remmiahdin valtakunta

Recport imari käy kyllä ovaalikansiin, mutta kannattaahan siinä imukanavan suuta vähän sovittaa ettei niin rajua kynnystä jäisi.
Tiivisteenä voi käyttää recport tiivisteitä.

Oval imari taitaa käydä vähän huonommin recport kansiin jo kanavan yläreunan tiivistymisen takia.

 

Onko kokemuksia pinnoitteista männän päällä ja kansissa, onko käytännön hyötyä vai meneekö rahat hukkaan?

 

Jossain ihan hipo haetaan viimestä heppaa ja kestoa osille moottorissa voi olla jotain hyötyä, ns normi moottorissa melkolailla täysin turhaa puuhaa.

 

Ite en oo pinnotteita käyttänyt oikeestaan missään. Joissain männissä niitä on vakiona, eikä niitä ole sieltä poistettukaan. Aika vähän on ollut mäntävammaa. En oikeen ymmärrä et niissä missä on ollut, pinnoite olis jotain pelastanut. "kovin" noista varmaan ilokaasutettu 748 motti mis ilman kaasuja 1350 ja viis settiä 300 hepan kaasuja. Siit meni kerran yks mäntä kahen vuoden ajeluilla.

 

Kannattaa huomioida tuon nokan kanssa että ne Max RPM arvot menee ikkunasta pihalle samantien.
Ne menee ylemmäs kuin mitä nokka valmistaja ilmoittaa.

Esimerkkinä 350SBC ja siinä 6-71 ahdin ja Compin 268nokka.
Tälle nokalle ilmoitetaan ja testattukin että 5000rpm on aikalailla tehot käytetty.
Bloweri motissa pienellä 0.4bar paineella se tehopiikki olikin yli 6000rpm.
Se miten paljon se sitä venyttää,on eri juttu,mutta huomaamisen arvoinen asia.

Enempi painekoneissa suositaan leveää LSA lukua 112-118 mutta toimii ne 106-110 arvoillakin.

 

Johonkin koneeseen aikoinaan tuli pinnoitus mäntiin ja kansiin, mutta en pysty sanomaan paljonko sillä tuli hyötyä.
Varmaan sillä jokunen heppa tulee lisää, kun isompi osa energiasta siirtyy liikkeeksi eikä lämpörasitukseksi mäntiin, kanteen ja venttiileihin (mikäli nekin on pinnoitettu).
Onko se kannattavaa, onkin sitten vähän niin ja näin.

Tuosta nokasta sanoisin että jos ei ole muuta syytä sitä vaihtaa, niin pidä se xe274:nen, (ja pidä ahtopaineet kohtuullisina!).

 

Toimii toki pienemmilläkin LSA arvoilla, mutta kyllähän se jos rahalla satsaa ahtimeen niin kannattaa se nokan LSA arvotkin katella silleen kohdilleen ettei syyttä suotta hukkaa sitten ahtimen potentiaalia ja puhalla ahtopaineita pakoputkentuuletukseen.

 

Voiko käyttää ahdinkonetta vaikka ei ole tietoa LSA arvoista?
PSA arvot oli hyvät kun kävin vasta terveystarkastuksessa.

ah

 

Nokan LSA ei yksin kerro nokan sopivuudesta ahdinkäyttöön kaikkea ollenkaan, koska overlapistahan on kyse, johon vaikuttaa myös asteet.

Jos verrataan tuota 110 lsa:n xe274 overlappia vaikka pykälää isompaan xfi280 jossa lsa 113, niin molemmissa on overlappia aika tarkalleen samat 60 astetta.
Sitten jos valitaan joku rajumpi blowernokka 114 asteen lsa:lla, niin overlappia voi niissä olla jo 70-80 astetta, johtuen runsaammista asteista.

 

Ei kerro koko totuutta,vaan ajatus onkin kun asteet pidetään samoilla alueilla.
Roots tuo niin lujaa alas muutenkin vääntöä että sen alueen leventämiseen ei haittaa ole,helpottaa tyhjäkäyntiä ja alentaa sylinteripainetta samalla detonaation riskiä.
Toki tiukalla nokkakulmalla on sekin hyöty taas että jäähdyttää pakoventtiiliä ehkä hiukan paremmin mutta tuossa koneessa,mihin nokkaa omistaja pähki.näillä asioilla ei niin suurta merkitystä.

Pointti oli se että Roots venyttää sen nokan aluetta,ihan testaamalla nähty.

 

Tarkistiko ne ettei sulla ole PMS, se vois selittää silloin tällöin esiintyvää ärtyneisyyttä.

 

Mulla nokka tuli valittua silloin kun ahtimesta ei ollut suunnitelmaa, lisäksi korona muutti suunitelmia ja summitin hyllystä löytyi lopulta Clay Smith hyd rullanokka, 229/235@0,050, LSA 107. Centers 103/111. Sitten tilasin Prochargerin ja mietin tuleekohan tällä nokalla painetta ja voimaa ollenkaan mutta ajattelin kokeilla ensin kuitenkin. Vakiohihnapyörillä näytti tulevan 0,50-0,55 bar ja voiman lisäyksen kyllä tuntee selvästi, kannet AFR cnc oval port. Mielessä on käynyt että painetta voisi kokeilla nostaa tuolla nokalla. Ahtimen pyörässä on reilusti varaa pienentää. 6500 rpm kohdalla ei ainakaan vielä mitään hyytymistä huomaa, korkeammalle en ole halunnut kierrättää vaikka alakerta onkin nelipulttinen ja teräsakseli. Nokkavalmistajan mukaan alue riittää n. 6400 r saakka.

Vetten pikkulohkossa mulla oli mieto Comp 210/220 - 114 nokka, 1000-5000 rpm ilmoitettu alue. Kannet AFR cnc 195 cc. Dynossa suurin teho tuli Prochargerilla 5540 rpm, vääntö 4550 rpm/ 0,4 bar. Rajoitin 6200 ja sinne asti kyllä kiekas iloisesti ilman puutumista.

 

Mites noin toimivuuden kannalta pitäisi ajatella ahdetussa koneessa, jos LSA on vaikka 110 astetta mutta imun keskilinja 108 ja paon keskilinja 112. Jos sitä vertaa vaikka sellaseen jossa molemmat on 110 astetta?

 

Samanlailla sitä ajoituksella hienosäätöä voi ahdetussakin tehdä, ja on tietysti tapauskohtaista miten saa vahvistettua haluamaansa ominaisuutta.
Monesti ahdettuun säädetään nokan ajoitus "straight up", mutta saatetaan myös aikaistaa tai myöhäistääkin.

Kun otit juuri tuon 2 asteen muutoksen kysymykseksi, niin siitä tuli mieleen takavuosien alkkiskilpurin ajoituskokeilu:
Nokka oli ohjeen mukaan muistaakseni 5 astetta aikaistettu, ja tiukassa kilpailutilanteessa kokeiltiin kesken kisan aikaistaa 2 astetta lisää, ilman muita muutoksia. Tuloksena oli kympin kovempi aika ja 9 km/h lisää loppunopeutta. Silloin puhuttiin 6.1 - 6.2 sek ajoista vartilla.

 

Miten se vaikuttaa ominaisuuksiin jos aikaistaa tai myöhästää? Ja toimivuuteen jos katukäyttöä miettii pääasiassa?

 

Samalla tavalla se periaatteessa vaikuttaa kuin vaparissakin, mutta en ole asiaa henk.koht katukoneessa testaillut, kilpurit on vähän oma maailmansa.
Pari astetta sinnetänne ei katuautossa ihmeitä vaikuta, mutta jos ohje on että sekä lsa että icl on vaikka 114 astetta, niin en siitä ainakaan enää myöhästäisi, mieluummin vähän aikaistaisin.

 

Ei taida joidenkin nokkien overlapit olla oikein?

Kokeile Wallacen laskuria.

http://www.wallaceracing.com/overlap-calc.php

 

Vaparimotti.
Jossa on A vaparinokka.
Ja melkein samoilla arvoilla oleva B ahdinnokka.
A teki enemmän tehoa, vaikka nostot,asteet yms on melkein samat.
Nyt lisätään Ahdin kuvioihin. kuinka moni on sitä mieltä, että nokka A häviää nokka B:lle koska ahdin on mukana kuviossa ja nokka B on ahdin tai ns boost nokka?

 

Luulen että vastaukseen vaikuttaa myös se, onko kyseessä turbo vai mekaaninen ahdin.
Veikkaisin turboon B.
Ja ruuvi/centrifugaali A.
?