Kyllä,on totta,että ilmapuristuu kasaan ahtimen alla imusarjassa ja lämpenee silloin.Mutta Rootsissa se kuumenee jo kulkiessaan ahtimen lapojen läpi,koska tuo tila,jossa ilma siirretään ikäänkuin ahtimen läpi pienenee ahtimen pyöriessä.Ruuviahdin taas siirtää ilman lävitseen siten,että tuo tila jossa ahdettavailma on,sen tilavuus pysyy samana ja näin ei ahtoilma kuumene valmiiksi ennen joutumistaan imusarjaan. Lisäksi ruuviahtimen pyörittämiseen tarvittava teho on pienempi kuin tavallisen roots-tyyppisen... Jokainen tehköön oman valintansa jos suunnittelee ahdinta konehuoneeseen,Whipple on minun valintani ja toivon mukaan sellainen myös jokupäivä löytyy konehuoneesta...ehkä piankin. Hyvät kesänjatkot vaan kaikille.
Pari tarkennusta edella mainittuihin faktoihin: 1. Rootsissa syy seoksen lämpenemiseen on kun seos kulkee roottorien ja ulkokuoren välistä , törmätessään ahtimen alla se kulkeutuu pakosta imusarjaan. Ja siellä ylitäyttö muodostaa paineen. Fysiikkaa: Puristuessaan aine lämpeää.. 8) 2. Häviö tulee koska roottorin harjoissa ei ole tiivistystä.Häviötä tulee myös (paljon) roottorin päästä koska sieltä seos pääsee vapaasti karkaamaan ( viri viri hommana voi koneistaa tehotaskut) (painelisäys 50% samalla pyörintänopeudella). 8) 3. Jos katsotaan ammattilaisten tekemiä roots-moottoreita niin huomataan ahtimen hieman outo sijoitus. Ko. ahdin "kuljettaa" seosta ja purkaa sen edestä alkaen joten ahdin tulisi asentaa hieman taakse moottoriin nähden. Tätä seikkaa ei ole valmiissa "katu"sarjoissa huomioitu koska se on vaikea toteuttaa monessa autossa muuttamatta tulipeltiä. 4. Pyörintänopeus/ahtopaine on täysin kiinni moottorista, ja mitä se on syönyt(tietysti ei sitä voi 100000 rpm/min kierrättää). Katumoottoreissa (suht vakio alakerta) suositeltava pyörintäsuhde on 8% alle, hieman kireemmissä ( madallettu puristus) 1:1 ja takotavaraa syönyt kone voi pyöriä jopa ylikierroksilla( itsellä max. 12%). Ahtopaine on verrannollinen pyörintäsuhteeseen mutta vaihtelee johtuen eri ahdin ja kone kokoopanoissa. Ahtopaine liikkuu 0.4-1.5 bar välillä. 5. Imusarjan pop-off ventiili ei ole hukkaportti vaan se on tarpeellinen ajettaessa joko 1/2" tai 8mm hammashihnalla koska jos tuli karkaa imusarjaan (ahdinkone aivastaa aina välillä) niin moniurahihnainen ahdin pysähtyy (hihna luistaa) mutta hammashihnalla ajettaessa ahdin joko hajoaa, repeää irti imusarjasta (siksi ahtimen alupultit erit. suositeltavat) tai räjähtää (erit. huono juttu :cry: ). Kuvitelkaa n. 7L sirpalepommi koneen päällä ilman suojaa. Henki lähtee. Ahtimen räjähdysmatto maksaa alle 1000€ eli olisi halpa henkivakuutus. Entäs omistajan vastuu jos jotain käy? ( omalla tuurillani jäisin ite henkiin, tappaen lähimmäiset ja sata muuta) 6. On harhaluulo jos luullaan että on HETI ja AINA painetta kun painetaan kaasua. Ei ahdin tee painetta jos sille ei anneta reilusti ilmaa Sama ilmiö on esim. turbokoneessa, voit ajaa vähällä kaasulla korkeilla kierroksilla ilman painetta. 7. Aina kun laitetaan välijäähdytin bensasumun ja koneen väliin niin ei hyvää seuraa. muistaako kukaan kemian tunnilta sellaista käsitystä kuin kastepiste? Se muodostuu aina kylmän ja kuuman kohdatessa. Bensa sumu tiivistyy vällärin pintaan aiheuttaen vajaa-/laihatäytön. :cry: Turbohemmot ovat havainneet tämän jo alkutaipaleella kun vielä yritettiin ajaa vällärillä kaasarit turbon imupuolella.= välläri täynnä bensaa... Homma toimii jos käytetään ruiskua ja suuttimet ovat vällärin jälkeen. 8. Paras keino lämpöjen hallintaan on vesiruisku. Toki jotkut ajaa teflon-tiivistetyillä roottoreillakin (kuluvat, säädöt ei pysy ja kallis ylläpitää). vesiruiskulla voidaan ruiskuttaa ahtimen yläpuolelta vesi/metanoili seosta koneeseen joka jäähdyttää palotapahtumaa, sisältää energiaa ja irroittaa karstaa palotilasta/männästä. Vieläkin suurempi hyöty saadaan jos ruiskuttettava seos ajetaan lauhduttajan lävi ensin. Toinen on ajaa ylimitoitetulla ahtimella ja pyörittää sitä maltillisesti. 9. Saitilla on tarkoitus keskutella Roots-ahtimista. Ei ole kai kenellekkään kuka on näiden lapapumppujen kanssa pelaa että millä on paras hyötysuhde. Ketä kiinnostaa, Kerääkö turbo tai paxton samalla tavalla katseita liikennevaloissa, parkissa tai näyttelyssä....Kyrvikkäitä vehkeitä, vanhan liiton vehkeitä vanhan liiton autoihin..
Onko nyt parempi? 10-71 on paljon pitempi kuoreltaan kuin 6-71, ne ei todellakaan käy samaan imusarjaan...
Duata, onko kenelläkään faktaa että saako ikänä leimaa semoiseen laitokseen mihin on jälkeenpäin sorvattu mekaaninen ahdin, mutta semmoista pakettia ei koskaan ole tehtaasta tullu valmiina?
Saako 90 asteen V-6 moottoriin mitenkään remmiahdinta? Ajattelin heittää monimutkaisella Fenioxin ruiskulla vesilintua ja iskeä kaasarit ja remmiahtimen Minkälainen kaasarisetti voisi antaa hyvän tehon 24venttiiliselle 3litraiselle V-kutoselle jossa nyt on asähköinen ruisku? Tällä hetkellä koneesta tehtaan mukaan irtoaa 200hv.
hmm..eiks toi pop-off venttiili ole toiselta nimeltään by-bass venttiili ja tarkoitus periaate se: löysätessä kaasua alipaine käskee venttiilin aueta ja kierittää painetta ennen remmiahdinta/imusarjan välillä
sellaistapa olis kyselys et toimiiko paremmin /enemmän tehoja jos läppärunko/rungot ahtimen jälkeen??? Ja selvyydeks olis vielä 4koneesta sit kyse,jos rupeaa kovin vaivaa.
...jos on kyse mekaanisesta ahtimesta ja asennetaan kaasuläpät ahtimen jälkeen, nii saattaa käydä aikasta hassusti! Meinaan silloinhan ahtimen saamaa ilmamäärää ei rajoiteta mitenkään jolloin paine ahtimen ja läppien välillä(riippuen kaasuläppien keskeisyydestä) joko nousee taivaisiin jolloin joku hajoaa(läpät) tai paine työntää läpät auki ja jolloin taas koneen varvit nousee taivaaseen ja sit hajoaa jo muutaki ku läpät! Että eikun kokeilemaan!...
Ajattele rysä asiaa vielä uudestaan, eiköhän se ahtimenkin pyörimisnopeus pienene kun kaasuläpät laitetaan kiinni? Tyypillinen sijainti näkyy kuvissa: http://www.jeepconnection.com/pictures/ ... arger.html
Rysä varmaan tarkotti roots ahdinta, ei tollasta centrifugi puhallinta. Rootsihan ei varmana toimis jos läpät ois sen alla. Ja noi keskipakoahtimethan tosiaan laitetaan yleensä puhaltamaan "vasten kaasuläppää" niinkuin tossa jeepin tapauksessa.
Ei mitään merkitystä tehojen puolesta. Kun halutaan täydet tehot, niin läpät on auki. Aivan sama, missä ne läpät silloin ovat.
