Tehohäviö?

Keväällä ajettu Santalan moottoridynossa 420 hp.
Nyt syksyllä takapyöriltä 251 hp, ja nämä rullat on sitten just eikä melkein säädöissä.
Tehohävikki tuntuu melko suurelta, ehkäpä liiankin suuri vaikka motti tuntuisi olevan edelleen samassa kunnossa ja säädöissä kun keväällä.
Tekniikka 343 + BW M11 + Eaton True Track
Laskeskelin hävikin olevan n. 40%
Jos tuohon köykäsemmän lodjun (904) vaihtaisi niin olisiko odotettavissa minkälaista hyötyä?

 

On kylla outoo mielestani mahdotonta tommonen havikki. Kun mulla oli rallimiesten tarkassa pyoradynossa 350hp niin konetehoks sanoivat 420-430. Mulla a-833 manuaali

 

^^Kato ny vielä tarkemmin sitä lappua, että lukeeko 251 kw vai hp

 

Olisiko joku käyttänyt molemmissa dynoissa, ja millaisia hävikkejä on todettu mittaamalla.

 

Onko noi millä korjattuja lukemia, EEC, DIN, SAE NET, SAE STD jne vai korjaamattomia?

Mikä oli kierrosten nousunopeus/sek mittauksissa vai "Steady rate"?

Huipputehokierrokset, erosivatko toisistaan kuinka paljon?

Mitä enemmän turbiini luistaa stall speedin yläpuolella, sitä enemmän se huipputehoa hukkaa. Mitattiinko laskennallista moottori rpm takapyöriltä vs suoraan motista rpm mittaamalla?

Luistiko renkaat?

Moottorin jäähdytysnesteen lämpö mitattaessa?

Kun motti on autossa, yleensä silloin eroaa polttoaineen siirto, pakoputkisto, motin lämpö, ilmanotto, sytkäjärjestelmän käyttöjännite jne. Jos noista useampi on ei-optimi, saa tehoa putoamaan arvattavasti paljonkin.

Mulla tapahtui tuossa aiemmin syksyllä niin, että pyörännapadynossa mitattiin tehot ja väännöt akselilta otetuista laskennallisista konejenkoista, jäi turbiinin luistot ottamatta huomioon, tajusin tän vasta kotimatkalla auto paskana lavetilla.

Takarenkaiden paineet, oliko kässäri vapautettu, pyörän paikka rullalla, rengastyyppi, hihnojen kireys, kardaanikulmat?


Keksis varmaan enemmänkin muuttujia vielä, mutta tässä alkuun.
Aika iso hävikki kuitenkin.

 

Oon aina ollu pyörädynomies. Mikä takapyöristä ulos tulee on se mikä sitä autoa liikuttaa.

Mikä dyno? Noita tarkkoja pyörrevirtajarruja ei kovin montaa suomessa ole. essonbaarilaput kannattaa hakea moottoridynosta tai inertiarullilta.

Takaveto manuaaliaskilla hukkaa about 14 pinnaa, automaatti hiukan enemmän mutta ei mitään alyttömiä, Th400 ja fordin c6 taitaa olla sieltä syöpöimmästä päästä. Moparin askeista ei ole mitään käryä.

Pelkästään tässä kuussa on ollut kolme dynoreissua, kolmella autolla. Pari automaattia ja yksi manuaali. tehoa on kaikissa ollut enemmän kuin odotettu ja kaikki ajamalla paikalle ja ajamalla pois.

..Meikäläisen mielstä on aika hakusessa on mittaukset jos ei koneesta oteta luotettavaa kierrosnopeustietoa. Mutta tääkin tietty vaan mun mielipide ja väärä sekin.

 

Mulle on ainakin dynomies selvittäny että se teho minkä dyno näyttää on normaali ilmoitusteho eli sama kun mitä ilmoitetaan yleensä auton teknisissä tiedoissa eli siihen sisältyy apulaitteet muttei lootaa/perää. Ja saahan siitä tietenkin takapyörätuloksenkin mutta kolmas juttu on nuo pelkät sae-hepat johon kuuluu pelkkä kone,ei kai niitä missään enää ilmoiteta?? Vai oliko tuossa kyse irtokoneesta? Hurja tehonpudotus muuten pyörille.

 

Molemmissa käyttänyt, mutta koneeseekin tehty välissä muutoksia.

Takapyöristä 380hp ja varttimaili 10.7 ja 200
Santalan dynossa virittämisen jälkeen koneesta 644hp ja varttimaili 10.3 ja 211

Tosta loppunopeudesta vois laskea, että ennen viritystä koneessa oli ~570hp.

Inertiadyno ja tosiaan takapyöräteho, ei mikään laskennallinen konetehon arvio.

 

Mulla takapyöristä mitattu parhaimmillaan ~420hp(pitäis kaivaa lappu), joka dyno dynamicsin mukaan koneesta just 500hp. manuaaliaskilla. Kaikki putket, hihnat yms kikkarat tietty kiinni.

 

Laatikko on 3v Borg Warner M11 vakioturbiinilla ja stallilla , valurauta case, käsittääkseni hyvin läheistä sukua jo mainitulle C6:lle f öljytkin kuuluu olla.

Penkityksissä samat tai samanlaiset, msd puola, boxi, koneen carter mek. bensapumppu, rullilla ilmansuodatin paikallaan, moottoridynossa ilman.

Dynosta hieman. (ex vtt. sport device dyno sp4)
Pyörrevirta jarru tuplarullat (600kg) inertia massa 19,6 m/toiseen, rullat kytketty toisiinsa hammashihnalla, rullien häviöt kompensoitu.
Ko. veto inertialla!

Lukemat korjaamattomia, rengaspaine 2.5 bar, ei luistoa.

Kierrosten nousunopeudesta, vedon kesto 9.5 s. nousu 452 rpm s. (keskiarvona.) vedon aloitus 1400rpm/55kmh, loppunopeus 227kmh/5721rpm
.
Data rpm muodossa, rullat/moottori
1800/2125, 2300/2525, 2700/2920, 3500/3661, 4000/4126, 4500/4597,
5000/5064, 5500/5546

Omat vaihteistopähkäilyt Th 200 R4, Th 700 R4.
Tf 904 löytyisi sopivilla kuorilla mutta vain 3v.
Loppunopeudesta voi päätellä että 2.77 perävälitys on liian harva jos pitäisi yrittää poistua.

 

Tiukka turbiinihan sulla on, luisto datan mukaan yli 5000 rpm on about 1% ja alle.
Erosiko moottori- ja pyörädynon max. rpm paljonkin? Tämä kertoisi mahdollisista kuristeista kun motti on asennettu autoon. MUTTA se kertoo myös mittaustavasta ja sen vaikutuksesta, tuossa yksi esimerkki:

http://www.popularhotrodding.com/tech/1 ... page5.html

Pyörrevirralla jarruttamalla max hp rpm 5400, inertiadynolla 6200.

Tuosta nousunopeudesta; Inertiadyno mittaa tehon rullien tunnettuun inertiaan, luulen, että sinne ei arvailla auton voimansiirron ja pyörien omia inertioita paitsi ehkä joku random lukema joka voi olla sit mitä vaan totuuden ja valheen väliltä. Jos vetolevyn päähän laittaisi käsikammen ja yrittäisi kiihdyttää vetolevyä, turbiinia, vaihteiston pyöriviä, kardaania, pinionia, lautaspyörää, vetoakseleita ja renkaita vaikka 50 rpm:ään sekunnissa ilman, että edes kitkoja olisi, taitaisi jäädä tekemättä. Lisäksi sulla on harva perävälitys, siitä tulee vielä ylimääräistä penalttia inertiahäviöihin verrattuna välläriin, missä maksipyöränopeus jäisi esim. 180 km/h.
Dynojet inertiadynot on näköjään varustettu jollain valheellisella softan kertoimella, joka ainakin jenkkijuttujen mukaan antaa reilusti ylioptimistisia tuloksia. Joskus löysin tarinan tälle ja se liittyi kehittelytyön alun johonkin tietyn kombon tilapäiseen mittauskompensointiin. Sitten se jäi sinne, mutta ei poistettu, koska näytti tukevan myyntiponnistuksia ja asiakastyytyväisyyttä.

Ne hevosvoimat, joilla tehdasautoja mainostetaan, on mitattu ramppaamalla uusien mittausstandardien mukaisesti. Siinä ei ole muuta sudenkuoppaa kuin moottorin isompi kuormitus ja siitä mahd. aiheutuva nakutus, jota moottorinsäätö sit tappaa tehoja pienentämällä. Lisäksi kuumentaa moottoria/imuilmaa enemmän. Tässä yhteydessä voi ihmetellä tuota ed. mittaustapaerojuttua.

Lukemat pitää olla korjattuja samalla korjauksella ja jopa mitattu about samalla sweepillä, että ne olisivat vertailukelpoisia. Mutta kun muuttujia on joka tapauksessa liikaa, ei kait ikinä tarkkaa vaihteiston tehohävikkiä voi mitata, paitsi jossain laboratorio-olosuhteissa ja -järjestelyissä.

Löydettiinkös me syy sun isoon tehohävikkiin, no ei

 

Niin. Takapyöristä tulee se voima mitä tulee, jos sytkä ja seos on kohdallaan niin sitä nyt ei vaan yksinkertaisesti ole enempää siinä kombinaatiossa mitä mittaillaan. ei auta vaikka sitä hukkuisi matkalle kuinka paljon tahansa niin silti sitä ei enempää ole käytössä.

ei oo muuten yksi tai kolme väitettyä 400hp amerikan herkkua kun on mitattu alle 300hp koneesta. Sitten kun selvitellään koneen speksit niin onkin kummasti ihan linjassa mitattuun tehoon nähden.

 

Ja miten ne yksiköt olikaan. Että oliko samaa yksikköä, hp:tä on niin montaa erilaista. Eli onko jotain tarkentavaa lisäkettä yksiköille.

 

Jo menee villiks,että heppojakin on vielä erilaisia? Mun käsittääkseni se on kyllä ihan kiinteä yksikkö..Taas kerran tullaan siihen että dynot ei tiedä mitään.Vielä kun joku väittäis että vaikkapa 400 heppaa takapyöriltä saattaakin tarkottaa että koneessa ei oo kun 300....Joka kerta nämä dynokeskustelut menee näille urille.

 

Tuli vielä tuosta mieleen kun jotkut tosiaan luulee että on olemassa erilaisia heppoja,ennenvanhaan kuuli paljonkin puhuttavan että "tässä autossa onkin erilaisia hevosvoimia"...Kyse on vaan ollu jostain muusta muuttujasta,välityssuhde,kierrosalue,varsinkin vääntömomentti.Sitten on päätelty että ne on erilaisia heppoja . Hevosvoiman määre oli joku tietty kilomäärä,en muista mikä mutta kuitenkin metrin korkeuteen sekunnissa.

 

Eikö sit Din-, JIS- ja SAE-hepat eroo toisistaan? Kyllä ne eroo, ja aikalaillakin.

Se sinänsä ihmetyttää että samantyyppisisssäkin jarruissa on keskenään eroa, vaikka puhutaan saman yksikön hepoista. Kalibroinnissa ilmeisesti käytetään jotain oletusarvoja, ja ne sit eroo tapauskohtaisesti?

Varttimaililaskurit loppunopeudesta on ihan hyviä kyllä, joskus vaan tulee miettineeksi että monia aisoita niissäkin jätetään huomioimatta, kuten ilmanvastus, jousituksen tyyppi, vaihteiden lukumäärä jne. No suuntaa antavana arvionahan ne käy kyllä.
Laskureissakin on melko isoja eroja toisiinsa nähden, heppoja on siis oltava monenlaisia

 

En tuota jis termiä tunne mutta eihän sae ja din hepat toisistaan eroa,siis itse hepat..kysehän on eri mittaustavoista. Sae ilman apulaitteita ja din apulaitteiden kanssa,eli toisella mittaustavalla saadaan niitä hepoja enemmän paperille.Täysin samoja hepoja.

 

Periaatteessahan noilla dynosta saaduilla tehoilla ei oo mitää väliä. Niillä voi joko elvistellä esson paarissa, tai tulla pettyneeksi, että noinko vähän. Tärkein toimenpide dynossahan on saada moottori säätöihin, ja jos se kadulla/stripillä kulkee riittävästi odottamallaan tavalla, niin silloinhan kaikki on ok. Vai meninkö pahastikkin metsään?

 

Varttimaili kai ei pitäis valehdella,mutta on sitä niin kovia selittäjiä olemassa jotka osaa varmaan kellonkin kyseenalaistaa,siihenhän voi vaikuttaa vaikkapa pohjois ja etelänapojen magneettisuus,aika-avaruusjatkumo tai joku... Mutta noista dynoista on kyllä ihmeteltävä kun niitä on ollu kymmeniä vuosia eikä vieläkään niitä osata tehdä. :wink: Ja olis kyllä kiva tietää että miten sen oikean lukeman sitten saa,ja mistä tietää että se näyttää väärin? Mistä nämä koko dynojen kyseenalaistamiset on lähteny liikkeelle? Joku tyyppi on käyny mittaamassa autonsa,on tullu joku tulos,tyyppi on todennu siihen että ei pidä paikkaansa. Siis mihin sitä lukemaa on verrattu,mistä on tiedetty se vääräks? Ja jos joku kerran tietää oikean tavan ja määreen mitata teho,niin kertokaa se nyt hyvänen aika noiden dynojen valmistajille että osaavat kalibroida ne vehkeensä oikein,eihän tosta nyt tuu mitään kun menee kymmeniä vuosia harjotellessa..ja kun ne pirut vielä valehtelee aina samaan suuntaan eli näyttää liikaa ..Mutta tietysti tärkeintä on tosiaan se koneen toimivuuden selvittäminen.

 

Itse vein motin santalan moottoridynoon peukaloitavaksi keväällä juuri siitä syystä että saadaan säädöt kohdalleen, olihan motti juuri tehty uusiksi, vanhaa jäi vain lohko, kampura sekä jakopäänkoppa.
Ei se teholappu silloin ollut päälimmäisenä mielessä vaan säädöt, ja tulihan sieltä tosi hieno lambda (käyrä = suora) koko kierrosalueelta. Persdynolla olisi jäänyt tekemättä ainakin itseltä.
Penkityksen ohessa ammattilaisen toimesta tehty työ säätöjen lisäksi tuotti tehoja jota mitattiin 90 hp enemmän ensimmäisen ja viimeisen vedon välillä samana päivänä.

Syksyn dynotus takapyöritä tehtiin silkasta uteliaisuudesta, rullat oli siinä matkan varrella kun ajelin autoa talvisäilöön.
Sekin vielä että jos tulee vaihteisto ja perävälitys vaihdettua niin sitten ajetaan uusi lappu ihmeteltäväksi, jos tässä ei vielä ole mieltänsä tarpeeksi pahoittanut

On tuolla kaverini pyöriltä mittaavassa penkissä jotkut pettyneet saatuihin tuloksiin kun vertailevat aikaisempiin muualla tehtyihin vetoihin, vastaus on selkeä. -Siinä koslassa ei ole enempää voimaa, no can do!

Yksi esimerkki kävijöistä oli vakiokuntoiseen autoonsa hakenut lappua toiselta pajalta ja saanut 60 hp enemmän takapyöriltä mitä tehdas ilmoittaa moottorista!
Sitten tuli mittaamaan kaverini rullille ja totuus paljastui että woimaa ei olekaan, finninaama oli ollut hyvin pettynyt

Loppukevennys: Eräs kaverini rakenteli vuosia sitten autonsa moottorin oman mielensä mukaan ilman dynoja tai muuta hienouksia, motti on saman kokoinen ja osa osalta melko identtinen omani kanssa. Löylyä siitä kiukaasta lähtee selvästi enemmän kuin omastani, varmaan lukee tätä tilitystä leveä hymy naamalla