Sniper efi, ja tulpat mustana...

Overdrive.fi on harrasteautoiluun keskittyvä verkkosivusto, joka tarjoaa sisältöä harrastajien ja rakentajien tarpeisiin. Epäasiallinen ja loukkaava sisältö, joka rikkoo sivuston käyttöehtoja, poistetaan. Näin eivät myöskään poliittinen keskustelu ja aiheet sinne kuulu. Harrastus on yhteinen poliittisesta kannasta riippumatta. Overdriven yleiset käyttöehdot löytyvät täältä, ja on hyvä muistaa, että jokainen keskustelija on rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa omien viestiensä sisällöstä.

Ketju osiossa 'Moottori', aloittaja Cnn, 2.7.2020.

  1. kipi79

    kipi79 3rd gear

    Minkälaista vikaantumista se lisää, ettei ylimääräisellä bensalla huuhdella öljykalvoa pois sylintereistä?
    Miten venttiilimäärä tai työntötankojen olemassaolo vaikuttaa seossuuhteeseen ja vikaantumisherkkyyteen?
    Olen ollut käsityksessä, että merkittävimmät seikat liittyisivät puristussuhteeseen, palotilan muotoon ja tulpan (tai tulppien) sijaintiin.
    GM:llä oli ajatus (toiminto joka löytyy ihan GM:n tehdas ecuista) käyttää lean burn toimintoa 80 luvulla (V8, työntötangot ja 2 venttiiliä per pytty), eli siis tehdasautoissa oli tarkoitus ihan takuun piirissä ajaa stokiometristä laihemmalla seoksella. Paikallinen EPA torppasi tuon ajatuksen kun selvisi, että laihakäyttö lisäsi NOx päästöjä ja GM joutui disabloimaan kyseisen ominaisuuden.

    Olen myös kuullut useammasta lähteestä, että "näitä vanhoja" moottoreita pitää aina käyttää rikkaalla tai ne hajoaa, yhtään konetta en ole kuitenkaan nähnyt joka olisi hajonnut siihen ettei sitä ole hukutettu bensaan osakuormalla.
     
  2. xarper

    xarper Gearhead

    Jooh turbo E85 itellä kans, 11.5 o target afr WOT ja ahdoilla, vähän allekin menee välistä mut parempi niin ku laihalla.

    9.5 puristukset, vajaa .600 nostoja, jotai 230 .050 asteet, ahdot huiteli jossai 1.7-1.8bar rajottimella ku kiinan hukkis oli hyvä :poff:
    Nyt yks bilteman hukkis ni kakkosella 5000 rpm 1.3 bar.

    Mut jooh yksilöitähän nää kaikki on, sillei ne säädötki haettava, toisessa toimii toisessa ei.
     
  3. Hukka86

    Hukka86 2nd gear

    Veikkaisin liittyvän kansien/mäntien palolämmön kestoon. Ehken liittyy aikaan ennen laajakaista lambdoja kun kapea kaistallakaan ei oikeen tiedä paljonko ollaan laihalla ja joku sulaa.
    En kyllä tiedä mutta epäilen jotain tollaista.
     
  4. Vermilion

    Vermilion Gearhead

  5. Hupeli

    Hupeli 2nd gear

    Jälkiasennus ruiskujärjestelmissä lamdan sijainti tulee monesti kauas itse pakoaukoista, varsinkin kun käyttää peltisarjoja.
    Jostain lukeneena lamdoissa taisi olla sitä useampia johtoja mitä kauempana putkessa oli sijainti.
    Tarvitsevat jonkinlaisen lämmityksen.
    Jos tällaisia joskus laittaisin niin orkkis valuraudan jälkeen heti reikä lamdalle.
     
  6. Hukka86

    Hukka86 2nd gear

  7. kipi79

    kipi79 3rd gear

    2-tahtisissa voitelu hoidetaan hieman eritavalla.

    Siinä mielessä kannattaa miettiä tuotakin artikkelia, kun 4-tahtimoottorissa männän voitelu hoidetaan moottoriöljyllä, niin tekeekö se hyvää että sylinteriputkiin päätyvä ylimääräinen bensa huuhtelee voitelevan öljyn pois sieltä?
     
  8. kipi79

    kipi79 3rd gear

    Jos moottori tuottaa max tehon, vaikkapa 200kW, 25% hyötysuhteella, on kokonaisteho 800kW josta siis tuo noin 600kW kuskataan pääosin lämpönä ulos. Moottorin jäähdytysjärjestelmä on mitoitettu tuota tehoa varten.
    Jos maantieajossa päästään johonkin 30kW tehontarpeeseen ja hyötysuhde olisi luokkaa 20% eli kokonaisteho olisi 150kW, josta lämpönä hukkuu luokkaa 120kW. Niin eikö luokkaa 600kW teholle suunniteltu jäähdytys kykene tuota jäähdyttämään ilman lisäbensaa? Oletetaan tietysti vielä että täytös on maksimissaan luokkaa 50%, keski- ja maksimipaine paljon tuon alle.

    Joo, karkeasti noin 30% kokonaistehosta tulee pakoputkista ulos, eikä siksi kuormita varsinaista "jäähdytysjärjestelmää", mutta tuosta nyt pystyy vähän arvioimaan suuruusluokkia...
     
  9. Hukka86

    Hukka86 2nd gear

    Mielestäni palo lämpö on eri asia kuin jäähdytys järjestelmä kun se lämpö hetkellisesti kohdistuu mäntään ja kanteen. Esim.imuvuodon vaikutuksesta sulaa jopa tulppa kun se kohdistuu yhteen sylinteriin
     
  10. jpalvima

    jpalvima 3rd gear

    Onko sarja/putki tiivis ennen lambdaa? Tulee mielenkiintoisia asetuksia jos ECU päättelee koneen käyvän laihalla vuotavan pakoröörin takia
     
  11. kipi79

    kipi79 3rd gear

    Jos osakuormalla täytös on alle 50% täydestä, kyseessä lämpövoimakone, miten siihen saadaan korkeampi palolämpö kuin täyteen? Laiha seos tuottaa vähemmän lämpöä kuin stokiometrinen.
     
  12. Turbiini

    Turbiini Gearhead

    Kyllä se laiha seos tuottaa suuremman palolämmön ja siis nimen omaan pakokämmön. Liekki on paljon kuumempi, mutta palaa lyhyemmän aikaa ja siten ei lämmitä mitään ympärillä.
     
  13. Slant Sickness

    Slant Sickness Double Gearhead

    Jotenkin muistuu mieleen, että lentokoneessa piti rikastaa seosta jotta pakolämmöt pysyy alempana. Oman aikansa happianturi!

    Jos ongelma-ajokissa on sytkäongelma, niin sinne putkeen menee happea enempi, joka Sniperin jatkuvasäätöisessä rikastuttaa seosta ja mustaa tulppia ja ...
     
    Vermilion ja Gary Grand tykkäävät tästä.
  14. Cnn

    Cnn 3rd gear

    Tuli tässä vielä mieleen noista seoksista ja palamisesta. Kun olen korvannut alkuperäisen kärkijakajan HEI jakajalla, niin onko porukka yleensä muuttanut tulppia kuinka paljon? Eli esim tässä tapauksessa orkkis tulppien kärkiväli on muistaakseni 0,8mm. Pitäiskö olla pienempi väli paremman kipinän saavuttamiseksi?
     
  15. xarper

    xarper Gearhead

    Isompi hei jakajalla.
     
  16. kipi79

    kipi79 3rd gear

    Onko sulla tähän lämpövoimakoneen periaatteen ja fysiikan vastaiseen väitteeseen jotain perusteitta? Laiha ja rikas seos palaa hitaammin kuin stokiometrinen. Kumpikin tuottaa myös vähemmän lämpöä kuin stokiometrinen.

    ”Laiha seos” joka normaalisti rikkoo moottoreita on hieman alle stokiometrisen ja hieman rikkaamman ”parhaan” tehon tuottavan esim 12,5 seoksen välissä.

    tuossa on 1 kaavio aiheesta, stokiometrinen on kuumin.[​IMG]
     
  17. VooDoo

    VooDoo Gearhead

    Faktahan on niin että bensiinillä 14.7 seos tuottaa koviman lämmön, molemminpuolin tätä lukua alkaa palolämpö putoamaan.

    Laihempaa seosta on vaan vaikea saada enään palamaan tasaisesti eikä ole polttoaineen jäähdyttävää vaikutusta tarjolla niin paljoa (nakuherkkyyttä ym)


    Ahdettuja ajetaan usein 11.5-12 seoksilla varmuudenvuoksi, niilläkin paras teho tulee jossai 12.7 lähimaastossa, mutta polttoainetta ajetaan varmuudenvuoksi sisälle jäähdyttävän ominaisuuden takia ja saadaan vähän mahdollisuuutta olosuhteiden muutokselle.
     
    xarper ja kipi79 tykkäävät tästä.
  18. Slant Sickness

    Slant Sickness Double Gearhead

    Eikö se laiha seos pala hitaammin? Jostakin syystähän pakoventtiilit ovat ”vaarassa” silloin, kun seos on todella laiha. Jos palaa hitaammin, niin palaa kenties myös poistotahdin aikana. Venttiilit ovat sananmukaisesti liekeissä.

    Just eilen katselin lentokoneen instrumenttia ”EGT”. Tosin hyllyssä. Jos ja kun pilotin pitää säätää seosta pakolämpöjen mukaan, niin säädön on oltava yksiselitteinen. Seosvipu vaikuttaa pakolämpöihin vain yhteen suuntaan. Enemmän soppaa, vähemmän kuumat pakokaasut.

    Ahdetussa ilmajäähdytteisessä olen huomannut rikkaan seoksen vaikuttavan kyläpyörityksessä suotuisasti öljyjen lämpöön, joita ei helteilläkään saanut pahasti sadan asteen päälle. HC on ”varmasti yli tonnin”.
     
  19. Cam69

    Cam69 2nd gear

    Tuplata voit kärkivälin HEI:llä. Tiedä sitten onko mitään vaikutusta nokeentumiseen. Helppo kuitenkin kokeilla.
     
  20. Weijari

    Weijari Gearhead

    Eipä taida n 1,3mm (0,05") jälkeen olla hyötyä kärkivälin kasvattamisesta.

    Saahan HEI ns. suoraa virtaa, eikä kärjelliselle jakajalle tarkoitettua alennetua jännitettä?
     

Kerro tästä muillekin!