderille suomalainen huipputekniikka kelvannut!

Sanoinkin oppaalle siitä, hän peukutti! Kone good,Otis bad! Katsoin velvollisuudekseni nyökytellä asian ymmärtäen!
Isoon sviittiin tultuamme ja matkatavaroiden kantajalle pari dollaria tippiä antaen, matkanjohtajani sanoikin, rentoudu, laita matkatavarat siististi, ja käy vaikka suihkussa virkistäytymässä, sillä nyt olemme vieraanvaraisia, nyt on myös lämmintä vettä!

Olinkin hieman huuli pyöreenä, sillä lämmin vesi länsimaissa itsestäänselvyys! Sitten oli juttua,tulethan alakerran ravintolaan sovitusti kun olet virkistäytynyt. Olin lentomatkasta hieman väsynyt, mutta katsoin viisaammaksi pyyntöä noudattaa. Suihkussa käytyäni puinkin rennot väljät vaatteet päälleni, sillä illallinen ei ollut nähdäkseni mitenkään virallinen ja protokollan mukainen!

Astelinkin Koneen valmistamaan hissiin. Hassu juttu tuli hississä mieleeni nuoruudestani! Semmonen mopoikäinen juttu! Siis semmonen, joku yliurheilullinen teinipoika oli vanhan vaarin savuttavan ja muutenkin louskun
Crescent-mopon sitten innoissaan polkupyörällä ohittanut matkalla osuuskauppaan! Molemmat sitten osuuskauppaan asioimaan! Poika sitten pihalla hihkaissut vaarille,näitkö miten sinut ohitin? Vaari sitten siihen, kyllä sinä hetkeksi ohi pääset ja ohitat, mutta pitemmällä matkalla "kyllä kone on ain kone"! Ja onhan se oikeastikin niin!

Aika iso ravintola, ihan siististi sisustettu pöytineen ja tuoleineen, ja valaistuskin miellyttävä! Ettei vaan valaistustaiteilija Ekku Peltomäki olisi ollut jotenkin suunnittelussa mukana!?
Oppaani sanoi nyt on tarjolla perinteistä Korean ruokaa. Tuon kuultuani, vatsaani alkoi vääntää, mielessäni kävi, ei kai vaan maalaismenu kyseessä!?

Oppaani huomasi hätäännykseni, selitti rauhoitellen, alkuruokana parhaista luomuraaka-aineista tehtyä perinteistä merileväkeittoa, perinteisen käärmeviinasnapsin kera! Sitten kimchiä ja sitten vielä dolsot bibimbap! Kyllä pitäisi nälkä lähteä, oppaani selitti! Mulla jo nälkä lähti ruokalajit kuultuani, tosin en puoliakaan ymmärtänyt mitä tulee tarjolle!

Hetken kuluttua jo keitto saapuikin ja hirmu iso pullo sitä käärmeviinaa! Tarjoilija oli kyllä nätti likka, hoikka, aivan upea vartalo! Tarjoilija asetteli parhaat koristeelliset, lieneekö kiinalaisen Ming-dynastian aikaiset lautaset ja kristalliset snapsilasit eteemme! Onneksi oli iso kulho sitä keittoa, siitä sai itse ottaa ruokahalunsa mukaan! Helpotti, sillä ajattelin, jos olisi valmis iso satsi ollut lautaselle, niin se olisi kai ollut kohteliaisuudesta syödä!

Minä ja oppaani kiitimme neitiä tarjoilusta! Sitten oppaani tarttui siihen isoon käärmeviinapulloon ja kaatoi snapsit!
Sanoi, tämä on meillä elämän eliksiiriä, auttaa vaivaan jos toiseenkin, ja mikä parhainta, antaa potkua seksielämään!
Yllättäen tunsinkin itseni raihnaiseksi käärmeviinan vaikutukset kuultuani, ja varsinkin seksielämän piristys tuntui
juoman nauttimisen arvoiselta!

Käärmeviinan vaikutuksista innostuneena otinkin useamman snapsin, ja oppaani myös! Eikä ollut pahaa ollenkaan!
No sitten tuli sitä kimchiä.Onneksi sekin semmonen hirmu iso tarjotin mistä voi itse valita makunsa mukaan!
Ja mikä parhainta, haarukka oli, selkeästi oli sanottu keittiöön, tuo on Suomesta ja ei osaa meiän puikkoja käyttää! Tosin, olinhan hirmuaikoja ajanut dragsterille jota myös "puikoksi" sanotaan! Pitkä akseliväli, niin puikkohan se! Mutta nyt ne syömäpuikot oli kyseessä!

Siinä kimchiä hissukseen naposteltuamme, juttelimme niitä näitä! Oppaani oli oikein mukava, ja selkeästi hän niinkuin minäkin olimme humaltuneet käärmeviinasta. Huh, ja huhhuh, sitten vielä sitä bibimbap sapuskaa tulossa!
Olin jo melkoisen täynnä aikaisemmista sapuskoista, mutta pitihän sitäkin maistaa. Ihan jees,ei pahaa ollenkaan!

Noh, mää olin sitä käärmeviinaa nautittuani ja aika pyörryksissä, rohkenin kysyä mielijuomaani Hennessy XO konjakkia kahvin kera!? Kaikkea se alkoholi teettää, ainakin rohkeutta minuun! Oppaani ei ollut moksiskaan, selkeästi hänkin nyt päässyt "viihteelle"! Huii, vinkkasi sitten tarjoilijaneidille kun olimme aterioineet, nyt vielä arvoisa vieraani haluisi Hennessy XO konjakkia ja kahvia. Onhan teillä?

Onhan meillä aina varattuna arvovaltaisille vieraille parasta! Tulee hetken kuluttua! Neito kyseli,onko muita toiveita vielä? Mää sitten vielä rohkenin pyörryksissä ollen kysyä, josko sikari vielä? Tosin kysyin oppaalta, saako polttaa? Kuulemma ihan Ok! Tarjoilijaneito siihen sitten, kelpaako Cohiba Hoyo de Monterrey Epicure No 2? Voi että ,niin ihana aito kuubalainen! Oi miten ihanaa, kiitin neitiä!

Hetken kuluttua kahvit ja konjakitkin tulikin ja sikari tietysti myös. Ei ollut suomikahvia, arvioisin Nescafe Gold olevan? Mutta mikä parhainta, konjakkilasit oli lämmitetty ja siten siis juomaakin. Huikkasinkin oppaalle "kippis", hän hieman ihmetteli mitä kippis tarkoittaa. Sanoin, on pitkä juttu historiaan, sanoin, merkitsee rauha kanssasi!
Selkeästi humaltuneena oppaani sitten sanoikin,teillä on ihan hyvät jutut! Olimme jo lähes ystävystyneet, molemmat konjakkia nauttien ja minä kuubalaista käsintehtyä sikaria poltellen!

Kellon jo yli puolenyön ollen, uskaltauduin vielä kysymään oppaalta, voisko jonkin nuoren neidon vuoteeseen viereen saada? On mahdollista,maksaa jonkin verran! Utelin sitten paljonko? 50 dollaria ja hänelle 15 dollaria välityspalkkiota!
Huh, luulin satasista olevan kyse, mutta niin edullinen! Kun nyt paksun dollaritukon olinkin ottanut matkaan mukaan, ja massimieheksi itseni tunsin, niin miten luulette sitten käyneen!?

To be maybe continued?
Oletteko uteliaita!?

 

Jatkoa!

Niin tosiaan, aivan ihana,hoikka neito tuli oppaani pyynnöstä näytille! Huii! Mieleeni muistui hurja nuoruuteni Neuvostoliiton romahdettua ja useasti pikaliippareilla Viroon mennen! Laura ja Jaanika olivat paatit! Noh, minähän nuori silloin, ja jalkoväli jo kostui ajatuksesta, nyt sitä saa! Mutta eipä siinä vielä kaikki, moottorimiehenä zoomailin voimanlähteet! MTU V16 turbodieselit näkyi olevan!

Luottamukseni heräsikin moottoreista tietäen, saksalaista laatua! Oho! Muistelin vanhoja! Jaa, niin juu, nythän oli Korean neidosta juttua kirjoittaa,minkä oppaani minulle toi näytille! Kertakaikkiaan ihana, hoikka ja yllättävän pitkä korealaiseksi! Noh,naisten tissit monia miehiä kiinnostaa, niin minuakin! Oi miten ihanat, söpöt kiinteät oli tiukan asun alta zoomaillen! Huh,ja huhhuh!

Niin juu, mää sen provikan sitten oppaalle maksoin.Hän sanoi,neito toteuttaa toiveesi,niin halutessasi! Maksat hänelle sovitusti sitten! Mää oli pikkasen täpinöissäni,nyt sitä saa! Noniin, mulla hirmu kiirus, jalkoväli jo kuuma ja kostunut ,aijai jai sentään ja! No,semmosia miehet ovat!

Koneella,siis Koneen hissillä menimme sviittiin. Neito ihasteli,onpa sulla komee kämppä! Mää siihen sitten, niin mulle nyt luvattu tämmönen! Special for me! Kellarin tarjous! En sen enempää alkanut selittämään, eikä neitoakaan liiemmin kiinnostanut! Kyselin sitten ,haluaisitko jotain juotavaa? Niin kummaa kuin olikin, Pohjois-Koreassakin minibaari oli sviitissä!

Joo, voisi hän ottaa pienet, sanoi mulle,otetaan yhdessä! Voi miten ihanaa,mikään absolutisti neito ei ollutkaan!
Noh, minähän jo tosi pyörryksiin olin aikaisemmista juomista ja tosi kuumana kävin ! Neito huomasi sen, mullä jöpötti tosi kovin! Mää sanoin, mennään sänkyyn, mä haluun sua! Niin menimme leveään sänkyyn!

Huii, mää liposin neitoa yltä päältä, tuntui tykkäävän! Jalkoväliin sitten! Oijoijoi! Neito vaikeroi, do not stop!
Sanoi sitten,i want 69! Niin,sellasta se sitten, mää nuolin häntä ja niin ihanasti suukkiin otti mällini niellen!
Olipa ihana ilta Korean neidon seurassa. Molemmat lähes samanaikaisesti saaneemme hetken kuluttua käperryimme toisiimme kietoutuen nukkumaan! Ihanaa!
Sellainen ilta sitten! Mahtavaa!

Mutta vielä on jäljellä tutustuminen Pohjois-Korean nähtävyyksiin ja paluumatka Suomeen!
Ehkä kirjoitankin kellarin tarjoamasta reissusta matkakertomuksineena lisää!?

Olkaa kuulolla!

 

Pikkasen nyt pitää tiedustella, olenko mää ny ihan pöljä kun selkeästi ohi aiheen, siis,"Testit" osion mukaan kirjoitan!? Vai jäittekö uteliaina odottamaan kuvitteellisen matkani jatkumista Pohjois-Korean nähtävyyksiin tutustuen ja niistä raportoiden!?

Jonkin verran nyt 8-vuotiasta kanadalaista Black Velvet viskiä ottaneena, tunnen itseni toimittajaksi ja kirjeenvaihtajaksi arvostamani toimittajan ja kirjeenvaihtajan Aarne Tannisen tapaan.

On kuitenkin selvää, sanoisinkin viskiä ottaneena olevani "tyhjäntoimittaja", mutta hirmu innokas raportoimaan mielikuvitukseni laukaten!

Että silleen, annanko mielikuvitukseni laukata ja oletteko uteliaita lukemaan raporttiani Pohjois-Korean matkan jatkumisen suhteen nähtävyyksiä katsellen!?

Aarnesta jäänyt mieleen hänen raporttinsa lopuksi lausuma juttu. "Täällä Aarne Tanninen, Washington!"

Noh! Täällä mpower, Lohja

 

Ring a Ling! Niin tosiaankin, illalla laittamani mekaaninen herätyskello iloisella helinällään paikallista aikaa klo 07.30 herätti! Ja niin myös vieressäni oleva Korean neito unihiekkaa silmistään hieroi. Huii! Olipa ihana näky, Korean neito venytteli itseään kuin minun kissa Molli-Kolli konsanaan!


Voi miten ihanat kiinteät tissit, semmoset kartiot. Ai jaijai, sentään ja! Alkoi taas tehdä mieli! Neito kai huomasi kiihottuneeni, huh, ja huhhuh! Ehdotteli sitten, pannaanko!? Yllätyin suorasukaisesta ehdotuksesta. Pikkasen hämilleni menin! Mutta kuten tiedätte, me miehet emme voi vastustaa kauniita naisia!


Huh, mää olin hirmu innoissani, ei kauan mennyt kun laukesin neidon kasvoille! Melkoisen kiihottavaa! Neito ei vielä ollut saanut, pyysi minua nuolemaan! Huii! Teinkin pyydettyä parhaani mukaan! Neito vaikeroi orgasmin lähestyessä!

Muutaman minuutin nuoltuani neitokin sai orgasmin! Olipa ihana katsoa, neidon vartalo värähteli orgasmin voimasta! Voi että, enpä tuntenutkaan itseäni tumpulaksi!

Noh, zoomailtuani Grand Seiko kelloni lähestyessä aamulla klo 08.30 muistin sovitun tapaamisen aamupalalle oppaani seurassa. Mää olin pikkasen höveli, selitin Korean neidolle, nyt mun kohta mentävä. Olit niin ihana, mää sulle 50 tippiä annan! Neito kiitteli! Neito siihen, oi miten ihana,huomaavainen ja hellä olit minua kohtaan. Huii! Mää kun kohtelin häntä hyvin, ehkä neito mietti, eivät länsimaalaiset kaikki kusipäitä ole vaikka heidän valtion propaganda niin väittääkin!


No juu, sitten aamupalalle menin ! Oppaani jo odottikin!. Yllätykseni olikin suuri, ja jonkinlainen helpotus mulle oli! Katsokaas nääs, ei mitään paikallisia erikoisuuksia, vaan normi aamupala oli. Leipää, voita, juustoa, makkaraa, kananmuniakin valmiiksi kuorittuina. Ja kahvia! Eipä silti, kyllä teestäkin tykkään!

Aamupalaa nauttiessamme juttelimme päivän protokollan mukaisista jutuista. Ekana olisi vierailu Pohjois-Korean perustajan Kim Il-sungin ja hänen seuraanjanja Kim Jong- ilin massiivisella muistomerkillä! Aamupalan syötyämme oppaani ja taksia soittelikin! Yllätyinkin, kännykällä soitti, enpä olisi uskonut!

Huii! Yllätyinkin perinpohjaisesti, taksi tuli ja Ässämersu oli! Tosin vanhempaa mallia eikä pidennetyllä korilla, mutta minäkin Mersumiehenä sanon, kyllä Ässä on aina Ässä. Niin mukavaa pehmeää kyytiä tarjoo ilmajousituksineen, ja nyt varsinkin huonoilla Pohjois-Korean teillä!

Niin sitten saavuimme hirmuiselle "plantaasille", hirmu isot patsaat oli, siis Pohjois-Korean johtajien. Oppaani sanoikin, nyt olisi syytä ostaa paikallisesta kukkakioskista iso kukkakimppu, viedä se patsaiden juurelle, hetken hiljentyen ja kunnioitusta johtajille osoittaen.

Katsoin parhaaksi totella neuvoa ja hirmu ison kukkakimpun ostinkin! Myyjä oli ihan nätti kyllä, selkeesti opetettu länsimaisille vieraille hymyilemään ja ystävällinen olemaan. Oisko propagandaa!? Ehkä neiti oli propagandan uhri, niin kuitenkin valtiolta saamansa toimeentulon saaden!? Tiedä sitten niin, juu!?

Noh, sitten isot kukkakimpsut virallisen protokollan mukaan laskettuani johtajien patsaiden juurelle, oppaani sanoikin, nyt lähdetään Mount Paektu vuorelle! Innolla odotinkin mitä tuleman pitää! Oppaani selitti, nyt on pitkä matka, mutta on meillä Mersu alla! Noin 9 tuntia! Ajattelin ,ei vittu ny sentään ja! Pitkä reissu!

No vittu sitten hetken ajateltuani, sitten tulin järkiini, ei nyt parane marista, sillä pahimmassa tapauksessa Neuvostoaikaisella Stalinin ihmeellä Pobedalla tai Volgalla jos olisin joutunut matkailemaan! Huh, ja huhhuh!

Puolessavälissä matkaa pistäydyimme jaloittelemaan ja välipalalle. Tai se nyt sitten oikeeta sapuskaa ollut. Teetä, pulla oli, kuiva sekin, mutta nälissäni sen halukkaasti järsin! Nälkä!
Onneksi sai tupakit polttaa ja jaloitella! Tai sai autossakin polttaa, kyllä juu!

Oppaani sitten selitti, nelisensataa kilometriä vielä niin tulemme vuoresta pyhimpään! Kyllä mää Mount Paektun tiesin! Siellä on niin ihmeellisiä tapahtumia ollunna! Siis propagandan mukaan! Lumipeitteistä vuorta lähestyessämme, totesin Ässämersun onneksi olevan 4-Matic! Siis neliveto! Oliskin noloa jäädä jumiin pyhälle vuorelle mennessä!

Kunnialla pääsimme vuoren huipulle! No juu, taas kukkakauppa ja syytä kukkia ostaa! Juu, kyllä se vaan niin on,Pohjois-Korean johtajille on kunnioitusta syytä suoda ja kukkia diktaattoreille viedä! Meinaan vaan jos on tarkoitus selvitä hengissä Pohjois- Korean reissusta!

No juu, selvisin Mount Paektu vuoren zoomailemisesta kunnialla, mutta on vielä matkaa Pjongjangin lentokentälle ja saattaa matka olla yllätyksellinenkin!

Uteliaat, olkaapa kuulolla!

 

jatkoa!


Kunnialla sain protokollan mukaiset toimet tehtyä Mount Paektu vuorella! Voivottelin pikkasen oppaalleni, kun aika pitkä matka oli, ja pepakin väsyi huolimatta Ässämersun hyvistä penkeistä ja ilmajousituksen tuomasta mukavuudesta! Oppaani ehdottelikin, olisi mahdollista paluumatka Pjongjangiin tehdä myös lentäen!

Hetken jo innostuinkin, nopea olisi kuitenkin lentäen! Sitten innostuksesta toivuttuani, kyselin mikä kone?Antonov 24 kuulemma! Pikkanen Antonov 24! Tai ei se pikkunen ollut! Opas kertoi,justiinsa on huollettu vehje nyt! Huii, mää pikkasen epäilin kyllä,juu! Potkuriturbiinikone Ivtsenkon moottoreilla.Noh,Ivtsenkon moottorit kyllä aika luotettavia olleet, kyllä juu!

Mää peloissani olin,matkakumppanini sen huomaten! Katsokaas nääs, itsekin Suomen armeijassa koelentäjänä aikaisemmin olleena, entisen Neuvostoliiton koneet tietäen, pikkasen pelotti niiden luotettavuus.
Kerran MiG 21 moottori sammui ja jouduin heittoistuimeen turvautumaan. Kyllä meinaan äijä lähti kabiinista rakettimoottorin voimasta hirmuisten g-voimien saattelemana! Ei oo TopFuel dragsterin g-voimat mittään verrattuna heittoistuimeen!

Sinne meni MiG 21 mettään tuusan paskaksi,mutta minkäs mää sille sitten voin! Kaikkeni kuitenkin tein kalliin koneen pelastamiseksi, mutta kun ei Tumanskin motti enää käymään lähtenyt, ei sitten niin millään! Ja semmosen muistan myös,kerran aikaisemmin normaalilla partiolennolla ollessani, päätin pikkasen "hurjastella" MiGillä.
Kävin kavereita moikkaamassa kotipaikkani seudulla Nummi-Pusulassa.

Löinkin Tumanskin R-11 F-300 moottorin jälkipolton täysille. Jumaliste poijaat, kyllä meinaan potkua tuli reilusti lisää! Kaverit myöhemmin kertoi, oli aika komeeta toi sun meno! Mää pikkasen sitten vaatimattomaan tapaani sanoin, Immelmannin ja pari kuubalaista kahdeksikkoa tein, normaaleja taitolentoliikkeitä! Immelmannin taitolentoliikkeen historian kyllä tiedän, mutta mistä tuo "kuubalainen kahdeksikko" sitten? Kuubalaiset käsintehdyt sikarit kyllä tiedän, ja satunnaisesti niitä poltan Hennessy XO konjakkia nauttien!

No niin, sanoisi Ismo Leikola, se siitä muistelusta! Sen verran vielä sanoisin, oli se menomatka Mount Paektulle aika kauhia! Unohtui aikaisemmin kirjoituksesta, duunarit oli maaseudulla pelloilla härkien yksisiipistä auraa vetäen! Tai voi ne olla ollu lehmiäkin, nääs sen verran matkaa kuitenkin, en nähnyt oliko tissejä vai ei!

Hirveetä meininkii! Voi olla myös poliittisia vankeja duunarit olleet. Pikkasen niin kuin Stalinin aikaisissa Gulag vankileireillä! Ja Pohjois-Koreassa kun semmonen "kolmikanta" sopimus! Jos olet sukusi keskimmäinen, ja sinulla lapsia ja vanhemmatkin vielä elossa, niin jos möhlit ja suutasi auot hallitusta arvostellen vika paikassa, niin myös vanhempasi ja lapsesi saavat kärsiä ! Nerokasta, sanoisi Supreme Leader Kim Jong-un !

No juu, se siitä muistelusta sitten niin! En halunnut enää samaa kurjuutta toistamiseen katsella. Niin sitten katsoin parhaimmaksi lentäen mennä pääkaupunkiin! Kapusimmekin Antonov AN-24 koneeseen. Etupäähän päästiin.
Ihan hyvä juttu, sillä nuo potkuriturbiinikoneet aika meluisia. Etupäässä melu kuitenkin siedettävä, ihan hyvä juttu olosuhteet huomioiden!

Noin tuhat kilometriä olisi kuitenkin matkaa, ja kun hidas kone kuitenkin suihkareihin verraten, niin vajaa parin tunnin kärsimys! Noh, se olisi vain kestettävä! Matkakorkeuteen päästyämme kapteeni sitten kuuluttikin pikkasta välipalaa kohta tarjoillaan! Olisi Hot Dogia ja kokista! Mää pelästyin, ei kai vaan koiranlihasta tehtyä!? Katsokaas nääs, olin tottunut jo kirjaimellisesti asiat ottamaan! Oppaani rauhoitteli, ole huoletta, ihan länsimaalaisia on hodarit! Kiinasta on!
Niin no, onhan se Kiina länsimaa Pohjois-Koreasta katsoen kyllä,juu!

Piiitkä pehmeä sämpylä ja yllätyksekseni kaksi toooosi pitkää nakkia! Ja kepsuttia, sinappia, suolakurkkua ja zipulia!
Oikein herkullisen näköinen! CocaColaa myös, tai ainakin sen näköistä juomaa! Napostelinkin herkut nälissäni
suureen nälkääni! Kylläpä helepotti, nyt taas jaksaa! Oppaani kyselikin, oliko hyvää!? Ihan jees, peukutin!

Juttelin oppaani kanssa niitä näitä loppumatkan. Hän kyseli länsimaalaisesta elämäntavasta ja eritoten demokratiasta. Parhaani mukaan selitin, innostuneena kuunteli! Ai että, kuulostaa hyvältä, hän sanoi! Ettet vaan juksaa minua, hän uteli? Sanoin, miksi juksaisin, kerron sinulle rehellisesti miten meillä toimitaan!

Opas oli ihmeissään, kyllä hänkin haluaisi mielipiteensä valtionhallinnosta ilmaista, mutkun ei uskalla!
No juu, se siitä sitten, jo loppuliukua menimme Pjongjangin kentälle. Kosketus maahan oli pehmeä, tuskin tuntuva!
Hyvä lentäjä! Käänsi sitten propelilen lapakulmat jarrutukseen, niin jarrupalat säästyy! Nuuka kuin minäkin!

Nopeesti kone pysähtyi. Ihme ja kumma, koneesta ekana oppaani kanssa pois astuttuamme jo musta Mersu odotti!
Selkeesti etukäteen suunniteltu juttu, kuin diplomaatin kohtelun sain! Sitten Mersun ilmajousituksen pehmeästä kyydistä nauttien hotelliini menimme! Opas sitten, käyppä pikkasen virkistäytymässä ja vaikkapa nokoset voit ottaa, mutta sitten meillä vielä USS Pueblon reissu ja kuulanreikien zoomailu! Tuu hotellin alakertaan, niin sitten taksilla mennään satamaan!

Huh, ja huh huh! Laitoinkin Pohjois-Korean huipputeknologiaa parhaimmin edustavan vieterivetoisen herätyskellon tulille! Luotettava peli, tunteeton pääkaupungin toistuville sähkökatkoille! Ja jos sovitusta tapaamisesta olisin myöhästynyt, niin voisin huutia saada! Ring a ling kello pirisi! Nyt ne USS Pueblon kuulanreiät vielä zoomailtava sovitusti, ehkä sitten kotimatkalle pääsen?

Niin satamaan taksilla menimme, ilmajousitteinen Mersu sekin. Opas oli ulkona justiinsa kuin minua odottaen!
Virheettömällä englannin kielellä oikein nätti ja hoikka opas toivotti tervetulleeksi! Kiitin! Sillä katsoin parhaaksi nyt myötäillä hallituksen ja siis oppaanikin näkemyksiä! Mietinkin vittu, jos mää tästä selviin vielä, niin jo on kumma!?

Opas sitten USS Pueblon kuulanreikiä esitteli! Juu, juu, nyökyttelin! Vakoilupaattihan se vissiin kuitenkin oli ?
Muutakin rekvisiittaa oli sotaan liittyen! Isoja seinämaalauksia! Koko tapausta miettien, siitähän aikoinaan meinas tulla aivan katastrofi ! Meinaan oli tilanne silloin kiree kuin viulun kieli!

No juu, sitten "pakolliset USS Pueblon" zoomailut selvitettyäni, kyselinkin opaaltani, pääsenkös tänään vielä kotimatkalle!? Juu,nyt on protokollan mukaiset nähtävyydet kyllä kakiki koettu, voit unohtumattoman elämyksen Pohjois-Koreassa vierailleena todeta ystävällismielisen valtiomme muita kohtaan olevan! Kohta lähdetään lentokentlälle!

Huii! Nyt mää huokaisin tosi syvään! Helepotti! Melkoisen kokemuksen "kellari" järjesti,mutta mahikset vielä selvitä!
Pikkasen mietin vielä, olenko unessa vai todellisuudessa!? Ravistelin päätäni, ei vittu, kyllä tää totta on! Uskomaton juttu! Voi, kun nyt pääsis sinne koneeseen vaan, vaikka edes kiinalaiseen! Kunhan ny ei vaan Tupoleviin?

Ristin käteni vaikka en uskonnollinen olekaan, älä anna mulle Tupolevia!? Pelottaa luotettavuus! Toiveeni kävi toteen, Aiibus A320 oli! Pekingissä koneen vaihto ,sitten jumbolla Frankfurtiin! Huii, toiveeni toteutui! Ristin käteni useammankin uskonnon merkit tunnusmerkit niitä sen tarkemmin tuntematta!

Mukava lyhyt matka Pjongjangista Pekingin kansainväliselle lentoasemalle. Iha jees juttu, ei siin mittään!
No juu,mua oltiin sitten taas vastassa kuin diplomaattia, kuskasivat jollain kiinalaisella sähköautolla jo jumboon,siis Boeing 747:aan! Yläkertaan ykkösluokkaan pääsin,voi miten ihanaa ja kokemukseni mukaan palvelu hyvä, ja onhan matkustusmukavuus tosi väljä turistien kiinteään sumppuun verraten!

 

jatkoa!

Eipä mennyt kauan jo Boeing 747 moottorit käynnissä rullaten kiitoradalle! Moottorimiehenä tietysti zoomailin moottorit, General Electric CF6-80 näkyy olleen! Tunnettu luotettava moottori, ja siten en ollutkaan mitenkään huolissani moottoreista. Ehkä enemmin kiinalaisista piloteista, kuten varmaan tiedätte kiinalaisten tuotteiden laadun länsimaisiin verraten? Noh, ehkä ei kuitenkaan sitten ihmisistä, enemmin tekniikasta?

Noh, kuitenkin aikataulun mukaisesti matkaan pääsin. General Electric CF6-80 moottori työnsivät maksimiteholla kiitorataa Boeing jumboa niellen lentoon. Niin minä kuin muutkin matkustajat irtauduimme voimakkaiden moottorien saattelemana maan kamaralta tulevaisuuden päämäärää miettien! Huii, mää mietin kun vain kotiin pääsis!

Juu,alku meni ihan jees, matkakorkeuden noin 10500 metriä saavutettua, niin kapteeni sitten kuulutti, nyt alkaa tarjoilu niin ruuan kuin juomienkin osalta! Nälkähän mulla jo olikin, innostuneena otin kapteenin kuulutuksen vastaan! Hetken kuluttua jo aivan ihanat kiinalaiset lentoemännät, niin hoikat, pitkät kiinalaisittain, silti ihan isot tissit heillä, voisko upeampaa olla!?

Silleen jotenkin mietin, ovat nuoret naiset hirmu siroja kaukoidässä, toisin kuin monet nuoret muhkuleidit Suomessa!
Eipä silti, on nuoret naiset kasvoiltaan monesti Suomessakin kauniita, mutku hirmu paksuja! Toisaalta mietin,olisi kuitenkin mukava sellainen mulle, nääs pehmunen olisi kuitenkin ja hyvänä pitäisin!

Jo vain nyt aterian tullen ,posliinilautasilta tarjoiltuna , mää pikkasen höveli olin! Oikein ihana hoikka tarjoilija kyseli,saako olla herralle muuta? Mää kaivoin rintataskusta sen dollaritukun mikä oli Pohjois-Korean reissusta jäänyt jäljelle! Lentoemäntä sitten katseli dollareitani!

Ehdotteli sitten, josko mentäis pikkasen "mylläämään" tonne meiän huilipaikkaan! Nääs heillä lentoemoilla on semmonen huilaus- ja nukkumispaikka pitkille lennolle! Kuulemma, heillä jumbojetin yläkerrassa kaksi lentoemoa on ja hän nyt vapaalla kuusi tuntia!?

Mää olin kuin maalaispöljä olen ja aivan klapil päähä lyöty! Höh, mää sitten ihan uteliaisuudesta menin sitten lentoemojen huilipaikkaan! Pikkasen dollaritukkoa raotin ja neidille satasia annoin! Antoi mulle sitte yli 10 km korkeudessa! Oi miten ihanaa,mää takaa päin pökkäsin mistä neito tykkäsi! Hirmu ihana on naisen peba ! Semmonen päärynä ,niin ihana! Aika pöljä minäkin, mutku mää sitten "kymppikerhoon" pääsin!
Kerroin kavereille,kateellisia olivat!
Nyt saa kyllä mun reissut vähäksi aikaa riittää! Semmossia sitten niin!

 

Niin semmonen "kellarin" matka se sitten juu, joka nyt saatu omasta mielestä kunnialla päätökseen! Yllättävän vähän tuli kommenttia matkasta sitten kuitenkin! No nyt reilut 680 uteliasta kuitenkin luki! En tiedä miten suhtauduitte, huumorijuttuna ajattelin!