SU kaasutin

Miten tunnistaa SU-kaasuttimen mallin.Onko numero stansattu johonkin kohtaa vai kuinka, kun en itse moista havaitse missään.Tarkoitus ostaa korjaus-sarja.

 

jos strömperin su:uuta tarkotat ni pitäishän sen siinä hatussa 6mm korkeilla numeroilla olla 175 tai (125?? vai mikä se pienempi on) niitten fyysiset erot on kyl huomattavat! 175:den kansi on n.9cm ja (125):den kansi on n.5cm ...

ja jos mersun pierburg su:uuta tarkotat ni sen seoksen säätä on pohjassa 24mm avaimella ja täysin erillainen stömperistä ulkoisesti!!

tarkemmat erot (vuosimalli erot) selvii varmaan volvolandiasta mut 175:sen korjaus sarjat on aika pitkälte samoja!!

.......sit tietysten löytyy hitatsin ja keihinin su:uut mut ne onkin jo luku erikseen ja niihin ei kuitenkaan saa edes osia...saatika uusia osia!

 

Ja sitten on aito SU-kaasutin. Mallia voisi arvailla, jos tietäisi minkälaisessa koneessa se on kiinni?

 

... no eikös tämä ole just se pienempi (esim.strömperg) eli cc125? vai mikä se merkintä oli .......

 

Pienempi römppänen on 150, joita ainakin Volvossa ja Saabeissa käytettiin tuplakaasutinmalleissa. Noita 'oikeita' SU:tahan on ollut sitten vaikka missä brittikulkineessa.

 

Toi vauhtivaunun kuvalinkin kaasari on tyypiltään HIF ja yleistyi brittipeleissä 70-luvun puolenvälin jälkeen. Oli niintä monessa muussakin pelissä. Koon saat selville kun mittaat kurkun halkaisijan. 38 mm on HIF 38 tai HIF 6, 44 mm on HIF 44 tai HIF 7. HIF tais tulla sanoista horizontal integral float eli uimurikammio on kaasarin rungossa kurkun alla.

Vanhemmissa HS sarjan kaasareissa on erillinen uimurikammio kaasarin rungon vieressä. Uimurista tulee ns. suutinputki rungon alle. Kokoja on HS1, HS2, HS4, HS6 ja HS8. Koko selviää mittaamalla edelleen se kurkun koko. Tuossa numeroinnissa on brittiläinen logiikka. HS2 kurkkukoko on 1 tuuma + 2 / 8 osaa päälle eli tuuma ja vartti. HS4 taas 1 tuuma + 4 / 8 tuumaa. Sama pätee noihin HIFfeihin.

HS1 ja HS2 oli kahdella pultilla imusarjassa, ja pultit ovat pystyssä. HS4 on myös kahdella pultilla mutta ne ovat 45 astetta killillään pystylinjaan nähden. HS6 ja isommat on 4 pultilla, samoin HIF:t.

Kaasarin alkuperä on selvinnyt pienestä alumiinilätkästä, johon on stanssattu varaosanumero, HS kaasareissa esim. AUD ..., HIFeissä mm. FZX ... . Lätkä on ollut kiinni kiinni männän kammion ruuvin alla. Jos semmoinen löytyy niin numeroa voi testata vaikkapa sivulla http://www.burlen.co.uk .

 

Yhtä lailla noita "oikeita" SU:ita on ollu volvois, sport-malleis tupla SU:t, oisko vanhemmis ollu HS ja uudemmis HIFit...

 

HIF kaasarit nämä näyttisi olevan ja sille pienelle tuntemattomalle aluimiinilätkällekkin löytyi selitys,siis suuri kiitos valaisevista tiedoista ja osien hankintalinkistä.
Nämä kyseiset SU,t ovat jaguarista vm -77 ja tarvitsevat hieman huoltoa ja säätöä joten nyt varmaan homma etenee.

 

Volvon P1800 eli pyhimyksessä oli jo vuonna -61 HS-6 tuplina.

 

SU-kaasuttimen säätö

Vaihdoin uudet jetit, neulat, sulkijat ja tiivisteet.
Miten SU-kaasutinpari säädetään huomioiden kulutus ja mukavuus?

1) Jetit laskevat sivuruuvia kiristämällä ja seos rikastuu, keskiasento on n. 6 kierrosta auki. Määrittänee seoksen n. 800r?
2) Yläkammion vaimennusjousi sallii neulan nousta kaasutettaessa, jousta venyttäen neula nousee vähemmän ja seos laihenee ylemmillä kierroksilla 3000r - 5000r?
3) Tyhjäkäyntiruuvi vaikuttaa ilmeisesti tässä kaasutintyypissä koko kierroslukualueella, joten tyhjäkäynnin lasku laihentaa seosta?
4) Onko neuloja saatavissa eri seoksille ja kannattaako?
5) Mitkä muut tekijät vaikuttavat kaasuttimen toimintaan?
Polttoainepumppu, suodatin ja alipainesäädin kunnossa sekä sytytyshetki säädetty tehtaan arvoon.
6) Miten varmistetaan että kaasuttimet toimivat samalla tavoin?

Osatekijöitä järjestelmällisesti säätämällä ja vertaamalla vakioajolenkeillä?

Millaisille prosenteille 70-l SU-kaasutinpari säätyy testerillä säädettäessä / mitä suosittelette? Kannattaako SU-kaasuttimet vaihtaa esim. Weber 500:een. Talous, pehmeä käynti ja teho koko kierroslukualueella?

 

Su ei sinänsä poikkea muista peleistä, jos haluat taloudellisuutta niin säädät kaasarit niin laihalla kuin mitä kone sietää.

Muutama perusjuttu: kammiossa oleva öljy ja jousi vaikuttavat siihen miten mäntä ja siinä oleva neula reagoivat virtauksen muutokseen. tavallaan toimii myös kiihdytyspumppuna hidastamalla männän nousua (suurempi virtausnopeus -> kovempi imu neulan ohi suuttimesta -> lisää gasoa) Tyypillinen esimerkki jos kammiossa ei ole öljyä: Jos mäntä nousee liian nopeasti virtauksen kasvaessa niin kone saa ilmaa mutta ei tarpeeksi polttoainetta. Tällöin kone stumppaa avain kuten tavallisessa koneessa kiihdytyspumpun syötön ollessa liian pieni.

Jousia on kaasarin tyypistä riippuen eri jäykkyydellä, HIF:iin taitaa olla 3 eri versiota. pelisääntönä se että jollei konetta ole ronkittu oleellisesti niin käytetään sitä jousta mikä kaasariin kuuluu. Niitä ei pidä mennä venyttelemään tai katkomaan. Toi on erityisen tärkeää tuplissa joiden pitäisi toimia synkronissa. Yksikaasaritouhuissa (esim. Mini tonni ratasarjassa) on sitten tehty mitä mielenkiintoimpia viritelmiä aiheesta mutta ei niistä sen enempää. Jos konetta on hierottu ihan oikeasti niin saattaa olla ettei jousen jäykkyys riitä vaan mäntä nousee liian nopeasti yläasentoon ja seosten säätäminen on vaikeaa /mahdotonta koko kierrosalueelle. Jos jousi on taas liian jäykkä niin mäntä ei nouse yläasentoon ja kuristaa virtauksia.

Neulan profiili määrää seokset KOKO kierrosalueella ja niitä on muutamia satoja kappaleita eri kaasarityyppeihin. Jos konetta on hierottu niin PITÄÄ vaihtaa, muuten kone ei pelaa niin kuin pitäisi. Tyhjäkäyntiruuvi kaasulapällä säätää tk-kierrosluvun. Seosruuvi millä nostat tai lasket suutinputkea säätää seosta siten että seos rikastuu tai laihenee samassa suhteessa koko kierrosalueella. ELI: jos käy rikkaalla alakierroksilla ja ok ylhäällä, ja ruuvaat seosputkea ylös (laihemmalle) niin seos laihenee sekä alhaalla että ylhäällä. Ylhäältä voi mennä jo liian laihalle.

Nimimerkistä ja viittauksesta weberiin päätellen sulla on MGB 3,5 litraisella mosalla ? Noissa tehtaan peleissä imusarja oli aika seksikäs ja SU:t vierekkäin koneen takapuolella. Etenkään se imusarja ei välttämättä ole mikään virtauksen riemuvoitto. Mun omien kokemusten mukaan (Holley 390 ja Edelbrock 500) nelikurkkuinen on normaalikäytössä miellyttävämpi (helpompi kylmäkäynnistys, aavistuksen nöyrempi käytös) mutta MGB:n tapauksessa tila voi muodostua ongelmaksi jos konepeltiä ei halua puhkoa. Kummallakaan nelikurkkuisella ei päässyt yhtä pieneen kulutukseen kuin kahdella SU:lla.

Roverin koneeseen löytyy aika hyvin reseptiä neulojen suhteen, jos tietää koneen tarkemmat speksit.

 

MGB GT V8

Oho! Onko noita suomessa. Paas laitten kuvia.

Yksi mun suosikkiautoista. 8)

 

PK-seudulla on yksi Roverin tekniikalla oleva MGB mutta en ole varma onko se alkuperäinen vai muutettu. Hämärä muistikuva on että olis 4 pystyimukaasarilla.

 

SU-säädöt

Kiitos ja kommentit "Muutamaan perusjuttuun":

1) "toimii myös kiihdytyspumppuna hidastamalla männän nousua (suurempi virtausnopeus -> kovempi imu neulan ohi suuttimesta -> lisää gasoa)"
=> jäykempi jousi = laihempi yläkierroksien seos.

2) "jos kammiossa ei ole öljyä"
=> laitan ATF:ää, mutta riittääkö eponiikkikorkin alustan täyttö n. 3cm2?

3) "käytetään sitä jousta mikä kaasariin kuuluu. Niitä ei pidä mennä venyttelemään tai katkomaan."
=> 34v on jousi ollut ennallaan, räjäytyskuvista tarkistin suhteet. Kone alkuperäinen vähän ajettu. Jousivastusta muuttaen voi ilmeisesti säätää seosta ajotuntuman mukaan.

4) "Neulan profiili määrää seokset"
=> uusin jetit, neulat ja sulkuneulat. Uudet neulat ovat kartiomalliset, vanhat koverat, pitempään ohuet ja levenivät ylempänänä nopeammin. Sulkuneuloissa on jousi, vanhoista puuttuu.

5) "jos käy rikkaalla alakierroksilla ja ok ylhäällä, ja ruuvaat seosputkea ylös (laihemmalle)"
=> Näin juuri ja ajotuntumalla säätö. RR 1) kohtaan nähden: eikö neulan noustessa pitäisi seoksen rikastua?

6) "sulla on MGB 3,5 litraisella mosalla? Noissa tehtaan peleissä imusarja oli aika seksikäs ja SU:t vierekkäin koneen takapuolella. Etenkään se imusarja ei välttämättä ole mikään virtauksen riemuvoitto."
=> kulmikas on ja lämpötila vaikuttaa, käyntilämpöisenä toimii pehmeästi.

7) "Kummallakaan nelikurkkuisella ei päässyt yhtä pieneen kulutukseen kuin kahdella SU:lla."
=> kulutus on nyt 11 - 12l/sadalla ja netissä puhuvat alta 10, millaisiin lukemiin pääsit?

Löysin sovellettavan ohjeen (ja tunnelmaa):
http://www.jaguarminnesota.org/Newsletter/PDF Files/OCT08.pdf