Pohditaan yhdessä pikkuongelmia

Saa, kun laittaa sen mutterin porakoneeseen pyörimään ja samalla antaa kulmahiomakonetta.

 

Ei siinä muuta mutta mun pylväsporakoneen kara heittää aika kivasti.... ruuvipenkkiin jos sais suoraan ja jollain laitteella kulmurin kiinni niin että se leikkaa suoraan sit ehkä sais.

 

https://www.nestepaine.fi/fi/tuotteet/270219341/suora-muhvi-m-kierre

 

KIITOS! KIITOS KIITOS

 

Ei tee kumille mitään, mutta jos kumi on vulkanoitu peltiläpykkään kiinni, ja peltiläpykkä on alkujaan ollut sinkitty, niin happo voi poistaa sinkin sieltä peltiläpykän ja kumen välistäkin. Eli ei pitkiä aikoja uimaan.

 

Alumiinille oikea happo on oksaalihappo. Senkin kanssa pitää aina seurata, miten homma etenee, alumiinit kun käytännössä on seoksia, niin hapon vaikutuskin on erilainen seoksesta riippuen.

Sitten on vielä semmoinen homma, että jos happoon laittaa jotain rautaosia langalla kiinni, niin ei pidä käyttää kuparilankaa. Esim. sitruunahappoon voi peltiosan jättää vaikka viikoiksi, ei tee mitään, mutta jos laitat sen kuparin kanssa, niin kohta ei ole kuin harso jäljellä.

Onneksi siitä harsosta sai vielä muodon uuteen itse tehtävään osaan...

Karkaistujen ja korkealujuuksisten osien kanssa hapotusta kannattaa välttää. Jos jotain 10.9 pultteja pitää hapottaa, niin sen jälkeen pitäisi pitää 170-asteisessa uunissa (ei kuumemmassa) pari tuntia, jotta vetyhaurastuma poistuu. Osaavat mennä yllättävänkin hauraiksi joskus. Tämäkin omalla kokemuksella...

 

Auto ei käy kylmänä hyvin kun painaa kaasua? Mistähän tiedän saako se liikaa vai liian vähän vai mistä johtuu? Kun painaa kaasua hitaasti niin tekee erityisesti tämän. Lambda pelaa tossa kohtaa vähän vaihdelle jotain 12.9-10.9 näyttää seokseksi.

 

Siis rikas seos on tuo. Tässä on Lada-foorumilta hiukan suuruusluokkia:

Nyt jos joku päätyy ostamaan laajakaistan ja on hakoteillä mihin arvoihin pitäisi pyrkiä tietyillä osa-alueilla niin tässäpä pieni tiivistys. Arvot AFR:nä, jos joku ymmärtää lambdana paremmin niin jakakoon AFR:n stokiömetrisen seoksen arvolla eli 14,7. Eli esimerkiksi AFR 15 = 15:14,7 = λ 1,02

- Tasakaasuajo. Sanotaan nyt välillä 40-120 km/h. AFR 14-15,5. Tavoitearvoksi kannattaa ottaa noin 14,7, joka takaa taatusti nykimättömän kulun ja pienen kulutuksen. 16 on liika laihalla kaasarimoottorissa, tuntuu jo kaasuvasteessa ja alkaa tuntua myös nykimisenä. Älä väännä siis seosta väkisin liian laihalle, siitä ei seuraa kuin kulutuksen nousu ja kuumeneva kone. Tasakaasuajon seossuhde on kaasarimoottorissa aina kompromissi, usein 40-60 vauhti on hieman rikkaammalla (AFR 13,6 -14,3) mutta tästä eteenpäin rupeaa laihenemaan sinne 120 km/h todelliseen saakka jossa ykköskurkku alkaa menemään jo rikkaalle kun se on kokonaan auki. Tarkista seos joka nopeudella.

- Kiihdytys. Alkaa tasakaasuajon seossuhteesta ja isommalla kaasulla alkaa menemään rikkaalle päin. Aivan kevyessä kiihdytyksessä AFR 14-15 käy, mutta isommalla kaasun avautumalla pitäisi alkaa menemään noin AFR 12.8-13.5.

- Täyskaasu. Molemmat/kaikki kurkut auki. AFR 12,2-13. Tavoitearvoksi kannattaa ottaa AFR 12,5 -12,6 joka on sopiva vapaastihengittävälle. Kiertävämpi kone voi tuottaa eniten tehoa noin 13 seossuhteella, mutta Ladan vakiomoottori haluaa hieman paksumpaa seosta, jotta "voima" säilyy. Alle 12 seossuhteella teho laskee ja kierrosten kerääminen kestää koska kone ei meinaa jaksaa polttaa seosta kunnolla.
Muista testata niin pitkälle kuin kone kiertää jotta saa selville myös ilmasuuttimien oikean koon. Yli 13.3 AFR on liika laihalla täyskaasulla.

Edellä mainittu koskee siis vain vapaastihengittäviä, turboautot haluaa kaasu pohjassa ajaessa jotain 11-12 väliltä, tehokkaimmat jopa AFR 10,5.

 

Joo tiedän mutta onko niin rikas kylmänä että moottori vähän kyykkää?
ja kun vielä polttoaineena E85....

 

Mites ois semmoset perustiedot kuin moottori, polttoaineen syöttötapa ja polttoaine ihan ekana kun tommosta kyselee... Ja onko sytkä säädettävissä tai motille tehty jotain jne.

 

Tässä olen ihan samaa mieltä..Minäkin ajattelin, että kyseessä on joku perusbensamylly.

No tässä netistä taulukko E85:lle:

 

E85 about 9.0 puristukset ahdettua 265 asteinen nokka 11mm nostolla. Säädettävä ruisku.... Kävi AMW-worksillä säädettävänä. Auto pelaa mainiosti kuumana ja tehoakin on ihan sopivasti... mutta kylmänä kun käynnistää ei siedä kaasua. Varovasti kun painaa kaasua kierrokset tippuu 1100 => 800.... kun painaa nopeammin kierrokset kyl nousee mutta hieman rötää. Kun antaa käydä sen noin 5min jolloi ottaa maksimi veden lämmöksi sen 75 astetta niin pelaa ihan ok. Ei kuitenkaan pöllyä pakoputkista mustaa kun painaa kaasua mutta miten etanolin kanssa? Tuleeko sitä pöllyä ees?

Edit. siis jos ei koske 5min aikana kaasuun niin pelaa hyvin... tosin lambda pitää ilman kaasun koskemista seoksen 12.6-13.5 välissä ennen kuin saavuttaa lämmöt jolloin se pöyrii siel 14.4-15.1

 

Tankkaa bensaa?

 

hahah sitten se menee super rikkaalle varmaan sammuu heti. Ja kone kilahtaa heti jos ottaa ahtoja. Tää moottori ei oo tarkoitettu bensalle enään ollenkaan. Muuten pitäis olla 8 puristeiset männät vähintään. Sittenkin saattais bensalla tulla ongelmia lämpöjen kanssa, koska bensalla pakolämmöt on melkein 100 astetta korkeemmat.

 

Jos sulla viinalla on afr "toimintakunnossa" 14-15 ni taatusti kilkkaa jossain vaiheessa... Sun afr lukemat on lähempänä bensakoneen lukemia joten kannattaa varmaan käydä säädättämässä uusiks jos meinaat ettei männät sula... Tsiigaa toi em. Taulukko ja funtsaa sit uusiks

 

En oo jaksannu säätää mittaria uudestaan. Mittari kun oikeasti hakee sitä 1.0 arvoa. Ihan sama kumpaa mittari näyttää siis 14.7 vai 9.77. Mittari kun näyttää 12.5 niin etanolille jos sen ois säätänny ois 8.5 mutta jotenkin hankala hahmottaa seosta.... pidän bensan arvot kun ne on semmoset mitä hahmottaa paremmin. Toisaalta voishan ton varmaan säätää myös 14.7 => 1.0 myös...

 

Taitaa suurin osa porukoista käyttää e85:kin kanssa lambdamittareissa bensa afr skaalausta. Niin ne mullakin on, jotenkin helpompi sisäistää mikä seos on.

 

Oon joskus aikaisemminkin sanonut ja ihmetellyt miksi porukka käyttää yhä afr:ää.Nääs kun lambda on aina lambda oli polttoaine sitten mitä tahansa.Mitään miettimisiä tai muunnoksia eri polttoaineille ei tarvita.Arvelisisin tavan olevan jäänne niiltä ajoilta kun ihan oikeasti mitattiin moottorin imemän ilman ja tietyn polttoaineen määrää painona?Asian helpottamiseksi ja yksinkertaistamiseksi fiksu äijä Bosch sitten kehitti ensin kapeakaista-lambdan ja myöhemmin myös meidän virittäjien onneksi laajakaista-lambdan!Se on pikkasen vaikea kai päästä noista jumiutuneista vanhoista afr:stä eroon?
Nykyään voit tehdä huoletta oman polttoaine"keitoksen"!
Tyyliiin otanpa tuosta 60 litraa Shell V-Poweria,lorautanpa jäljelle jääneet jämät 15 litraa VP C16 sekaan ja höysteeksi 20 litraa tolueenia! Tämänkin satsin suurimman tehon lambda on
0.85 tai mieluummin hieman alle jos ajattelee turvallisemmin moottorin keston kannalta!Ei tarvitse tietää afr:ää ja hankala tollaisesta satsista se laskea olisikin!

 

Eiköhän se oo mitä on tottunut katselemaan. Ja ihan samalla tavalla numeroarvot pysyy samana polttoaineesta riippumatta jos käytetään bensa afr:ää tai lambda-arvoa, eli ei sitäkään tarvi alkaa miettimään.

 

Niinpä niin!Anteeksi nyt, mutta MaxDura ei nyt tainnut oikein ajatella mitä ajoin takaa?Tehkäämme kilpamoottoriin satsi omatekoista entisaikojen "rakettipolttoainetta" 80-luvun F1 turbo tyyliin!Otamme ison pänikän,laitamme 100 litraa V-power bensaa,lorautamme jäljelle jäänet VP C16 racingbensat 45 litraa,höystämme 50 litralla tolueenia ja 30 litralla metanolia,lisäksi otamme kuuluisan pirtun salakuljettajan Algoth Niskan vanhasta varastosta pirtua (96% etanolia)
20 litraa.
Sekoitamme seoksen James Bond tyyliin agentin vodkamartinin tilatessaan!Shaken,not stirred!Tämän satsin suurimman tehon lambda-arvo on 0.85 tai mieluummin vähän alle!Mutta mikä on tämän satsin suurimman tehon afr-arvo?
Sitä laskiessa vaaditaankin jo korkeampaa matematiikkaa ja kemian tuntemusta!
Mitään ongelmaa ei tietenkään tule silloin,jos polttoaine aina samaa,oli se sitten pelkkää bensaa,metanolia,etanolia,E85,dieseliä, kun kaikille on tiedossa omat afr-taulukkonsa.Mutta eri polttoaineita sekoitellen maksimitehon afr on suuri arvoitus. Lisäksi,laajakaistamittarin ollessa kyseessä,maksimitehon lambda on aina mitattu arvo polttoaineesta riippumatta,maksimitehon afr aina polttoaineesta riippuva laskettu arvo.