Rele vaihtokärjillä kaksi virta-arvoa ?

Miksi releistä joissa on vaihtokärjet ilmoitetaan kaksi virta-arvoa, esim. 20/30 A, 30/40 A, 15/40 A, 40/15 A ?

 

Taitaa olla melkein aina niin päin, että NO kytkin, joka sulkeutuu sähkökelan voimasta, on vahvemmin kiinni vastapuolessa ja kestää siksi enemmän virtaa kuin se, mikä on ainoastaan jousivoimalla releen ollessa sähköttä. Se, mikä sulkeutuu voimakkaammin, kestää isomman kytkentävirran.

Sitten on vielä DC-virran katkaisemisen hankaluus. Induktiivinen kuorma sytyttää kipinää kärkien väliin. Releen pitää kyetä katkaisemaan tuo kipinä. Jos on tekemässä jotakin kriittistä releellä, missä joutuu menemään rajoille, vastuksesta ja kondensaattorista muodostuva "snubber" voi tuoda avun. Auttaa "kipinän sammutuksessa".

Viime viikolla etsin netin syövereistä vaihtoehtoista toimittajaa yhdelle releelle. 12A/8A. AC käytössä 1'000'000 kytkentää, DC käytössä 10'000. Samalla virralla.

 

OK, kiitos näistä tiedoista. Aika suuri ero releen kestävyydellä käytetäänkö sitä AC: lla vai DC: lla .

Tarkoitukseni on releistää auton ikkunat joissa manuaali pyytää ryhmän suojaksi 20 A circuit breakeriä ja sellaisen sinne laitan, en kyllä ole koskaan mitannut kuinka suuren virran se ikkunamoottori ottaa.

Itselläni olisi tällaisia releitä https://www.nettiosa.com/kytkentarele_12v_0332209158 , mutta pitäisiköhän etsiä relettä suuremmilla virta-arvoilla ?

Ainakaan Bosch 30/40 A en löydä "omalla pidikkeellä", ilman pidikettä löytyy kyllä https://www.adita.fi/autotarvikkeet...-40a-87a-vastuksella-b-kytkenta/p/0986332041/

 

Tokkopa se yksittäinen ikkunamoottori kymmeniä ampeereita vie. Mittaa.

Tuolla on lisää valikoimaa: https://www.finjector.com/fin/releet_relekannat-271

 

Saako ihan oikeasti nyt olla asiasta eri mieltä Slant Sicknessin kanssa, saako ?

Aalto-yliopiston dippainssikoulutuksessa opetettiin kommutoimaan releiden virtapiikkejä rinnakkaisdiodeilla (ei konkilla)...

Mutta kuka sitä nyt SS-miehen kanssa uskaltaisi OD:llä olla eri mieltä niinkin "vapaassa maassa" kuin Suomi (vai onko Suomi jo pikemminkin vapaata maata teeskentelevä valtio)...

 

Njaa. Diodilla kierrätetään katkeamatonta virtaa jonnekin, mutta toisena ääriesimerkkinä virran katkaisusta on KATKOJAN KÄRKIEN kondensaattori, jota ilman ei kärkiin perustuva sytytys toimi lainkaan. Kondensaattori hidastaa dv/dt muutosta niin, että kipinä ei syty kärjissä, vaan tulpissa. Snubberi, jossa on kondensaattori ja vastus, usein sarjassa, on häviöllinen sen vastuksen ansiosta. Sillä tehdään eniten linjan pään terminointi. Sopii sekä releen kärkiin, että nopean väylän pääteimpedanssiksi. Siis estämään heijastuksia, ei potkaise takaisin. Nämähän on itsestään selviä mm kaapelin päättämisessä.

 

Mitä mä nyt oon muutaman dippatyön teettänyt ja kasvattanut muutenkin muutaman tekniikan akateemisen, niin ne on oppinut Otaniemessä muutakin kuin näsäviisauden. Lähetä kesätyöhakemus…

mä sitten arvioin sun suoritukset dv/dt, eli miten opseja on ropissut ajan funktiona ja myös ihmettelen arvosanat 1-5 asteikolla. Muista laittaa suosittelijat, mä soitan ne läpi.

 

Tossa ikkunamoottorissa joutuu ajamaan virtaa molemmin päin jos haluaa ikkunan sekä auki, että kiinni. Diodilla kipinän sammutus kytkennässä teettää jnkn verran askaretta kytkennän ollessa kaksisuuntainen. Piirrä!

 

Siis olet kasvattanut muutaman tekniikan akateemisen näsäviisaan...Näinhän sä just itse totesit...

Laitahan sinä SS-mies jo kiireesti eläkehakemus vetämään niin mä voin tulla tekemään sun työsi puolet tehokkaammin, 4 x älykkäämmin ja puolta halvemmalla. Kutsutaan tätä sitten taloustermein vaikka tuottavuuden kasvuksi tai ROI:n (Return Of Investment) optimoinniksi...

 

Onko Trollercam taas syntynyt uudelleen?

 

Paperit vetämään, rokkari.

 

No minä en tuollaista sammutuspiiriä osaa suunnitella, jospa ne releet kestäisivät jonkin aikaa ilman niitäkin. Sitähän voisi vaikka lisätä auton huolto-ohjelmaan ikkunareleitten vaihdon, tai aina öljynvaihdon yhteydessä

Onko foorumilaisilla kokemuksia kuinka ikkunoissa ovat releet kestäneet ilman tuollaisia "sammutuspiirejä", ainakin nimimerkki Fuselage laittoi jossain autossa releet ikkunoille.

Löysin kyllä tuollaisen valmiin "snubber palikan", onko Slant Sickness: llä kokemusta tuollaisesta, vaikka taidat kyllä kokoilla kaiken itse ? https://www.amazon.com/Absorption-Snubber-Circuit-Protection-Resistance/dp/B07PXPC5LR

 

Eivät ole välttämättömiä. Releesi ovat ylimittaiset ja kestävät aikansa ilmankin. Kipinänsammutuskytkennät ovat monesti enemmän tarpeeseen, ettei lähellä oleva elektroniikka sekoile. Autossa tuskin on sitäkään riesaa.

Teetkö releistyksen kahdella vaihtoreleellä? Miten ohjaat releet? Kuva olisi kiva!

 

Selvä, unohdetaan sammutuspiirit, autossa ei ole hienoa, herkkää elektroniikkaa.

Teen releistyksen kahdella vaihtoreleellä / ovi. Ohjaan releitä vanhoilla ikkunamoottoreiden johtimilla ja varsinaiset moottoreiden syöttöjohtimet releille asti vedän uudet, paksummat.

 

Siinähän se. Kytkentä laittaa moottorille stopin kytkemällä moottorin navat yhteen. Se pysäyttää generaattorinakin toimivan moottorin napakasti. Mutta nuo on sen kestäviä. Kai. Kytkimet ovissa eivät taida tehdä noin, vaan jättävät vain moottorin ”irti”.

Kun pitää joka paikassa viisastella osaamisillaan, niin tähän myös sitä laatua. Joku hammaslääkäri valitti joskus vuonna keppi ja kilpi, että hammaspora pyörii liian kauan sen jälkeen, kun hän lakkaa painamasta jalkapoljinta. Se oli joitakin satoja millisekunteja. Mä yritin kommentoida, ”et halua sitä nopeammaksi”, mut ei kun vaan jatkoi valitusta. Tein demon hälle. Kytkentä löi 40’000 rpm kiertävän poran moottorin tuon ikkunamoottorin kytkennän tapaan oikosulkuun. Semmonen pora ”hieman” heilahtaa kädessä pysähtyessään. Lopetti kuitenkin valittamasta.

 

Niin kyllähän tuossa alkuperäisessäkin kytkennässä kun päästää sormen joltain ovikytkimeltä ikkunan noston tai laskun jälkeen, niin sillä kytkimellä ohjatun moottorin navat yhdistyvät.

 

Joskus käytin omegassa (ohjainkortti sökö) 80luvun accordin ikkunan vaihtokytkintä suoraan se ainakin kesti ilman mitään releitä

 

Niin siis ei tässäkään projektissa ole ikkunoilla mitään releitä koskaan ollut ja ikkunoiden toiminnassa ei auton omistajan mukaan ole koskaan ollut mitään ongelmia vaikka ikkunamoottoreita on aina syötetty suoraan ovikytkimillä.

Autoon nyt uusitaan muitakin johtimia ja releistetään ne ikkunat samalla, liikkuu kuulemma ikkunat vikkelämmin, toivottavasti, nykyään kun kaiken pitää tapahtua nopeasti.

 

Esim. 20/30A merkintä:

20A on releen kärkien vaihtovirran kesto ja 30A on tasavirran kesto.

Rele kun ei itse ota kantaa siihen ohjataanko sillä AC- vai DC-virtoja, se kun on vain sähköisesti ohjattava kytkin.​

Riippuu myös relevalmistajasta ilmoitetaanko vain yksi lukema vai kaksi. Oikeat releen kärkien virtakestot AC/DC:lle löytyvät aina lopulta vain valmistajan itsensä virallisista spekseistä.

Vaihtosähköllä releen kärkien max. virtakesto on näennäisesti tasavirtaa pienempi, koska vaihtovirralla lukema ilmoitetaan ns. RMS-arvona (root mean square). Vaihtosähköllä jännitteen/virran huippuarvoksi muodostuu siniaaltomuodolla:

SQRT(2) x ilmoitettu max. RMS-arvo

= 1,4142 x 20A

= n. 28A (eli vastaa max. 30A tasavirtaa)​

Hieman ihmettelen, että näinkin yksinkertaisista asioista joku alkaa tekemään avaruusfysiikkaa ja että joku junnu DI-opiskelijaheebo saa bannit kun oman mielipiteensä uskaltaa asioihin esittää.

(Lukiossa aikanaan opin kyseisen yksinkertaisen fys./matem. kaavan AC/DC rokkibändistä. Ja hyvä bändi AC/DC onkin. Ehkä kaikkien aikojen paras. Oma mielipide. Saa olla eri mieltä .)

 

Se releen virrankesto on minusta vaan arvo mitä se rele tyypillisessä käyttökohteessa kestää, ja sopivat varmuuskertoimet päälle, nekin riippuu valmistajasta. Lyhyen aikaa kerrallaan, resistiivistä kuormaa, se rele todennäköisesti kestää tyyliin moninkertaisen virran kuin mitä on ilmoitettu. Induktiivinen kuorma (kela, sähkömoottori, jne) on releelle tai kytkimelle se kaikista pahin, kun se aikaansaa kipinöinnin kontaktipinnoissa poiskytkentähetkellä, mikä syö niitä kontaktipintoja rotan lailla.